Ulla Järven kolumni: Sote-alueiden irtisanomiset kertovat siitä, että meillä on valtakunnallinen kriisi
Palkkoja halutaan periä takaisin ja työsuhde-eduista luovutaan yksi kerrallaan. Joko hyvinvointialueilla on lyöty hanskat tiskiin johtamisessa, Järvi kysyy.
Tekstissä on raportointikynnyksen ylittävä, toistuva leimaava sanavalinta, jolla hyvinvointialueiden toimintaa kuvataan luovuttamisena, häijynä nöyryyttämisenä ja irti rimpuilemisena.
Ilmaukset lisäävät hyvinvointialueiden toiminnan kuvaukseen halveksivaa ja moraalisesti tuomitsevaa luonnehdintaa: johtamisen kuvataan olevan luovuttamista, menettelyn häijyä nöyryyttämistä ja työnantajien irtautumista rimpuilemiseksi. Kyse on ensisijaisesti sanavalintojen leimaavuudesta, ei vastaväitteen sisällön käsittelystä; useat erilliset ilmaukset tekevät mekanismista tekstin keskeisessä arviossa toistuvan.
”Joko hyvinvointialueilla on lyöty hanskat tiskiin johtamisessa, Järvi kysyy.”
”Kaikkein häijyimmän nöyryytyskeinon hyvinvointialueet ovat kehittäneet sote-uudistuksen alkuaikojen virheistään.”
”josta työnantajat rimpuilevat nyt irti.”
Miten kommentit suhtautuivat kolumniin
Kolumnin pääväite
Hyvinvointialueiden laajat henkilöstövähennykset, etujen heikennykset ja palkkojen takaisinperinnät osoittavat valtakunnallista kriisiä johtamisessa ja työntekijöiden luottamuksen rapautumista sote-alalla.
Hyvinvointialueilla käynnissä olevat yt-neuvottelut johtavat tuhansien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten irtisanomisiin, erityisesti hoitajien osalta.
Hyvinvointialueiden talousahdinko johtuu lainsäädännön ja rahoituksen paineiden lisäksi puutteellisesta ihmisten johtamisesta ja luottamuksen ylläpitämisestä.
Työntekijöihin kohdistuvat etujen leikkaukset, palkkojen takaisinperinnät ja irtisanomisiin liittyvät menettelyt rikkovat työntekijän ja työnantajan välistä psykologista sopimusta.
Hyvinvointialueiden nykyinen henkilöstöpolitiikka uhkaa työntekijöiden jaksamista ja viimeisiäkin työssä pysymistä tukevia tekijöitä.
Kommentit
58 %
11 %
31 %
Tykkäykset
59 %
35 %
90
Yhteensä
aloituskommenttia
52
Myötäilee kolumnia
58 % kommenteista
0
Osittain myötäilee
0 % kommenteista
10
Kritisoi kolumnia
11 % kommenteista
28
Ei ota kantaa
31 % kommenteista
Myötäilee kolumnia: eniten tykätyt
17. lokakuuta 2026 klo 7.17
♥ 226
Suomi on hyvinvointivaltio enää vain osalle suomalaisista.
17. lokakuuta 2026 klo 6.58
♥ 168
On vaarallista, jos sote -alan työpaikat muuttuvat sellaisiksi, että niissä ollaan "koska on oltava töissä". Motiivina vain raha. Samalla suhtautuminen työhön muuttuu tympääntyneeksi, mikä vääjäämättä heijastuu jollain tavalla asiakaskontakteihin. Ja asiakkaitahan olemme me kaikki, ainakin joissain vaiheissa elämäämme. Työntekijä, jolle työ on pakkoa, ilman etuja suhtautuu siihen tekemällä vain minimin. Hoitaja, joka olisi voinut havaita muutoksia potilaassa, jotka vaatisivat lääkärin huomiota, ohittaa ne koska ne eivät ole vielä kiireisiä jne. Työn laatu siis kärsii. Ja monilla aloilla, myös sote -alalla, työn laadulla on edelleen merkitystä.
Ymmärrän kyllä, että vointialueiden johdolla on suuri paine säästää kustannuksissa, mutta ymmärretäänkö, kuinka kalliiksi motivaation menettäminen voi tulla? Sekä menetettävänä ammattitaitona, että huonomman hoidon seurauksena?
17. lokakuuta 2026 klo 7.04
♥ 168
Kiitos tästä, Suomi on pieni maa jossa on 22 hyvinvointialuetta, 22 "huippu"johtajaa jotka kaikki tienaavat pääministerin verran. Siihen sitten lisänä paikallispoliitikot ja kunnanjohtajat. Suomessa on varaa johtajiin ja oletusarvona on että he ovat kaikki hyviä työssään? Meillä on järjestelmässä valuvikaa. Suomeen ei tarvitse jäädä, edes suomalainen. Nyky hallituksemme on tehnyt selväksi että suomeen eivät kaikki kuulu, eikä töihin. Olemme menettäneet maana sen jonka meidät nosti sotien jälkeen. Pärjäämmekö enää kriisissä?
Kritisoi kolumnia: eniten tykätyt
17. lokakuuta 2026 klo 6.58
♥ 63
Ulla Järvi haukkuu nyt väärää puuta. Jos hyvinvointialueiden rahoitus olisi kunnossa, osaajien kohtelussa ei olisi mitään ongelmaa. On poliittisten päättäjien vastuulla, miten toiminta rahoitetaan ja arvokysymys. Tällä hetkellä on tärkeämpää rahoittaa asehankintoja kuin huolehtia terveydenhuollon tasapuolisesta tarjoamisesta.
17. lokakuuta 2026 klo 7.32
♥ 37
Sote-alan palkat ovat karanneet aivan käsistä palkkaharmonisointien ja sovittujen, vientialat ylittävien palkankorotusten takia. Ei tarvitse olla taloustieteilijä tai edes insinööri ymmärtääkseen, että rahat eivät tässä taloustilanteessa tule riittämään.
17. lokakuuta 2026 klo 9.49
♥ 19
Hyvinvointialueuudistus tehtiin väestön ikääntymisen myötä vääjäämättömästi nousevien terveydenhoitokulujen hillitsemiseksi. Entisessä mallissa sadat kunnat vastasivat sairaanhoitopiirien rahoituksesta. Hyvinvointialueiden rahoitusta säätelee valtio.
Yksikään hallitus ei saanut tätä vaikeaa uudistusta tehtyä, ennen kuin sitten Sanna Marin hoiti se maaliin omalla kaudellaan. Koronapandemian, Ukrainan sodan ja Natoon liittymisen ohella.
Nykyinen suomalaisen terveydenhuollon kriisi ei johdu hyvinvointialuemallista tai niiden hallinnon koosta vaan yksinkertaisesti siitä, että Orpo-Purran hallitus leikkasi hyvinvointialueiden rahoituksesta ja ylipäänsä sosiaali- ja terveyspuolelta useita miljardeja (lähde: Soste ry).
Hyvinvointialuiden ongelmat eivät siis johdu siitä, että niiden kulut olisivat suuret tai kasvaneet vaan siitä, että hallitus on tuhonnut niiden rahoituspohjan. Samaan aikaan hallitus on syytänyt rahaa yksityisille terveysfirmoille korotettuina kela-korvauksina.
Kielimalli on luokitellut jokaisen aloituskommentin sen mukaan, myötäileekö se kolumnin pääväitettä tai osaväitteitä vai kritisoiko sitä. Vastauksia muiden kommentteihin ei lasketa, koska niistä ei voi päätellä, kohdistuuko kanta kolumniin vai toiseen kommenttiin. Kun luokitus on epävarma, kommentti lasketaan kannattomaksi.