Kari Enqvistin kolumni: Fyysikko ei syyttäisi ongelmistaan tuntematonta jarrua
Ennusteiden ja kannatusmittausten avulla tehdään ihmisten elämää koskevia päätöksiä. Siksi niiden virhemarginaaleja on avattava tarkemmin, Enqvist kirjoittaa.
Tekstissä esiintyy toistuvaa talousennusteiden laatijoita ja ennusteita vähättelevää sanavalintaa. Muita raportointikynnyksen ylittäviä argumentatiivisia ongelmia tai retorisia mekanismeja ei löytynyt.
Ilmaukset "veikkauksissa", "talousviisaat" ja "taloustyhmiä" eivät vain kuvaa ennusteita tai niiden laatijoita, vaan lisäävät niihin vähättelevän ja hierarkkisen leiman. Mekanismi toistuu kahdessa keskeisessä kohdassa, joten pistemäärä on 2; kyse on ensisijaisesti sanavalinnasta, ei vastaväitteen tai henkilön argumentin käsittelystä.
”Kuten esimerkiksi ennustelaitosten talouskasvuveikkauksissa.”
”Toivoisin siis kovasti, että talousviisaat alentuisivat joskus valistamaan meitä taloustyhmiä virherajoistaan ja niiden laskemisesta.”
Miten kommentit suhtautuivat kolumniin
Kolumnin pääväite
Talousennusteiden ja puoluekannatusmittausten virhemarginaalit on esitettävä ja avattava nykyistä tarkemmin, koska niiden perusteella tehdään ihmisten elämään vaikuttavia päätöksiä.
Ennusteiden ja mittausten tuloksiin liittyvät epävarmuudet ovat olennainen osa niiden tulkintaa, mutta talousennusteissa virherajoja ei yleensä ilmoiteta.
Ennusteen osuminen virherajojen ulkopuolelle osoittaa, että joko käytetty teoreettinen ymmärrys tai virherajojen arviointi on puutteellinen.
Puoluekannatusmittausten virherajojen sisällä tapahtuvat pienet muutokset ovat merkityksetöntä kohinaa, joten huomio pitäisi kiinnittää pidemmän aikavälin trendeihin.
Talousennusteiden ja puoluekannatusmittausten avulla tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat ihmisten elämään, joten kuluttajien pitäisi saada tietää ennusteiden todelliset vaihteluvälit.
Kommentit
32 %
11 %
57 %
Tykkäykset
28 %
68 %
119
Yhteensä
aloituskommenttia
38
Myötäilee kolumnia
32 % kommenteista
0
Osittain myötäilee
0 % kommenteista
13
Kritisoi kolumnia
11 % kommenteista
68
Ei ota kantaa
57 % kommenteista
Myötäilee kolumnia: eniten tykätyt
18. lokakuuta 2026 klo 7.58
♥ 111
Taleb jo aikoinaan todisti ”Musta joutsen” -kirjassaan ettei kompleksisten systeemien ennustaminen ole oikeastaan lainkaan mahdollista. Aina voi tulla äärimmäisen epätodennäköinen mutta vaikutuksiltaan iso tapahtuma, joka suistaa kaikki ennustukset raiteiltaan.
Mutta Enqvist tulee tietysti fysiikan maailmasta, joka ei ole kompleksinen - ainoastaan monimutkainen. Siellä siis tarkkojakin ennusteita pystytään kohtalaisen hyvin tekemään.
Kolumnin pointti on kuitenkin pitävä: Talousennusteet ovat lähinnä viihdettä!
18. lokakuuta 2026 klo 7.44
♥ 36
Käsittääkseni energia ei ole taloustieteessä ollut historiallisesti minkäänlainen muuttuja. Oletus on ollut, että energiaa on aina saatavilla ja vieläpä joka vuosi aiempaa enemmän. Ja pitkään näin olikin ja pääsi syntymään tämä ns.Energiasokeus (engl. energy blindness), joka tarkoittaa ilmiötä, jossa ihmiset, yhteiskunnat tai päättäjät eivät hahmota tai ymmärrä energian todellista roolia, määrää ja merkitystä modernissa sivilisaatiossa ja jokapäiväisessä elämässä. Esim. Nate Hagens käyttää termiä kuvaamaan sitä, miten vaikeaa meidän on käsittää, kuinka riippuvaisia olemme valtavista määristä näkymätöntä energiaa. Riippuvuus energiasta ja juuri oikeanlaisesta sellaisesta tulee näkyväksi vasta energiakriisien aikaan, eikä silloinkaan aika osata yhdistää esim. inflaation juurisyyksi kallistunutta energiaa. Koko yhteiskuntamme on rakennettu fossiilisista peräisin olevien "energiaorjien" varaan, jotka käytännössä kaikki raskaimmat työmme tekevät. Selittänee näitä talousennusteiden puutteita
18. lokakuuta 2026 klo 7.04
♥ 18
Näipä, ja juurikin ennustettu että talouskasvua olisi tulossa 1,7% j jos se virhemarginaali onkin jotain muuta niin jo 2% heiyoll saadaan 0,3% taantumaa aikaiseksi. Viidenneksi kun jos tutkimus tehdään kyselyillä kuten puoluekantaa arvuutellessa, niin kyllähän kysymyksien asettelijan kysymyksen asettelu vaikuttaa eniten. sekä median myllytys "yleisestä mielipiteestä"..
Viimeiseksi talaousmatematiikalla ja oikealla matematiikalla keskenään ei ole mitään tekemistä. Esimerkiksi koskaan kauppias ei saa tuotteelleen 100% voittoa. Jos ostaa 10€ ja myy 20€ voittoa on sen 50% .
Muissakin laskelmissa mielipiehuimaus on huomattavaa. Taantumaa on heti siitäkin huolimatta jos vähemmällä vaivalla ja liikevaihdolla tekee yhtä paljon voittoa. Talousuniversumin pitäisi kokoajan paisua kuin se kuuluisa pullataikina vaikka samaan päästisi vähemmälläkin vouhkaamisella.
Kritisoi kolumnia: eniten tykätyt
18. lokakuuta 2026 klo 11.12
♥ 13
Enqvist yksinkertaistaa asiaa ‒ ehkä armosta lukijoita kohtaan? Jokainen luonnontieteiden opiskelijahan oppii, että jokaiseen virhemarginaaliin liittyy luottamustaso (todennäköisyys, jolla todellinen arvo on virhemarginaalien sisällä) . Esim. Puolueen Ö todellinen kannatus on 18‒22 % (20 +/‒2) 75 %:n todennäköisyydellä. Jos halutaan korkeampi, vaikka 90 %:n luottamustaso, haarukka levenee. Kannatus voi silloin olla esim. 16—24 %. Ihan varmoja (100 %) voidaan ehkä olla vain siitä, että suosio on jossain 13:n ja 27 %:n välillä. Virhemarginaalista ei oikeasti voi edes puhua ilman luottamustasoa.
18. lokakuuta 2026 klo 13.02
♥ 7
Jäin pohtimaan, näkyykö tässä hieman luonnontieteilijän taipumus tarkastella muita tieteenaloja oman tieteenalansa lähtökohdista.
Fysiikan ja taloustieteen tutkimuskohteet ovat kuitenkin perustavanlaatuisesti erilaisia. Taloudessa ihmiset reagoivat ennusteisiin, muuttavat käyttäytymistään ja vaikuttavat siten itse ennustettavaan ilmiöön. Ennusteen epäonnistuminen ei siis automaattisesti kerro teorian tai menetelmän heikkoudesta.
Lisäksi taloustieteessä epävarmuuden mallintaminen, ennustevirheiden arviointi ja skenaariotarkastelut ovat jo vakiintuneita käytäntöjä.
Ehkä kiinnostavampi kysymys onkin, miksi odotamme ennusteilta täsmällisyyttä sen sijaan, että arvioisimme niiden kykyä auttaa tekemään päätöksiä epävarmuuden keskellä.
Tässä on myös laajempi tieteenfilosofinen kysymys: missä määrin oman tieteenalan käsitys hyvästä tieteestä soveltuu muiden tieteenalojen arviointiin? Ja voiko vahva asiantuntijuus yhdellä alalla joskus jopa kaventaa ymmärrystä muista aloista?
18. lokakuuta 2026 klo 11.48
♥ 6
Kaikki ennustaminen on poppamiesten hommeleita, joiden merkityksestä on turhanaikaista taittaa peistä.
Mutta kun kokonainen maanosa perustaa aivan vastaavasti päätöksentekoaan silkkoihin arvailuihin perustuville virheellisiksi tiedetyille laskelmille sen sijaan, että käytettäisiin mitattua faktapohjaista dataa, ollaan sakeasti syvällä pusikoissa. Vain koska "on päätetty käyttää laskelmia", eikä sitä tieteellisen tarkkaa dataa.
EU:ssa olemme ja sieltä tulee päätöksenteko. Suomen vaaligallupit ja ylen kuukausittaiset (!) puoluekannatusmittaukset ovat silkkaa rahanhukkaa.
Kielimalli on luokitellut jokaisen aloituskommentin sen mukaan, myötäileekö se kolumnin pääväitettä tai osaväitteitä vai kritisoiko sitä. Vastauksia muiden kommentteihin ei lasketa, koska niistä ei voi päätellä, kohdistuuko kanta kolumniin vai toiseen kommenttiin. Kun luokitus on epävarma, kommentti lasketaan kannattomaksi.