Kolumnit
Näytetään 1–100 / 1 409
Shadia Raskin kolumni: Maahanmuutto ei ole ongelma eikä ratkaisu – se vain on
Näemme vain puolet maahanmuuton kokonaiskuvasta, kun keskitymme vastaanottavan maan näkökulmaan, Rask pohtii.
Timo R. Stewartin kolumni: Rasistilla ei ole mitään hyödyllistä sanottavaa yhteiskunnallisiin aiheisiin
Rasismi on moraalinen ongelma, mutta se myös estää näkemästä maailmaa kirkkaasti, Stewart kirjoittaa.
Matias Mäkirannan kolumni: Tarvitsemme takaisin Euroopan, joka edes yrittää muuttaa maailmaa
EU on enää yksi harvoja liberaalien arvojen puolustajia, mutta se tuntuu hukanneen suuntansa ja päättäväisyytensä, Mäkiranta pohtii.
Ronja Salmen kolumni: Onko kaupungissa liikkuminen oikeus vai varakkuuteen perustuva etuoikeus?
Pääkaupunkiseudulle on syntynyt paradoksi, jossa joukkoliikenne on laajasti saatavilla, mutta monilla ei ole varaa käyttää sitä, Salmi ihmettelee.
Pekka Juntin kolumni: Hyvästä yrityksestä huolimatta miehen rooli on yhä suojelija ja sotilas
Nykymieheltä odotetaan hellyyttä, herkkyyttä, empatiaa ja jatkuvaa valmiutta väkivaltaan, Juntti pohtii.
Amani Al-mehsenin kolumni: Vihapuhe estää naisia osallistumasta politiikkaan
Vihapuheesta on tulossa osallistumisen este. Kuka haluaa politiikkaan, jos vaakakupissa on pahimmillaan oma turvallisuus, Al-mehsen kysyy.
Joonas Konstigin kolumni: Tapakouluttaja jyrähtää: Tulpat pois korvista!
Kuulokkeet uskottelevat meille, että muita ihmisiä ei ole. Se tekee meistä entistä yksinäisempiä, Konstig kirjoittaa.
Kari Enqvistin kolumni: Unohdettu sukupolvi keksi unohtuneen käsitteen: ylisukupolvinen vastuu
Sukupolvet nimetään kirjaimin ja lempinimillä – paitsi yksi. Hyvinvoinnin rakentajia ei muisteta millään nimellä, Enqvist ihmettelee.
Shadia Raskin kolumni: Mitä pitää osata ja tietää käydäkseen suomalaisesta?
Vuoden alusta kansalaisuutta anovan pitää osoittaa kelvollisuutensa tentissä. Vielä on avoinna, mikä sen läpäisyyn riittää, Rask kertoo.
Mia Röngän kolumni: Luonnonsuojelu ja eläinaktivismi ovat törmäyskurssilla – kiistan ytimessä on ”väärä” myötätunto
Myötätunto on meille hyve, mutta luonnonsuojelussa se voi olla myös ongelma. Pahimmillaan lisätään luontokatoa ja eläinten kärsimystä, Rönkä kirjoittaa.
Ilmari Käihkön kolumni: USA:n puolustusministerin soturieetos on vastenmielistä uhoa, ja jotain samaa löytyy meiltäkin
Yhdysvalloissa puolustusministerin ihannesotilas on tappokone. Mutta pelkkä tappokone ei voita sotia, vaan on lopulta poliittinen rasite, Käihkö kirjoittaa.
Aleksis Salusjärven kolumni: Jos kapinointi piilotetaan, lapset pohtivat rikollisuutta ihannoivaa räppiä yksin
Kirjallisuus on liima, joka pitää yhteiskuntaa kasassa. Kun se menettää tehonsa, seuraa vallankumous, Salusjärvi kirjoittaa.
Matias Mäkirannan kolumni: Hyvinvointivaltio murenee, koska poliitikot suojelevat vääriä asioita
Säästämme väärin. Leikkaamme koulutusta ja terveydenhuoltoa, ja samaan aikaan syydämme rahaa toissijaisiin tarpeisiin, Mäkiranta murehtii.
Pekka Juntin kolumni: Uudet pohjoiseen muuttajat ovat ihan eri maata kuin aiempi väki
Syrjäseudut kiinnostavat vauraita maahan- ja paluumuuttajia. Ensimmäistä kertaa tulijat haluavat suojella luontoa eivätkä hävittää sitä, Juntti kirjoittaa.
Asta Lepän kolumni: Viestittelyn uusi tyylilaji on passiivis-aggressiivisuus
Ihmiset viestivät tekstitse, sillä se on tehokas tapa hallita kontaktia. Samalla kuitenkin katoaa jotain tärkeää, Leppä pohdiskelee.
Roope Lipastin kolumni: Nykyään lasketaan rimaa joka asiassa
Ponnistelu on elämän tarkoitus – sinnikkyys sen suola, Roope Lipasti kirjoittaa.
Joonas Konstigin kolumni: Tulkoon kesä, jolloin hankimme elämän
Koneet vievät meiltä yhä enemmän elämää. Onneksi ei ole vielä liian myöhäistä viettää ihmisen kesää, Konstig kirjoittaa.
Ulla Järven kolumni: Lapin hyvinvointialue sen todisti – säästöt leikkaavat myös järjenkäytöstä ja inhimillisyydestä
Media toistelee, että tulossa ovat velkavaalit. Poliitikoille se sopii: rahasta on helpompi puhua kuin terveydenhuollon luhistumisesta, Ulla Järvi kirjoittaa.
Kari Enqvistin kolumni: Suomalaisuudessa on valuvika, joka pitää naiset etäällä luonnontieteistä
Naiset eivät edelleenkään innostu miesten tavoin tekniikan ja luonnontieteen aloista. Vika ei ole naisissa vaan suomalaisuudessa, Enqvist pohtii.
Katri Saarikiven kolumni: Nopeista vastauksista ei ole hyötyä, jos kukaan ei ehdi kuulla niitä
Kyky jakaa ja oppia yhdessä tulee määrittämään, lisääkö tekoäly todella työn tuottavuutta vai kärventääkö se ihmisaivot, Saarikivi kirjoittaa.
Auli Viitalan kolumni: Suhde leipään jakaa kristityt kahtia
Pitääkö kristityn jakaa leipää köyhille vai ”elämän leipää” ”hengellisesti köyhille”, Viitala kysyy.
Ilmari Käihkön kolumni: Sodan petollinen lumo selittää sotien kasvavaa määrää maailmassa
Keskeinen syy sotien lisääntymiseen on järjenvastainen usko sodasta kustannustehokkaana tapana ratkaista poliittisia ongelmia, Käihkö kirjoittaa.
Johanna Vuorelman kolumni: Moni poliittinen päättäjä näkee mielikuvansa Yhdysvalloista, ei todellista maata
Yhdysvaltoja on pitkään pidetty demokratian lähettiläänä, vaikka se rikkoo kansainvälistä oikeutta ja on säilyttänyt kuolemanrangaistuksen, Vuorelma kirjoittaa.
Amani Al-mehsenin kolumni: Kun pojat voivat huonosti, me kaikki häviämme
Kun puhun tasa-arvosta, moni mies kuulee keskustelun ja avunpyynnön sijaan syytöksen. Kuka hyötyy siitä, että pojat asetetaan tyttöjä vastaan, Al-mehsen kysyy.
Pekka Juntin kolumni: Fiksu kasvattaisi puut kunnon tukeiksi ja tienaisi enemmän, mutta valtio ei malta odottaa
Metsäala on huolissaan metsänomistajan omaisuudensuojasta, mutta valtion metsien rajuihin hakkuihin kansalainen ei pääse vaikuttamaan, Juntti ihmettelee.
Asta Lepän kolumni: Tarvitseeko lapsi VIP-lipun tullakseen onnelliseksi?
Eriarvoisuus näkyy jo nyt rakenteina lasten elämässä, mutta tarvitseeko sitä suorastaan hieroa lapsen naamaan, Leppä kysyy.
Saara Särmän kolumni: Ympyrä sulkeutuu – kehopositiivisuuden sijaan läskifobia on taas täällä
Läskifobia leviää kuin epidemia, mutta hyvän elämän ratkaisu löytyy edelleen kehopositiivisuudesta, Särmä kirjoittaa.
Timo R. Stewartin kolumni: Johtajien räjäyttäminen ei ole oikotie vaikeiden poliittisten ongelmien ohi
Trumpin tavoitteet Iranin hyökkäykselle ovat hämmentävän epäselviä, mutta mikään sodan skenaario ei lupaa erityisen hyvää iranilaisille, Stewart pohtii.
Auli Viitalan kolumni: Työväenluokan mies on syrjäytetty vanhemmuudesta
On ihan oikein, jos työväenluokan miehet karsastavat sellaista feminismiä, joka väittää, että kaikilla miehillä on valtaa, Viitala kirjoittaa.
Matias Mäkirannan kolumni: Jospa leikattaisiin possujen kivesten sijasta vaikka eläintuotannon tukia
Meillä on harhainen käsitys, että kaupallisella eläintuotannolla olisi joku erityinen syy pitää eläimistä hyvää huolta, Mäkiranta kirjoittaa.
Johanna Vuorelman kolumni: Jaettu ideologiamme on umpikujassa – kuka kertoisi sen poliitikolle
Päivittelemme yhä Neuvostoliiton romahdusta – miten sokea usko ideologiaan esti näkemästä arjen todellisuutta. Nyt sama tapahtuu meille, Vuorelma varoittaa.
Pekka Juntin kolumni: Väkivalta alkaa sanoista
Keskustelukulttuurimme tarvitsee rauhoittumista, sillä väkivalta tulee yllätyksenä, joka valmistellaan sanoilla, Juntti varoittaa.
Roope Lipastin kolumni: Jouluna kuuluu olla kiltti, mutta kuka siitä välittää
Lapset ottavat joulun tosissaan, mutta mitä jos myös aikuiset tekisivät niin. Siis olisivat oikeasti kilttejä – eivätkä vain jouluna, vaan aina, Lipasti pohtii.
Timo R. Stewartin kolumni: Jos pakastetun valkosipulin boikotoinnista tulee mieleen natsit, kannattaa harkita uusiksi
Tuoteboikotti on rauhanomaista vaikuttamista – ei natsismia. Ei edes silloin, kun boikotin kohteena on israelilainen valkosipuli, Stewart kirjoittaa.
Laura Hallamaan kolumni: Näitä asioita ruuhkavuosimutsi toivoo Joulupukilta – ja puhuu samalla suunsa puhtaaksi
Pikkulapsiperheen äidin mielenmaisemaa ei juuri nyt sävytä punainen joulu vaan kovasti harmaa ja huolien täyttämä arki, Hallamaa murehtii.
Joonas Konstigin kolumni: Hullut, viheltelijät ja vakavat, eli kolme ihmistyyppiä, jotka muodostavat maailman
Nykyään kun jokainen pääsee ääneen vähintääkin internetissä, on yhä tärkeämpi taito oppia tunnistamaan, minkä sortin hullu kulloinkin on kyseessä, Konstig opastaa.
Kari Enqvistin kolumni: Nykyinen tiedevastaisuus on niin posketonta, ettei se ”ole edes väärin”
Tieteenvastaisuus viihtyy kapinoinnin vanavedessä – kohkaajille on yhteistä, että he eivät yleensä ymmärrä, miten tiede toimii, Enqvist kirjoittaa.
Ulla Järven kolumni: Arat komeroituvat, kun tila täyttyy äänekkäistä
Suomessa arvostettiin joskus hiljaisuutta ja ujoutta, mutta ajat muuttuvat. Nyt yltiösosiaalisuus on hienoa ja komeroituminen ongelma, Järvi kirjoittaa.
Tuomo Pirttimaan kolumni: Vuosikymmeniä sitten Peräpohjolan suomailla käynnistettiin julma ja turha ihmiskoe
Asutustilojen perustamisella on kahdet kasvot: siirtoväestön asuttaminen oli onnistunut voimanponnistus – ”liikaväestön” dumppaaminen pohjoisen soille häpeä, Pirttimaa kirjoittaa.
Roope Lipastin kolumni: Lapset pitävät aikuiset poissa pahanteosta
Ihmisen ei ole hyvä olla liikaa tekemisissä vain itsensä ja napansa kanssa – molemmat ovat nöyhtäisiä, Lipasti varoittaa.
Saara Särmän kolumni: Naisiin kohdistettuun väkivaltaan liittyy käsittämätön piirre: uhria pidetään syyllisenä
Naisiin kohdistuva väkivalta on yhteiskunnallinen ongelma. Se tarkoittaa, että se on kaikkien ongelma – ei vain naisten, Särmä kirjoittaa.
Matias Mäkirannan kolumni: Nuorten täytyy pystyä huolehtimaan itsestään ennen kuin voivat ottaa vastuun vanhemmistaan
Kun väestö vanhenee, paniikki leviää. Nuorille jää keskustelussa taikurin osa – tuottavuuden pitäisi hipoa taivaita, Mäkiranta pohtii.
Joonas Konstigin kolumni: Ennen tehtiin – nyt kulutetaan
Haluatko koko ajan jotain, mutta et tule tyytyväiseksi, vaikka saat sen? Meitä piinaa jatkuva halu haluta jotain, Konstig pohdiskelee.
Auli Viitalan kolumni: Laihdutuslääke auttaa ennen muuta jo valmiiksi terveempää keskiluokkaa
Moni laihduttaja on löytänyt avun uusista lääkkeistä, mutta niiden hinta syventää kierrettä, joka muuttaa lihavuuden yhä selvemmin alaluokkaisuuden merkiksi, Viitala kirjoittaa.
Tuomo Pirttimaan kolumni: Suomalaisissa metsänomistajissa elää yhä pakkohakkuiden alistama sukupolvi
Metsäyhtiön puukauppatarjous kertoi minulle, miten kaukana viherpesupuheet ja todelliset teot ovat toisistaan, Pirttimaa kirjoittaa.
Mia Röngän kolumni: Alkuperäiskansojen tietotaito on ohitettu länsimaisessa tieteessä ja luonnonsuojelussa
Miksi Helsingissä tiedettäisiin parhaiten, miten Saamenmaan luontoa hyödynnetään kestävästi? Annetaan alkuperäiskansoille valtaa päättää itse alueidensa käytöstä, Rönkä kirjoittaa.
Kari Enqvistin kolumni: Ennustaminen ponnistaa nykyisyydestä, ja siksi isot muutokset tulevat aina yllätyksenä
Ennusteiden pohjana on visio, kuinka valtiot ja ihmiset turvaavat etujaan. Mutta historiallisten mullistusten moottori on usein vain järkyttävän suuri munaus, Enqvist pohtii.
Timo R. Stewartin kolumni: Helpointa on vain nauttia kauppasuhteista ja päivitellä jälkikäteen, oliko se kansanmurha
Monia ihmiskunnan hirveimpiä rikoksia yhdistää, että ne tuomitaan kunnolla vasta jälkikäteen, Stewart kirjoittaa.
Roope Lipastin kolumni: Kannustavaa työllisyyspolitiikka voisi soveltaa työttömän sijasta ministeriin
Olisiko tehokkaampaa, jos työttömän sijaan kannustimilla kuritettaisiinkin työpaikkojen luomisessa töpännyttä päättäjää, Lipasti pohdiskelee.
Joonas Konstigin kolumni: Dinneristä alkoi suomen kielen alamäki
Suomen kieli näyttää olevan henkitoreissaan amerikkalaisuuksien alla, Konstig kirjoittaa
Alexander Puution kolumni: Mitä tapahtui sukuni uhripuulle?
Ulkomailla on helppo antaa pintapuolinen selonteko maailman onnellisimmasta kansasta. Silti en oikein itsekään tiedä, mitä kaikkea suomalaisuus on ja on ollut, pohtii Puutio.
Katri Saarikiven kolumni: Mitä muistat päivästäsi? Jos et mitään, kannattaa etsiä keinoja unohdella
Siirtymät auttavat piirtämään jatkuvaan ajan virtaan rajoja. Näiden avulla ajan kulkua voi palastella tapahtumiksi, joita on helpompi muistaa ja ymmärtää, kirjoittaa Saarikivi.
Heikki Hiilamon kolumni: Näihin neljään kysymykseen on saatava vastaus, ennen kuin alamme syytää rahaa sotimiseen
Haluamme elää itsenäisessä ja turvallisessa maassa. Mutta puolustusinvestoinneilla sitä ei välttämättä taata. Niistä hyötyy lähinnä Yhdysvaltojen aseteollisuus, kirjoittaa Hiilamo.
Auli Viitalan kolumni: 30 vuotta sitten emme osanneet kuvitella, millainen Pride on nyt
Mietin, kuinka pitkällä on sateenkaarikansan vapautuminen. Seuraavaksi on aika vapauttaa kaikki sukupuolet, Viitala kirjoittaa.
Tuija Siltamäen kolumni: Aikuinen saa elää osaamatta yhtään mitään, mutta millaisen maailman lapsemme sitten saavat?
Se, mitä meille markkinoidaan edistyksenä, on usein silkkaa taantumusta, kirjoittaa Siltamäki.
Timo R. Stewartin kolumni: Maailmassa on vain yksi valtio, joka selkeästi vastustaa itsenäistä Palestiinaa
Palestiinan tunnustaminen on poikkeuksellinen ratkaisu, mutta todennäköisesti tarpeellista, jos kahden valtion ratkaisu halutaan pelastaa, Stewart kirjoittaa.
Laura Hallamaan kolumni: Näin käyttäydyt kuin miljonääri
Rikkaita ihaillaan ja kadehditaan, joten selvitin, miten voi käyttäytyä kuin rikas, vapaa toimittaja Laura Hallamaa kirjoittaa.
Kari Enqvistin kolumni: Demokraatit yhtykää, jottei maailmassa kävisi, kuten sata vuotta sitten Italiassa
Ole valppaana koko ajan: tie totalitarismiin on pitkä liukumäki. Ensin siepataan instituutiot, sitten häivytetään lainsäädännön ja toimeenpanovallan ero, Enqvist varoittaa.
Julia Thurénin kolumni: Näin varmistat, ettet joudu toista kertaa kesähäissä juhlapuhujaksi
Puheen pitäminen on monelle meistä tiukka paikka. Ei ihme, sillä usein juhlapuhe on yhtä tuskaa myös yleisölle, Thurén pohtii.
Heikki Hiilamon kolumni: Ay-liike on nyt ahdingossa – se voi muuttaa koko Suomen suuntaa
Ay-liikettä voi, saa ja pitää arvostella, mutta isossa kuvassa se on luonut turvaa ja hyvinvointia yhteiskuntaan. Nyt tämä kehitys voi olla murtumassa, Hiilamo pohtii.
Amani Al-mehsenin kolumni: Kiitos äiti, että et luovuttanut
Äitienpäivä on kiittämisen ja arvostuksen juhla. Ja ihan erityisesti kiitos pitää lausua myös maahanmuuttaneille äideille, Al-mehsen pohtii.
Joonas Konstigin kolumni: Tekoäly on paha haltiatarkummi, joka kirjoittaa kohta lempiromaanisi
Ehkä luomutaidetta mainostetaan kohta kuten hipsteriolutta: ”Tämä ei ole mitään sielutonta massatuotantoa, vaan käsintehty artesaanipajassamme”, Konstig visioi.
Katri Saarikiven kolumni: Haluatko lapsen oppimiskyvyn? Nyt sitä tavoitellaan aiheuttamalla huumeilla aistiharhoja
Oppiminen nopeutuu, kun aivot ovat muovautuvassa tilassa. Sitä voi avittaa huumausaineilla, joiden käyttö psykoterapiassa kiinnostaa nyt tutkijoita, Saarikivi kirjoittaa.
Susanna Hastin kolumni: Sodasta kaunistellen puhuminen on lopetettava
Väkivalta aloitetaan puheella. Suomessa käytetään kieltä, joka tekee aseellisesta mahdista luonnollista ja haluttavaa, kirjoittaa Hast.
Alexander Puution kolumni: Ota käyttöön kaksi yksinkertaista keinoa laadukkaampaan ajatteluun
Tartumme valmiisiin ajatuksiin – varsinkin, kun ne tulevat ryhmältä, johon haluamme kuulua. Tässä kaksi neuvoa, joilla voit hioa ajatteluasi kirkkaammaksi, Puutio opastaa.
Roope Lipastin kolumni: Valtio maksaa apurahoja osinkoja jakaville yrityksille, samaan aikaan lapset eivät opi lukemaan
Nuorten sanavarasto köyhtyy ja samaan aikaan Suomen ainoa yläkoululaisten kirjallisuuskisa on vaakalaudalla, kirjoittaa Lipasti.
Joonas Konstigin kolumni: Jos haluat pärjätä elämässä, tarvitset ennen kaikkea pokkaa
Ilman pokkaa ei voi olla konsultti, visionääri tai karaokelaulaja, hyvä jos kolumnistikaan, kirjoittaa Konstig.
Ronja Salmen kolumni: Botox on kuumaa kamaa, eikä syytä tarvitse etsiä kaukaa
Hokema siitä, että esteettiset hoidot ovat yksilön oma asia, kääntyy myös hoitoja ottavia vastaan. Ala tarvitsee nopeasti sääntelyä, kirjoittaa Salmi.
Saara Särmän kolumni: Jokainen on luotu liikkumaan, vaikka uskoin vuosikymmenet ”totuuteen”, jolla ei ole mitään pohjaa
Liikuntaan ja terveyteen liittyvien uskomusten ei saa antaa ohjata yhteiskunnallista päätöksentekoa, Särmä kirjoittaa.
Kari Enqvistin kolumni: Hyvän herraonnen valtakunnassa johtajan keskinkertainen ajatus muuttuu syväksi viisaudeksi
Toivon historioitsijoiden kirjoittavan teoksen Presidenttiemme suurimmat mokat. Siinä voisi olla useampi osa, sillä mikään ei opeta kuten erehtyminen, kirjoittaa Enqvist.
Matias Mäkirannan kolumni: Mihin aluevaaleja tarvitaan, jos valtuutetut eivät saa itse päättää mistään?
Aluevaalit onnistuivat huimassa tempussa – keksittiin jotain, joka kiinnostaa nuoria vielä vähemmän kuin kuntavaalit, kirjoittaa Mäkiranta.
Amani Al-mehsenin kolumni: Autoritaarisissa maissa poistetaan sanoja oman edun takia, nyt sama on nähtävissä demokratioissa
Demokratia ei voi toimia niin, että yksi äänekäs joukko sanelee, mitkä sanat ja ajatukset ovat hyväksyttyjä, kirjoittaa Al-mehsen.
Aleksis Salusjärven kolumni: Säälillä rahastavat ihmiset rapauttavat yhteiskunnan hyvinvointipalveluja
Valtio ulkoistaa yhä suuremman osan julkispalveluista avustusjärjestöille. Meidän veronmaksajien on oltava hereillä, kirjoittaa Salusjärvi.
Matti Mörttisen kolumni: Yksinkertainen valinta EU – ryhdistäydy tai romahda
Unioni on elinaikanaan kasvanut supervallaksi vain sääntelyssä, mutta nyt sääntelylle syljetään ympäri maailmaa, Mörttinen harmittelee.
Aleksis Salusjärven videokolumni: Eurooppalainen kulttuuri ei ole massatuotantoa – Harry Potterkin oli aluksi pienkustanne
Suurimmat saavutuksemme ovat syntyneet alle seitsemän hengen projekteina, sanoo Aleksis Salusjärvi.
Pekka Juntin kolumni: Joudumme ennen pitkää ajamaan tämän tuhokoneen alas
Askeleet kohti ekologisesti kestävämpää elämää ovat yksinkertaisia. Usein riittää, kun ei tee mitään, kirjoittaa Juntti.
Katri Saarikiven kolumni: Terveydelle hyvä työelämä ei muistuta lomaa
Onko sinulla kiire ja liikaa hommia? Hienoa! Jos koet silti hallinnan tunnetta ja opit uutta, teet työtä tavalla, joka on aivoterveydelle hyväksi, Saarikivi toteaa.
Lauri Kontron kolumni: Tuulimyllyjä nousee joka niemeen, notkoon ja saarelmaan, mutta minne valuvat voitot?
Kiihkoon rakentaa tuulivoimaa pätee sama kuin kaikkiin suuriin lupauksiin: jos jokin asia tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä ole totta, Kontro varoittaa.
Tuija Siltamäen kolumni: Rimaa ei voi enää laskea – korkeakoulutettujen pitäisi oikeastikin osata jotain
Osaajapula ei ratkea alentamalla osaamisen tasoa, Siltamäki kirjoittaa.
Mia Wennerstrandin videokolumni: Sananvapauden rajat piirtyvät uudelleen – Saksan kulttuuripuhdistus ulottuu jo Suomeen
Saksalaisissa taidelaitoksissa on irtisanottu palestiinalaisten oikeuksia puolustavia kuraattoreita ja taiteilijoita. Se on mullistanut maan ilmapiirin, sanoo Mia Wennerstrand.
Jari Ehrnroothin kolumni: Trump on nyt vauhdissa, ja Suomen pitää hypätä kyytiin
Suomen kannattaisi lopettaa vikinä säännöistä ja luistella kansainvälisen politiikan maalintekoalueelle leijonaksi Yhdysvaltojen rinnalle, Ehrnrooth esittää kolumnissaan.
Tuomo Pirttimaan kolumni: Aikoinaan työn piti olla priimaa – nyt riittää, että teet paljon ja huonoa
Työn tekeminen huolella, niin hyvin kuin pystyy, on muuttumassa etuoikeudeksi. Tällainen työn alennustila käy meille kalliiksi, Pirttimaa pohtii.
Susanna Hastin kolumni: Kyynisyys ei johda hyvään elämään, vaan siihen, ettei hyvää elämää edes tavoitella
Kyynisyys siivoaa poliittisesta järjestelmästä pois ajattelun. ”Yhdessäajattelu” on toisen ihmisen kuuntelemista ja muutoksen alku, kirjoittaa Hast.
Matias Mäkirannan kolumni: Turkistarhaus olisi pitänyt jo kieltää – se olisi ollut tarhaajankin etu
Paitsi eläintensuojelun voitto, hallittu turkistarhauksen alasajo olisi ollut hyväksi myös monelle tarhaajalle, Mäkiranta pohtii.
Ronja Salmen kolumni: Naiset opetetaan sietämään kipua, mutta muutos on alkanut
Kierukka on kokoaan suurempi asia, jonka ympärille kietoutuu asenteemme naisten kokemaa kipua kohtaan, Salmi kirjoittaa.
Matti Mörttisen kolumni: Jälleen kerran tasavallan presidentti pyrkii venyttämään valtansa rajoja
Poliittinen johtajuus kuuluu pääministerille, mutta vuotaa presidentille. Vanhojen puoluekamujen kesken homma ehkä toimii – entäs eduskuntavaalien jälkeen, Mörttinen mietiskelee.
Ilmari Käihkön kolumni: Toive suojeluskuntien palauttamisesta on vaarallinen unelma
Maanpuolustuksen politisoituminen on riski kansakunnan yhtenäisyydelle ja puolustustahdolle. Siksi Puolustusvoimien pitää olla epäpoliittinen kansan palvelija, Käihkö kirjoittaa.
Joonas Konstigin kolumni: Sukupolvi X kyllästyi wokeen
Sukupolveni sai kasvaa poikkeuksellisen vapauden aikana Kekkoslovakian suomettumisen ja woken sensuurin välissä, Konstig pohtii. Mutta omien lastensa suhteen se teki virheen.
Tuomo Pirttimaan kolumni: En usko kymmenentuhannen päivittäisen askeleen välttämättömyyteen
Ehkä meidät on aivopesty siihen, että liikunta ja urheilu ovat aina hyödyllisiä ja niiden aiheuttamat vammat välttämätön uhri sodassa läskiä ja sairauksia vastaan, Pirttimaa pohtii
Matias Mäkirannan kolumni: Eläkeikääsi nostetaan, koska nuoret eivät pääse ajoissa kiinni työelämään
Töitä tehdään yhä vanhempana, mutta työurat eivät vain pitene. Ongelma on työuran alkupäässä, jossa töitä tehdään yhä vähemmän, Mäkiranta pohtii.
Anni Marttisen kolumni: Ryhdyin ekonomistiksi, koska halusin puhua taloudesta niin, että ihan jokainen voi sitä ymmärtää
Onko talous vain rahaa ja sijoittamista? Kuuluuko talous tosiaan vain ihmisille, joilla on rahaa? Ei! Talous on mekanismi, eli työkalu, jolla ohjaamme maailmaa, pohtii Marttinen.
Pekka Seppäsen kolumni: Kansalaiset ja päättäjät luottavat tieteeseen, mutta vain periaatteessa
Kun päättäjien pitää valita tiedeyhteisön asiantuntemuksen ja äänestäjien tuntemusten välillä, jälkimmäiset ovat vahvoilla, Seppänen pohtii.
Matti Mörttisen kolumni: Demokratian merkkivuodesta siirrytään nyt hyvävelivallan riskivuoteen
Demokratia selviytyi naarmuilla historiallisesta vaalivuodesta 2024, mutta uusi ja isompi testi on edessä, Mörttinen arvioi vuosikatsauksessaan.
Raisa Omaheimon kolumni: Ystävystyin variksen kanssa
Variksen kanssa vietetyt hetket ovat olleet tämän vuoden parhaita. Eläimen toimia todistaessa ei ole kiire minnekään, kirjoittaa Omaheimo.
Aleksis Salusjärven kolumni: Islanti ja Glasgow ratkaisivat pilalle menneen nuorison ongelmat
Islanti ja Glasgow ratkaisivat ongelmat, joihin Suomi on uppoamassa. Temppujen sijaan taustalla on asennemuutos, kirjoittaa Salusjärvi
Kari Enqvistin kolumni: Konservatiivisen oikeistopopulismin marssi tulee jatkumaan
Konservatiiviset populistit menestyvät, koska he lupaavat itsekunnioituksen palauttamista ja parempia aikoja, pohtii Enqvist
Tuomo Pirttimaan kolumni: Olisin halunnut palvella sellaisessa armeijassa, josta lapseni kertoo inttijuttunsa
Inhoan maailmaa, joka pakottaa maanpuolustustahdon esiin lapseni sukupolvesta. Ihailen että heissä sitä on, Pirttimaa kirjoittaa.
Antti Röngän kolumni: Väkivalta ruokkii väkivaltaa – se olisi hyvä muistaa, kun puhumme poikien asenteista
Kyselytutkimus paljasti, että osa nuorista miehistä hyväksyy naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Vastuu väkivallasta on tekijällä, mutta mistä asenteet on omaksuttu, Ronkä pohtii.
Ilmari Käihkön kolumni: On aika tehdä kriittinen välitilinpäätös Ukrainan sodan julkisesta keskustelusta
Kaksi vuotta sitten Venäjän piti hävitä sota, nyt samaa osaa tarjotaan Ukrainalle. On aika ruotia, miten olemme onnistuneet sodasta puhumaan, Käihkö pohtii.
Amani Al-mehsenin kolumni: Terveydenhuollossa on rasistista syrjintää
Kun julkinen terveydenhuolto kurjistuu, elämme erilaisissa todellisuuksissa. Kaikki eivät saa hyvää hoitoa, kirjoittaa Al-mehsen.