Ilmaukset lisäävät hyvinvointialueiden toiminnan kuvaukseen halveksivaa ja moraalisesti tuomitsevaa luonnehdintaa: johtamisen kuvataan olevan luovuttamista, menettelyn häijyä nöyryyttämistä ja työnantajien irtautumista rimpuilemiseksi. Kyse on ensisijaisesti sanavalintojen leimaavuudesta, ei vastaväitteen sisällön käsittelystä; useat erilliset ilmaukset tekevät mekanismista tekstin keskeisessä arviossa toistuvan.
”Joko hyvinvointialueilla on lyöty hanskat tiskiin johtamisessa, Järvi kysyy.”
”Kaikkein häijyimmän nöyryytyskeinon hyvinvointialueet ovat kehittäneet sote-uudistuksen alkuaikojen virheistään.”
”josta työnantajat rimpuilevat nyt irti.”