Kolumnit
Näytetään 1–100 / 4 426
Heikki Hiilamon kolumni: Ukrainan sota ei ole moraalimme koetinkivi, Gaza on, silti Häkkänen matkusti Israeliin
Gazan ja Ukrainan sodissa on kyse kolonialismista ja rasismista: ajatuksesta, että tietyillä valtioilla on oikeus tuhota toisia, Hiilamo kirjoittaa.
Shadia Raskin kolumni: Maahanmuutto ei ole ongelma eikä ratkaisu – se vain on
Näemme vain puolet maahanmuuton kokonaiskuvasta, kun keskitymme vastaanottavan maan näkökulmaan, Rask pohtii.
Auli Viitalan kolumni: Työkyvyttömien sosiaaliturva on täysin riippuvainen diagnooseista
On hyväntahtoinen mutta ikävä kyllä väärä ajatus, että psykiatrisista diagnooseista voitaisiin siirtyä oireiden mukaiseen hoitoon, kirjoittaa Viitala.
Timo R. Stewartin kolumni: Rasistilla ei ole mitään hyödyllistä sanottavaa yhteiskunnallisiin aiheisiin
Rasismi on moraalinen ongelma, mutta se myös estää näkemästä maailmaa kirkkaasti, Stewart kirjoittaa.
Aleksis Salusjärven kolumni: Manosfääri houkuttaa yksin jääviä nuoria miehiä
Kun auktoriteettiongelmat ja myrkylliset esikuvat törmäävät, näköpiirissä on ikävyyksiä, Salusjärvi varoittaa.
Mia Röngän kolumni: Tapamme ”haittaeläimiä”, ja aiheutamme lisää haittoja
Ihminen on ärhäkkä eläin puolustamaan reviiriään. Määrittelemme helposti muut reviirillemme tulijat hävitettäviksi haittaeläimiksi, Rönkä kirjoittaa.
Ilmari Käihkön kolumni: Onko Ukraina oikeasti niskan päällä, vai todistammeko vain julkisen keskustelun heiluriliikettä?
Viime vuonna Ukraina oli häviämässä sodan, nyt povataan Venäjän tappiota. Aito sodan käänne näkyy usein kuitenkin vasta jälkikäteen, Käihkö kirjoittaa.
Saana Nilssonin kolumni: Hyvä tiedustelupalvelu vähät välittää siitä, mitä päättäjä haluaisi kuulla
Sota Iranissa on karu esimerkki siitä, miten voi käydä, kun tiedustelupalvelu politisoituu, vuosia Supossa työskennellyt Nilsson pohtii.
Matias Mäkirannan kolumni: Tarvitsemme takaisin Euroopan, joka edes yrittää muuttaa maailmaa
EU on enää yksi harvoja liberaalien arvojen puolustajia, mutta se tuntuu hukanneen suuntansa ja päättäväisyytensä, Mäkiranta pohtii.
Ronja Salmen kolumni: Onko kaupungissa liikkuminen oikeus vai varakkuuteen perustuva etuoikeus?
Pääkaupunkiseudulle on syntynyt paradoksi, jossa joukkoliikenne on laajasti saatavilla, mutta monilla ei ole varaa käyttää sitä, Salmi ihmettelee.
Pekka Juntin kolumni: Hyvästä yrityksestä huolimatta miehen rooli on yhä suojelija ja sotilas
Nykymieheltä odotetaan hellyyttä, herkkyyttä, empatiaa ja jatkuvaa valmiutta väkivaltaan, Juntti pohtii.
Saara Särmän kolumni: Olemme todella kaukana haaveesta ydinaseettomasta Pohjolasta
Vaikka turvallisuutemme nojaa nykyään ydinpelotteeseen, myös ydinasevarustelun haitat on tunnustettava, Särmä kirjoittaa.
Roope Lipastin kolumni: Olisiko jossain vielä palvelu, jota ei tarvitse hoitaa itse?
Mitä vähemmän palvelua, sitä enemmän aplikaatioita, joilla homma pitää hoitaa itse, Lipasti puhisee.
Amani Al-mehsenin kolumni: Vihapuhe estää naisia osallistumasta politiikkaan
Vihapuheesta on tulossa osallistumisen este. Kuka haluaa politiikkaan, jos vaakakupissa on pahimmillaan oma turvallisuus, Al-mehsen kysyy.
Johanna Vuorelman kolumni: Kaikki puhuvat yhteisestä edusta, mutta kenen etu se on oikeasti?
”Yhteinen etu” ei ole politiikassa koskaan vain neutraali tosiasia. Sanapari on työkalu, jolla pyritään nostamaan jonkun intressi muiden ohi, Vuorelma toteaa.
Joonas Konstigin kolumni: Tapakouluttaja jyrähtää: Tulpat pois korvista!
Kuulokkeet uskottelevat meille, että muita ihmisiä ei ole. Se tekee meistä entistä yksinäisempiä, Konstig kirjoittaa.
Kari Enqvistin kolumni: Unohdettu sukupolvi keksi unohtuneen käsitteen: ylisukupolvinen vastuu
Sukupolvet nimetään kirjaimin ja lempinimillä – paitsi yksi. Hyvinvoinnin rakentajia ei muisteta millään nimellä, Enqvist ihmettelee.
Katri Saarikiven kolumni: Tekoäly ei oikeasti ymmärrä sinua, sillä se ei ole kokenut mitään
Jaa tärkeät kokemukset ihan oikean ihmisen kanssa. Tutkimus osoittaa, että avautuminen tekoälylle voi pilata tyytyväisyyttä elämään, Saarikivi varoittaa.
Ulla Järven kolumni: Meillä kukkii epäterve optimismi, ja hädässä olevat saavat tuntea sen nahoissaan
Tämän ajan politiikkaa vaivaa patologinen positiivisuus. Räikeimmillään se on uskoa omaan ylivertaisuuteen ja hädässä olevien kelvottomuuteen, Järvi pohtii.
Timo R. Stewartin kolumni: Euroopan kannanotot palestiinalaisten sorrosta ovat surkuhupaisaa piipittämistä
Israel viittaa kintaalla Euroopan maiden huolille ja lausunnoille. Gaza on tuhottu ja Länsirantaa liitetään nyt kiihtyvään tahtiin, Stewart kirjoittaa.
Heikki Hiilamon kolumni: Kun valta kerran kuuluu kansalle, miksi emme käyttäisi sitä itse
Radikaali ehdotus suosittaa, että ammattipoliitikot pitäisi korvata arvalla valituilla kansalaisilla. Saattaisi toimia, Hiilamo pohdiskelee.
Shadia Raskin kolumni: Mitä pitää osata ja tietää käydäkseen suomalaisesta?
Vuoden alusta kansalaisuutta anovan pitää osoittaa kelvollisuutensa tentissä. Vielä on avoinna, mikä sen läpäisyyn riittää, Rask kertoo.
Jussi Erosen kolumni: Tekoäly ei romuta tietoturvaa, mutta rikollisilta suojautumisessa tulee kiire
Tuomiopäivän ennusteista huolimatta tekoäly ei ole tietoturvan loppu. Rikollisilta pitää suojautua entiseen tapaan, mutta vauhti kiihtyy, Eronen neuvoo.
Mia Röngän kolumni: Luonnonsuojelu ja eläinaktivismi ovat törmäyskurssilla – kiistan ytimessä on ”väärä” myötätunto
Myötätunto on meille hyve, mutta luonnonsuojelussa se voi olla myös ongelma. Pahimmillaan lisätään luontokatoa ja eläinten kärsimystä, Rönkä kirjoittaa.
Ilmari Käihkön kolumni: USA:n puolustusministerin soturieetos on vastenmielistä uhoa, ja jotain samaa löytyy meiltäkin
Yhdysvalloissa puolustusministerin ihannesotilas on tappokone. Mutta pelkkä tappokone ei voita sotia, vaan on lopulta poliittinen rasite, Käihkö kirjoittaa.
Auli Viitalan kolumni: Hyväosaisen on vaikea tajuta, miten monimutkainen yhtälö köyhyys ja järkevät valinnat on
Jos ihmisellä on enemmän välttämättömiä tarpeita kuin rahaa, järkevä taloudenhallinta muuttuu riskipeliksi, Viitala kirjoittaa.
Aleksis Salusjärven kolumni: Jos kapinointi piilotetaan, lapset pohtivat rikollisuutta ihannoivaa räppiä yksin
Kirjallisuus on liima, joka pitää yhteiskuntaa kasassa. Kun se menettää tehonsa, seuraa vallankumous, Salusjärvi kirjoittaa.
Asta Lepän kolumni: Kun työelämä kiristyi, tauko vaihtui energiajuomaan
Energiajuomien tuputtaminen kielii kulttuurista, jossa väsymys nähdään yksilön toimintahäiriönä, Asta Leppä kirjoittaa.
Asta Lepän kolumni: Kun työelämä kiristyi, tauko vaihtui energiajuomaan
Energiajuomien tuputtaminen kielii kulttuurista, jossa väsymys nähdään yksilön toimintahäiriönä, Leppä kirjoittaa.
Matias Mäkirannan kolumni: Hyvinvointivaltio murenee, koska poliitikot suojelevat vääriä asioita
Säästämme väärin. Leikkaamme koulutusta ja terveydenhuoltoa, ja samaan aikaan syydämme rahaa toissijaisiin tarpeisiin, Mäkiranta murehtii.
Johanna Vuorelman kolumni: Aatteesta on tullut politiikassa ylimääräinen riesa
Aikoinaan poliitikot julistivat, mitä on oikeudenmukaisuus. Nykyään on tärkeämpää olla oikeassa, Vuorelma pohtii.
Pekka Juntin kolumni: Uudet pohjoiseen muuttajat ovat ihan eri maata kuin aiempi väki
Syrjäseudut kiinnostavat vauraita maahan- ja paluumuuttajia. Ensimmäistä kertaa tulijat haluavat suojella luontoa eivätkä hävittää sitä, Juntti kirjoittaa.
Asta Lepän kolumni: Viestittelyn uusi tyylilaji on passiivis-aggressiivisuus
Ihmiset viestivät tekstitse, sillä se on tehokas tapa hallita kontaktia. Samalla kuitenkin katoaa jotain tärkeää, Leppä pohdiskelee.
Roope Lipastin kolumni: Nykyään lasketaan rimaa joka asiassa
Ponnistelu on elämän tarkoitus – sinnikkyys sen suola, Roope Lipasti kirjoittaa.
Saara Särmän kolumni: Netin iskuvinkkineuvojat tarjoavat väärää lääkettä parisuhdetta etsivälle miehelle
Verkossa toimii miehille suunnattuja toksisia isku- ja pariutumisvinkkien jakajia. He myyvät yhden sortin pyramidihuijausta, Särmä kirjoittaa.
Joonas Konstigin kolumni: Tulkoon kesä, jolloin hankimme elämän
Koneet vievät meiltä yhä enemmän elämää. Onneksi ei ole vielä liian myöhäistä viettää ihmisen kesää, Konstig kirjoittaa.
Shadia Raskin kolumni: Lasten ruutuaika on oikeastaan varsin hähmäinen käsite
Lasten ruutuajasta annettiin suositusajat, mutta ruutuajan laatuerot jäävät yksioikoisten minuuttimäärien varjoon, Rask kirjoittaa.
Ulla Järven kolumni: Lapin hyvinvointialue sen todisti – säästöt leikkaavat myös järjenkäytöstä ja inhimillisyydestä
Media toistelee, että tulossa ovat velkavaalit. Poliitikoille se sopii: rahasta on helpompi puhua kuin terveydenhuollon luhistumisesta, Ulla Järvi kirjoittaa.
Kari Enqvistin kolumni: Suomalaisuudessa on valuvika, joka pitää naiset etäällä luonnontieteistä
Naiset eivät edelleenkään innostu miesten tavoin tekniikan ja luonnontieteen aloista. Vika ei ole naisissa vaan suomalaisuudessa, Enqvist pohtii.
Ronja Salmen kolumni: Olen kyllästynyt hähmäisiin väittämiin kauneuskirurgiasta
”Kokosin yhteen implantti- botox- ja täyteainekeskustelun klassikot. Saa käyttää”, Salmi lupaa.
Timo R. Stewartin kolumni: USA:n puheita peittää savuverho, jonka takana tavoitellaan heikkoa Eurooppaa
USA:n hallinnon puheet yhteisestä sivilisaatiosta ovat tunteellista sumutusta. Euroopalle on elintärkeää nähdä vedätyksen läpi, Stewart kirjoittaa.
Heikki Hiilamon kolumni: Tapa, jolla puhumme maahanmuutosta, rapauttaa demokratiaa
Valtio on kansalaisten muodostama yhteisö, jossa täytyy olla mahdollisuus keskustella kiihkottomasti siitä, keitä hyväksytään sen jäseniksi, Hiilamo kirjoittaa.
Katri Saarikiven kolumni: Nopeista vastauksista ei ole hyötyä, jos kukaan ei ehdi kuulla niitä
Kyky jakaa ja oppia yhdessä tulee määrittämään, lisääkö tekoäly todella työn tuottavuutta vai kärventääkö se ihmisaivot, Saarikivi kirjoittaa.
Auli Viitalan kolumni: Suhde leipään jakaa kristityt kahtia
Pitääkö kristityn jakaa leipää köyhille vai ”elämän leipää” ”hengellisesti köyhille”, Viitala kysyy.
Ilmari Käihkön kolumni: Sodan petollinen lumo selittää sotien kasvavaa määrää maailmassa
Keskeinen syy sotien lisääntymiseen on järjenvastainen usko sodasta kustannustehokkaana tapana ratkaista poliittisia ongelmia, Käihkö kirjoittaa.
Johanna Vuorelman kolumni: Moni poliittinen päättäjä näkee mielikuvansa Yhdysvalloista, ei todellista maata
Yhdysvaltoja on pitkään pidetty demokratian lähettiläänä, vaikka se rikkoo kansainvälistä oikeutta ja on säilyttänyt kuolemanrangaistuksen, Vuorelma kirjoittaa.
Jussi Erosen kolumni: Käsitys turvallisesta tavasta säilyttää kriittistä dataa soutaa ja huopaa edestakaisin
Jokaisella tietoturvaratkaisulla on vahvuutensa ja heikkoutensa. Se pätee myös pilvipalveluiden tietoturvaan, Eronen muistuttaa.
Matias Mäkirannan kolumni: Olin väärässä koulujen digitalisaatiosta, mutta ei kännykkäkielto silti kaikkea ratkaise
Yltiömäisen digi-intoilun tilalle on tullut teknologian demonisointi, kirjoittaa Matias Mäkiranta.
Amani Al-mehsenin kolumni: Kun pojat voivat huonosti, me kaikki häviämme
Kun puhun tasa-arvosta, moni mies kuulee keskustelun ja avunpyynnön sijaan syytöksen. Kuka hyötyy siitä, että pojat asetetaan tyttöjä vastaan, Al-mehsen kysyy.
Pekka Juntin kolumni: Fiksu kasvattaisi puut kunnon tukeiksi ja tienaisi enemmän, mutta valtio ei malta odottaa
Metsäala on huolissaan metsänomistajan omaisuudensuojasta, mutta valtion metsien rajuihin hakkuihin kansalainen ei pääse vaikuttamaan, Juntti ihmettelee.
Asta Lepän kolumni: Tarvitseeko lapsi VIP-lipun tullakseen onnelliseksi?
Eriarvoisuus näkyy jo nyt rakenteina lasten elämässä, mutta tarvitseeko sitä suorastaan hieroa lapsen naamaan, Leppä kysyy.
Roope Lipastin kolumni: Lukeminen on hyvä vastalääke tekoälyn ”aivomöseelle”
Jos ja kun tekoäly lainaa kaiken tietonsa ihmisiltä, se on pian pelkkää kissavideota, Roope Lipasti murehtii.
Mia Röngän kolumni: Koulukirjat eivät opeta kunnioittamaan eläimiä yksilöinä
Koulussa luodaan pohja suhteellemme eläimiin. Oppikirjoissa painottuu kovin keskeisesti vain se, mitä hyötyä eläimestä on, Rönkä kirjoittaa.
Saara Särmän kolumni: Ympyrä sulkeutuu – kehopositiivisuuden sijaan läskifobia on taas täällä
Läskifobia leviää kuin epidemia, mutta hyvän elämän ratkaisu löytyy edelleen kehopositiivisuudesta, Särmä kirjoittaa.
Timo R. Stewartin kolumni: Johtajien räjäyttäminen ei ole oikotie vaikeiden poliittisten ongelmien ohi
Trumpin tavoitteet Iranin hyökkäykselle ovat hämmentävän epäselviä, mutta mikään sodan skenaario ei lupaa erityisen hyvää iranilaisille, Stewart pohtii.
Joonas Konstigin kolumni: Haluat siis tietää, mistä wokessa oli kyse?
Giljotiinista ”känselöintiin”, vuodet 2015–2025 lienevät lähihistoriamme erikoisin ajanjakso, Konstig pohtii.
Ronja Salmen kolumni: Kulttuurin työmarkkinoilla kirjailijat eivät ole samassa veneessä
Kirjailijaliiton jäsenkriteerit herättävät närää. Alalla olisi tilausta joukkovoimalle, mutta kuka ajaisi kaikkien kirjailijoiden asiaa, Salmi kysyy.
Kari Enqvistin kolumni: Talousviisaat erehtyvät usein, mutta erehtyvätkö he milloinkaan mielenkiintoisella tavalla?
Talous on tarina koko inhimillisen elämän monimutkaisuudesta, ja siitä me kaikki tiedämme joskus jopa enemmän kuin talousviisaat, Enqvist kirjoittaa.
Shadia Raskin kolumni: Myös valkoiset länsimaalaiset lähettävät lapsiaan ankariin kurinpitolaitoksiin
Kurinpitolaitoksille on kysyntää, koska huolestuneet vanhemmat jäävät ilman tukea. Ilmiö näkyy myös Yhdysvalloista, eikä liity maahanmuuttoon, Rask kirjoittaa.
Heikki Hiilamon kolumni: Millaiseen köyhien kurjistamiseen joudutaan varautumaan seuraavalla hallituskaudella?
Nykyisen hallituksen perinnöksi jää ”köyhät kyykkyyn”, ja seuraavaa hallitusta odottaa valinta, jonka harva poliitikko haluaa tehdä, Hiilamo kirjoittaa.
Ulla Järven kolumni: Väestön ”pakkosiirrot” ovat hyvinvointialueiden arkea
Hoidettavaa vanhusta ei saa erottaa omaisistaan. Asiaan puuttui jopa apulaisoikeusasiamies. Potilaiden ja vanhusten siirtely jatkuu silti, Järvi kirjoittaa.
Ilmari Käihkön kolumni: Sisällissotamme on suomalaisen yhteiskunnan suurin katastrofi
Sisällissodasta on 108 vuotta, ja sodan muistojuhlaa vietetään yhä. Se kertoo, miten vahvoja myyttejä historiaamme edelleen liittyy, Käihkö kirjoittaa.
Auli Viitalan kolumni: Työväenluokan mies on syrjäytetty vanhemmuudesta
On ihan oikein, jos työväenluokan miehet karsastavat sellaista feminismiä, joka väittää, että kaikilla miehillä on valtaa, Viitala kirjoittaa.
Matias Mäkirannan kolumni: Jospa leikattaisiin possujen kivesten sijasta vaikka eläintuotannon tukia
Meillä on harhainen käsitys, että kaupallisella eläintuotannolla olisi joku erityinen syy pitää eläimistä hyvää huolta, Mäkiranta kirjoittaa.
Katri Saarikiven kolumni: Luottamus ei perustu vain harkintaan – luottamusta voi lisätä jopa yhteinen tapa liikkua
Luottamus seuraa ihmisten välistä samaistumista ja tahdistumista – se on voimakkainta kasvotusten, eikä tahdo oikein toimia verkossa. Saarikivi kirjoittaa.
Johanna Vuorelman kolumni: Jaettu ideologiamme on umpikujassa – kuka kertoisi sen poliitikolle
Päivittelemme yhä Neuvostoliiton romahdusta – miten sokea usko ideologiaan esti näkemästä arjen todellisuutta. Nyt sama tapahtuu meille, Vuorelma varoittaa.
Pekka Juntin kolumni: Väkivalta alkaa sanoista
Keskustelukulttuurimme tarvitsee rauhoittumista, sillä väkivalta tulee yllätyksenä, joka valmistellaan sanoilla, Juntti varoittaa.
Jussi Erosen kolumni: ”Homeinen” koodi ei haise nenään, mutta se mädättää ohjelmistot
Hometalojen tavoin meillä on myös ”homekoodiongelma”. Uusi sääntely puuttuu yhteen juurisyyhyn – ohjelmistojen tietoturvan heikkoon tasoon, Eronen kirjoittaa.
Amani Al-mehsenin kolumni: Pakottava kontrollointi ei jätä mustelmia, mutta se on silti väkivaltaa
Pakottava kontrollointi on ikivanha väkivallan muoto. Silti vasta nyt harkitaan, että se määriteltäisiin rikokseksi, Al-mehsen kirjoittaa.
Roope Lipastin kolumni: Jouluna kuuluu olla kiltti, mutta kuka siitä välittää
Lapset ottavat joulun tosissaan, mutta mitä jos myös aikuiset tekisivät niin. Siis olisivat oikeasti kilttejä – eivätkä vain jouluna, vaan aina, Lipasti pohtii.
Emilia Kujalan kolumni: Nykyään on hyve puhua tunteistaan, mutta se ei välttämättä auta voimaan paremmin
Kun julkisuudessa päivitellään, kuinka ihmiset märehtivät tunteissaan, päädytään ojasta allikkoon: päivittely on osa samaa ongelmaa, Kujala analysoi.
Timo R. Stewartin kolumni: Jos pakastetun valkosipulin boikotoinnista tulee mieleen natsit, kannattaa harkita uusiksi
Tuoteboikotti on rauhanomaista vaikuttamista – ei natsismia. Ei edes silloin, kun boikotin kohteena on israelilainen valkosipuli, Stewart kirjoittaa.
Ronja Salmen kolumni: Lastenvaatteet ylläpitävät ankeita stereotypioita
Lasten maailma on täynnä mielikuvitusta ja mahdollisuuksia olla mitä tahansa. Lastenvaatteet tulisi suunnitella samalla luovuudella, Salmi kirjoittaa.
Laura Hallamaan kolumni: Näitä asioita ruuhkavuosimutsi toivoo Joulupukilta – ja puhuu samalla suunsa puhtaaksi
Pikkulapsiperheen äidin mielenmaisemaa ei juuri nyt sävytä punainen joulu vaan kovasti harmaa ja huolien täyttämä arki, Hallamaa murehtii.
Joonas Konstigin kolumni: Hullut, viheltelijät ja vakavat, eli kolme ihmistyyppiä, jotka muodostavat maailman
Nykyään kun jokainen pääsee ääneen vähintääkin internetissä, on yhä tärkeämpi taito oppia tunnistamaan, minkä sortin hullu kulloinkin on kyseessä, Konstig opastaa.
Kari Enqvistin kolumni: Nykyinen tiedevastaisuus on niin posketonta, ettei se ”ole edes väärin”
Tieteenvastaisuus viihtyy kapinoinnin vanavedessä – kohkaajille on yhteistä, että he eivät yleensä ymmärrä, miten tiede toimii, Enqvist kirjoittaa.
Shadia Raskin kolumni: Arastelen käyttää venäjän kieltä – ja meitä on monta
Moni pelkää, että venäjän kielen puhuminen tulkitaan Venäjän mielistelyksi, Rask pohtii.
Heikki Hiilamon kolumni: Marx ennusti terävästi, muttei hänkään osannut kuvitella, kuinka juonikasta nykypääoma on
Resepti kapitalismin hillintään on lopulta yksinkertainen – tarvitaan poliitikkoja, joilla on kanttia valjastaa media ja talous palvelemaan ihmisiä, Hiilamo kirjoittaa.
Ulla Järven kolumni: Arat komeroituvat, kun tila täyttyy äänekkäistä
Suomessa arvostettiin joskus hiljaisuutta ja ujoutta, mutta ajat muuttuvat. Nyt yltiösosiaalisuus on hienoa ja komeroituminen ongelma, Järvi kirjoittaa.
Tuomo Pirttimaan kolumni: Vuosikymmeniä sitten Peräpohjolan suomailla käynnistettiin julma ja turha ihmiskoe
Asutustilojen perustamisella on kahdet kasvot: siirtoväestön asuttaminen oli onnistunut voimanponnistus – ”liikaväestön” dumppaaminen pohjoisen soille häpeä, Pirttimaa kirjoittaa.
Auli Viitalan kolumni: Hallituksen suunnitelma säästää toimeentulotuesta on epärealistinen – ja julma
Toimeentulotuen uudistus laittaa viranomaiset kinkkisen pohdinnan eteen: mitä on ihmisarvoinen elämä, Viitala kirjoittaa.
Ilmari Käihkön kolumni: Vain diktatuureissa eletään koko ajan sotatilassa
Suomi ei ole sodassa. Siksi on vaikea ymmärtää, miksi sotaretoriikka vain vahvistuu. Nykyisiin turvallisuusuhkiin voidaan varautua ilmankin, Käihkö kirjoittaa.
Katri Saarikiven kolumni: Ymmärtäminen edellyttää, että puurrat tiedon parissa – eikä sitä kannata ulkoistaa tekoälylle
Tekoäly on riuska apuri tiedon käsittelyssä, mutta helppoudesta seuraa ihan uudenlaisia ongelmia, Saarikivi pohdiskelee.
Pekka Juntin kolumni: Paremmassa Suomessa kiittäisimme nuoria, jotka istuvat Mannerheimintien tukkoon
Kuusamon kosket, Inarin ikimetsät – 1960-luvulta tähän päivään ympäristöaktivistit ovat olleet oikeassa. Kannattaisi oikeasti kuunnella, mitä nuoret vaativat, Juntti kirjoittaa.
Tuija Siltamäen kolumni: Ylioppilaskunta retkahti kiinteistöbisnekseen – laskun maksaa suomalainen kulttuuriperintö
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan bisnesseikkailulla on surullinen hinta: koko itsenäisyyden historian nähnyt Ylioppilaslehti on loppunsa reunalla, Siltamäki kirjoittaa.
Roope Lipastin kolumni: Lapset pitävät aikuiset poissa pahanteosta
Ihmisen ei ole hyvä olla liikaa tekemisissä vain itsensä ja napansa kanssa – molemmat ovat nöyhtäisiä, Lipasti varoittaa.
Johanna Vuorelman kolumni: Kaikki me kannatamme oikeusvaltiota, kunnes se haluaa hillitä intohimojamme
Demokratian hienous on, että yhteiskuntaa voi muuttaa. Oikeusvaltiossa taas on parasta, että se ei heilu sinne tänne, Vuorelma pohtii.
Timo R. Stewartin kolumni: Suomi osti ”Daavidin lingon” ja työnsi päänsä luukkuun, josta on vaikea päästä irti
Jos voisi harkita uudelleen, Suomi tuskin enää hankkisi elintärkeää asejärjestelmää Israelista. Nyt on aika pohtia, miten virheen kanssa eletään, Stewart kirjoittaa.
Saara Särmän kolumni: Naisiin kohdistettuun väkivaltaan liittyy käsittämätön piirre: uhria pidetään syyllisenä
Naisiin kohdistuva väkivalta on yhteiskunnallinen ongelma. Se tarkoittaa, että se on kaikkien ongelma – ei vain naisten, Särmä kirjoittaa.
Matias Mäkirannan kolumni: Nuorten täytyy pystyä huolehtimaan itsestään ennen kuin voivat ottaa vastuun vanhemmistaan
Kun väestö vanhenee, paniikki leviää. Nuorille jää keskustelussa taikurin osa – tuottavuuden pitäisi hipoa taivaita, Mäkiranta pohtii.
Amani Al-mehsenin kolumni: Oppiikohan tekoäly tykkäämään nimestäni?
Vuokranmaksuni pysähtyi yllättäen epäilyttävänä. Olivatko minun ja vuokranantajani ulkomaiset nimet järjestelmään syötetyille turvaohjeille liikaa, Al-mehsen pohtii.
Kari Enqvistin kolumni: Maailma kulkee ohitsemme – Euroopan on aika yhdistyä valtioksi
Suomen kanta Euroopan liittovaltioon muistuttaa Nato-polkuamme. Ensin nynnyillään vuosia, kunnes on tulipalokiire, Enqvist toteaa.
Ulla Järven kolumni: Ketkä pelaavat viina- ja lääkekaupan lobbarijoukkueissa?
Hallitus haluaa lääkkeet ruokakauppoihin ja viinat kotiportaille. Sodassa ja rakkaudessa kaikki keinot ovat sallittuja – niin myös viina- ja lääkekaupan mediapelissä, Järvi pohtii.
Joonas Konstigin kolumni: Ennen tehtiin – nyt kulutetaan
Haluatko koko ajan jotain, mutta et tule tyytyväiseksi, vaikka saat sen? Meitä piinaa jatkuva halu haluta jotain, Konstig pohdiskelee.
Mona Mannevuon kolumni: Tanssit Aleksanterin teatterissa päättyvät, kun tilalle tulee hotelli
Valtio haluaa eroon arvorakennuksista, mutta kiinteistökauppojen mukana voi kadota osa suomalaista kulttuurihistoriaa, Mannevuo pohtii.
Heikki Hiilamon kolumni: Hukumme epätietoon, vihapuheeseen, valheisiin ja salaliittoihin
Kun yhteinen todellisuus katoaa, myös demokratia murentuu. Siksi sosiaalinen media tarvitsee julkaisijan vastuun samaan tapaan, kuin muullakin medialla on, Hiilamo pohtii.
Laura Hallamaan kolumni: Muumien ryöstöviljely ärsytti, kunnes tajusin, että valkoinen peikko on kaikkien onni
Muumeilla myydään perunoita ja verkkareita, mutta ilman oheisroinaa koko peikkoperhe saattaisi olla jo mennyttä, Hallamaa kirjoittaa.
Ilmari Käihkön kolumni: Henkilömiinapäätöksen salailu ei ennusta hyvää keskustelua tulevista puolustusmenoista
Puolustusmenot tulevat kasvamaan – ja paljon. Sitä tärkeämpää olisi pitää päätöksenteossa kunniassaan hyvän julkisen keskustelun vaatimukset, Käihkö kirjoittaa.
Auli Viitalan kolumni: Laihdutuslääke auttaa ennen muuta jo valmiiksi terveempää keskiluokkaa
Moni laihduttaja on löytänyt avun uusista lääkkeistä, mutta niiden hinta syventää kierrettä, joka muuttaa lihavuuden yhä selvemmin alaluokkaisuuden merkiksi, Viitala kirjoittaa.
Pekka Juntin kolumni: Metsästäjä tappaa, mutta niin tapat sinäkin
Jokasyksyinen metsästäjäraivo kertoo yhteiskunnasta, joka piilotti osallisuutensa eläinten massamurhaan, Juntti pohtii.