Kolumnit
Näytetään 1–100 / 122
Mia Röngän kolumni: Tapamme ”haittaeläimiä”, ja aiheutamme lisää haittoja
Ihminen on ärhäkkä eläin puolustamaan reviiriään. Määrittelemme helposti muut reviirillemme tulijat hävitettäviksi haittaeläimiksi, Rönkä kirjoittaa.
Shadia Raskin kolumni: Mitä pitää osata ja tietää käydäkseen suomalaisesta?
Vuoden alusta kansalaisuutta anovan pitää osoittaa kelvollisuutensa tentissä. Vielä on avoinna, mikä sen läpäisyyn riittää, Rask kertoo.
Ulla Järven kolumni: Lapin hyvinvointialue sen todisti – säästöt leikkaavat myös järjenkäytöstä ja inhimillisyydestä
Media toistelee, että tulossa ovat velkavaalit. Poliitikoille se sopii: rahasta on helpompi puhua kuin terveydenhuollon luhistumisesta, Ulla Järvi kirjoittaa.
Amani Al-mehsenin kolumni: Kun pojat voivat huonosti, me kaikki häviämme
Kun puhun tasa-arvosta, moni mies kuulee keskustelun ja avunpyynnön sijaan syytöksen. Kuka hyötyy siitä, että pojat asetetaan tyttöjä vastaan, Al-mehsen kysyy.
Saara Särmän kolumni: Ympyrä sulkeutuu – kehopositiivisuuden sijaan läskifobia on taas täällä
Läskifobia leviää kuin epidemia, mutta hyvän elämän ratkaisu löytyy edelleen kehopositiivisuudesta, Särmä kirjoittaa.
Shadia Raskin kolumni: Myös valkoiset länsimaalaiset lähettävät lapsiaan ankariin kurinpitolaitoksiin
Kurinpitolaitoksille on kysyntää, koska huolestuneet vanhemmat jäävät ilman tukea. Ilmiö näkyy myös Yhdysvalloista, eikä liity maahanmuuttoon, Rask kirjoittaa.
Heikki Hiilamon kolumni: Millaiseen köyhien kurjistamiseen joudutaan varautumaan seuraavalla hallituskaudella?
Nykyisen hallituksen perinnöksi jää ”köyhät kyykkyyn”, ja seuraavaa hallitusta odottaa valinta, jonka harva poliitikko haluaa tehdä, Hiilamo kirjoittaa.
Ulla Järven kolumni: Väestön ”pakkosiirrot” ovat hyvinvointialueiden arkea
Hoidettavaa vanhusta ei saa erottaa omaisistaan. Asiaan puuttui jopa apulaisoikeusasiamies. Potilaiden ja vanhusten siirtely jatkuu silti, Järvi kirjoittaa.
Matias Mäkirannan kolumni: Jospa leikattaisiin possujen kivesten sijasta vaikka eläintuotannon tukia
Meillä on harhainen käsitys, että kaupallisella eläintuotannolla olisi joku erityinen syy pitää eläimistä hyvää huolta, Mäkiranta kirjoittaa.
Katri Saarikiven kolumni: Luottamus ei perustu vain harkintaan – luottamusta voi lisätä jopa yhteinen tapa liikkua
Luottamus seuraa ihmisten välistä samaistumista ja tahdistumista – se on voimakkainta kasvotusten, eikä tahdo oikein toimia verkossa. Saarikivi kirjoittaa.
Shadia Raskin kolumni: Arastelen käyttää venäjän kieltä – ja meitä on monta
Moni pelkää, että venäjän kielen puhuminen tulkitaan Venäjän mielistelyksi, Rask pohtii.
Auli Viitalan kolumni: Hallituksen suunnitelma säästää toimeentulotuesta on epärealistinen – ja julma
Toimeentulotuen uudistus laittaa viranomaiset kinkkisen pohdinnan eteen: mitä on ihmisarvoinen elämä, Viitala kirjoittaa.
Timo R. Stewartin kolumni: Suomi osti ”Daavidin lingon” ja työnsi päänsä luukkuun, josta on vaikea päästä irti
Jos voisi harkita uudelleen, Suomi tuskin enää hankkisi elintärkeää asejärjestelmää Israelista. Nyt on aika pohtia, miten virheen kanssa eletään, Stewart kirjoittaa.
Saara Särmän kolumni: Naisiin kohdistettuun väkivaltaan liittyy käsittämätön piirre: uhria pidetään syyllisenä
Naisiin kohdistuva väkivalta on yhteiskunnallinen ongelma. Se tarkoittaa, että se on kaikkien ongelma – ei vain naisten, Särmä kirjoittaa.
Amani Al-mehsenin kolumni: Oppiikohan tekoäly tykkäämään nimestäni?
Vuokranmaksuni pysähtyi yllättäen epäilyttävänä. Olivatko minun ja vuokranantajani ulkomaiset nimet järjestelmään syötetyille turvaohjeille liikaa, Al-mehsen pohtii.
Mia Röngän kolumni: Alkuperäiskansojen tietotaito on ohitettu länsimaisessa tieteessä ja luonnonsuojelussa
Miksi Helsingissä tiedettäisiin parhaiten, miten Saamenmaan luontoa hyödynnetään kestävästi? Annetaan alkuperäiskansoille valtaa päättää itse alueidensa käytöstä, Rönkä kirjoittaa.
Amani Al-mehsenin kolumni: Euroopan unioni säätelee arkeasi, vaikka et sitä huomaa
EU säätelee päivittäistä arkeamme, mutta harva todella tiedostaa miten. Miksi pienelle maalle niin tärkeä yhteisö tuntuu etäiseltä, Al-mehsen ihmettelee.
Shadia Raskin kolumni: Työelämän ongelmia peitellään puhumalla unirytmipulmista
On helpompaa pohtia ajattelun erilaisuutta kuin puhua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä, vammaisuudesta ja rasismista, Rask kirjoittaa.
Ilmari Käihkön kolumni: Sota-ajan päätöksentekotapa ei sovi rauhanajan Suomeen
Tapa, jolla Suomi päätti irtaantua henkilömiinat kieltävästä sopimuksesta, pakottaa kysymään, kiinnostaako hallitusta hyvä päätöksenteko ja demokratia, Käihkö kirjoittaa.
Julia Thurénin kolumni: Ennen metsien hakkuut tehtiin talvella, sitten markkinatalous muutti suuntaa
Ennen metsät hakattiin talvella ja linnut pesivät kesällä. Nyt kesähakkuut ovat yleistyneet ja lintukannat harventuneet. Yhtälö on kinkkinen, Thurén kirjoittaa.
Shadia Raskin kolumni: Saisiko rasismin vastustaminen lisää tukea, jos se perusteltaisiin valkoisen miehen edulla?
Orjakaupan vastustaminen yleistyi aikoinaan erikoisesta syystä: perusteluksi keksittiin valkoisten brittimiesten kuolleisuus, Rask kirjoittaa.
Tuija Siltamäen kolumni: Emme pysty myöntämään, että olemme siinä pisteessä, että tarvitsemme huumeiden käyttöhuoneita
Käyttöhuoneet torjuvat huumekuolemia ja auttavat tavoittamaan avun tarvitsijat. Mutta Suomessa jäätiin jälleen kerran puhumaan nollatoleranssista, kirjoittaa Siltamäki.
Otso Pohjalaisen kolumni: On aika varmistaa Euroopan huoltovarmuus – ja hankkeella on kiire
Turvallisuuspolitiikka on nykyään kauppaa. Nyt Euroopan pitäisi nostaa puolustuskykyään, mutta se ei nouse edes rahalla, jos laiminlyömme huoltovarmuuden, Pohjalainen pohtii.
Heikki Hiilamon kolumni: Vanha uskomus, että köyhät ovat laiskoja ja tarvitsevat kuria, ohjaa suomalaista politiikkaa
Kun yhteiskunta kiristää hädässä olevalle avun ehtoja äärimmilleen, ne muuttuvat rangaistuksiksi, Hiillamo pohtii.
Jamie Vesterisen kolumni: Puolison elatusvelvollisuus voi kääntyä kaikkein heikoimmassa asemassa olevaa vastaan
Kärjistettynä paljon tienaavan olisi lain mukaan kustannettava puolisolleen samanlainen elämäntyyli. Säädöksen toteutumista ei kuitenkaan valvota, pohtii Vesterinen kolumnissaan.
Ilmari Käihkön kolumni: Toive suojeluskuntien palauttamisesta on vaarallinen unelma
Maanpuolustuksen politisoituminen on riski kansakunnan yhtenäisyydelle ja puolustustahdolle. Siksi Puolustusvoimien pitää olla epäpoliittinen kansan palvelija, Käihkö kirjoittaa.
Janne Riiheläisen kolumni: Vihamielinen informaatiolla vaikuttaminen kiihtyy, Suomi seuraa tilannetta tumput suorassa
Suomeen tarvittaisiin kipeästi informaatiopuolustuksen strategia, mutta hanke hautautui hallituksessa, Riiheläinen suree.
Pekka Seppäsen kolumni: Kansalaiset ja päättäjät luottavat tieteeseen, mutta vain periaatteessa
Kun päättäjien pitää valita tiedeyhteisön asiantuntemuksen ja äänestäjien tuntemusten välillä, jälkimmäiset ovat vahvoilla, Seppänen pohtii.
Shadia Raskin kolumni: Työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelmalle käy liian usein samoin kuin uudenvuodenlupauksille
Laki vaatii työpaikoilta yhdenvertaisuussuunnitelman, mutta ne näyttävät usein toistensa kopioilta. Erilaiset työpaikat tarvitsevat erilaiset suunnitelmat, Rask pohtii.
Pekka Seppäsen kolumni: Miltä näyttäisi Suomen hallitus, jos ministereitä esiteltäisiin Amerikan tapaan
Voi olla, että Donald Trumpin ministerit ovat potentiaalisia väärintekijöitä, mutta sitä suuremmalla syyllä heitä arvioitaessa tulisi noudattaa totuutta ja kohtuutta, pohtii Seppänen.
Otso Pohjalaisen kolumni: Peittoaako kulttuurisodan henki talvisodan hengen?
Jakaantuminen, ristiriidat ja kuplissa taistelu leimaavat tätä aikaa. Olisiko meistä vielä yhtenäisyyteen, jota muistelemme talvisodan henkenä, Pohjalainen pohtii.
Mona Mannevuon kolumni: Työllistymisen epävarmuus syö lapsitoiveet
Perheemme lapsiluku jäi yhteen pätkätöiden takia. Työelämän epävarmuus on jäänyt syntyvyyden laskuun liittyvässä keskustelussa liian vähälle huomiolle, kirjoittaa Mannevuo.
Heikki Hiilamon kolumni: Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on todellinen hölmöläisten himmeli
Tapa, jolla julkisen terveydenhuollon kriisiin suhtaudutaan, pistää epäilemään, että joku suorastaan haluaa systeemin romahtavan, Hiilamo pohtii.
Ilmari Käihkön kolumni: On aika tehdä kriittinen välitilinpäätös Ukrainan sodan julkisesta keskustelusta
Kaksi vuotta sitten Venäjän piti hävitä sota, nyt samaa osaa tarjotaan Ukrainalle. On aika ruotia, miten olemme onnistuneet sodasta puhumaan, Käihkö pohtii.
Matias Mäkirannan kolumni: Orpon hallitus toistaa edeltäjiensä virhettä: myy valtion omaisuutta
Valtion omaisuuden myynnillä ja uuden velan ottamisella on kovin vähän eroa, vaikka toisin uskotellaan, Mäkiranta pohtii.
Ronja Salmen kolumni: Vauvabonus on karmiva ehdotus
Hallituksen tilaama tuore selvitys listaa keinoja syntyvyyden vauhdittamiseksi, mutta ehdotuksia on tarkasteltava myös poliittisessa valossa, kirjoittaa Salmi.
Ilmari Käihkön kolumni: Lännen todellisuudesta vieraantunut naiivi moraalisuus johtaa romahdukseen Ukrainassa
Taipumattomuus tosiasioiden edessä johti aikoinaan täydelliseen tappioon Afganistanin sodassa. Samankaltainen kehityskulku uhkaa nyt Ukrainaa, Käihkö murehtii.
Jari Ehrnroothin kolumni: On turha pelätä erimielisyyttä, sillä se lopulta liimaa meidät yhteen
Niin kauan kuin kulttuurisotien osapuolet pyrkivät vakuuttamaan toisensa siitä, mitä on olla ihminen, he välittävät toisistaan, kirjoittaa Ehrnrooth.
Heikki Hiilamon kolumni: Köyhyyttä ei lievitetä jakamalla silkkaa rahaa
Kaikille maksettava perustulo on erikoinen utopia. Se saa kannatusta sekä äärivasemmalta että äärimmäiseltä oikeistoilta, Hiilamo pohtii.
Jamie Vesterisen kolumni: Ilmastonmuutos tuntuu jo, mutta iso päästölähde puuttuu ilmastouutisista lähes kokonaan
Eläintuotanto tuhoaa maailmaa, ja sen muuttamiseen tarvitaan yksilöiden syyllistämisen sijaan kulttuurinen muutos, Vesterinen kirjoittaa.
Tuija Siltamäen kolumni: Suomalainen päihdepolitiikka ei kaipaa asiantuntijoiden piipitystä
Alkoholin tiukempi ja huumeiden löyhempi sääteleminen säästäisi ihmishenkiä, kirjoittaa Siltamäki.
Jamie Vesterisen kolumni: Tieteen kyseenalaistavat salaliittoteoriat ovat yleensä hölynpölyä, muttei tieteen historiakaan puhtoinen ole
Salaliittoteoreetikot epäilevät usein, että tutkijat vääristelevät tuloksia, mutta paljon suurempi kysymys on, kuka päättää, mitä tutkitaan, Vesterinen pohdiskelee.
Matti Mörttisen kolumni: On aika puhua taktisesta äänestämisestä EU-vaaleissa
On turha moittia kansalaisia EU-vaalien väheksymisestä, jos puolueetkaan eivät ota vaaleja tosissaan, Mörttinen kirjoittaa.
Shadia Raskin kolumni: Työväenopisto auttoi minut tohtoriksi
Hallitus leikkaa vapaan sivistystyön oppilaitoksilta, ja se on iso virhe. Niissä opitaan asioita, joilla on todellista merkitystä työ- ja koulutuspolulla, Rask kirjoittaa.
Juuso Joonan kolumni: Suurten tuotantokeskittymien aika maataloudessa alkaa olla ohi
Yksi väittää, että meillä kasvaa vain karjanrehuksi tarkoitettu nurmi – toinen inttää, että koko eläintuotanto pitäisi vaihtaa kasveihin. Molemmat ovat väärässä, Joona pohtii.
Saara Särmän kolumni: Naistenpäivänä on syytä muistaa, että jos sukupuoleen ei kiinnitetä huomiota, seurauksena on miesten yliedustus
Vaikka lainsäädännön tasolla naisten vapaus on taattu, tasa-arvo ei ole vielä valmis, Särmä kirjoittaa.
Miriam Attiaksen kolumni: Hallitus pohtii lähisuhdeväkivallan sovittelun lopettamista – siinä voi mennä lapsi pesuveden mukana
Varsinkin naisjärjestöt ajavat sovittelusta luopumista. Ne pelkäävät, että uhrin voi pakottaa sopuun. Mutta sovittelun tarkoitus ei ole sovinto, vaan tarjota apua, Attias kirjoittaa.
Ulla Järven kolumni: Suomalaisia pelotellaan, ja moni taho hyötyy siitä
Pelko myy. Mediakin kertoo mieluummin huolestuttavia kuin hyviä uutisia. On yllättävää, miten moni taho myös hyötyy pelosta.
Juha Kauppisen kolumni: Jos luontokato on vakava asia, miksi eliitti keskustelee siitä vain ylätasolla?
Suomen tärkeimmän elinympäristön, metsien, suojelu uhkaa jatkossakin vesittyä kompromisseiksi, Kauppinen kirjoittaa.
Johannes Roviomaan kolumni: Seuraava presidentti on puikoissa vuoteen 2030 asti. Tuolloin arktinen merijää voi olla kesäaikana sulana
Tulevan presidentin työkuormaa ei käy kateeksi. Ei ole sellaista ilmansuuntaa, josta huokuisi välitöntä helpotusta, Roviomaa kirjoittaa.
Shadia Raskin kolumni: Köyhyydestä ei ponnisteta ulos olemalla vain ahkera
Sekä YK että EU kehottavat meitä vähentämään lasten kohtaamaa köyhyyttä. Suomi tuntuu toimivan juuri päinvastoin, Rask ihmettelee.
Auli Viitalan kolumni: ”Kannustinloukku” on keksitty sana, joka levisi kuin korona
Kannustinloukku-sana oli nerokas keksintö, koska se herättää tunteita ja sopii otsikkoon, pohtii Viitala.
Aleksis Salusjärven kolumni: Kuka muistaa enää haaveilla yhteiskunnasta, joka on kaikille hyvä?
Kova markkinatalous tuntuu vakiintuneen ainoaksi yhteiskunnan malliksi, mutta vain osa meistä on kutsuttu sen juhliin mukaan. Syrjäytyvät ovat massaa, jonka näemme enää toivottomana ongelmana.
Jamie Vesterisen kolumni: Suremme kuolevia kieliä, mutta katoavat murteet eivät huoleta juuri ketään
Kielestä on sanottu, että se on murre, jolla on armeija ja laivasto. Se, määritelläänkö puheesi kieleksi vai murteeksi, voi olla myös vallan työkalu, Vesterinen pohtii.
Johannes Roviomaan kolumni: Uusia kaivoshankkeita perustellaan vihreällä siirtymällä, mutta luonnolle ne ovat tuhoisia
Euroopan unionilta puuttuu yhteinen strategia kriittisten mineraalien kestävään hankintaan ja käyttöön. Suomen luonnon kannalta merkittävää on, miten EU:n sääntely toteutuu, pohtii Roviomaa.
Tiina Helinin kolumni: Korkeakoulututkintoja hehkuttava kulttuuri luo sukupolven, jota kalvaa riittämättömyyden tunne
Suomessa uskotaan syvästi yliopistotason sivistykseen, mutta korkeakoulutus ja nuoret on alistettu tehokkuusvaatimuksille. Nyt ratkaisut omasta tulevaisuudesta pitää tehdä liki lapsuusiässä.
Heikki Hiilamon kolumni: Onko väliä, perustuuko turvasi pahan päivän varalle avustukseen vai vakuutukseen? Kyllä on
Sosiaaliturvan periaatteet on ymmärretty Suomessa sekavasti. Se on johtanut järjestelmään, jossa duunari maksaa itselleen vakuutusta työttömyyden varalta, mutta muut päättävät, miten raha käytetään.
Shadia Raskin kolumni: Uutiset ”hyvistä maahanmuuttajista” ovat tutkimustiedon valossa vahingollisia
Vietnamilaisten kotoutumista on julkisuudessa kuvattu menestystarinaksi. Yksittäisen ryhmän kohottaminen mallimaahanmuuttajiksi on kuitenkin loukku, joka voi kätkeä taakseen vakavia ongelmia, pohtii Rask.
Ilmari Käihkön kolumni: Ukrainassa pyritään uudelleenrakentamaan, ei jälleenrakentamaan
Sodassa tuhotun maan uudelleenrakennus voi kiihdyttää valtion kehittymistä parempaan suuntaan. Prosessi on kuitenkin pitkä ja epävarma – sillä se on myös läpeensä poliittinen.
Ilmari Käihkön kolumni: Suomessa elää merkittävä joukko uusien sotien veteraaneja
Meillä ei ole tajuttu, että nuorissa sukupolvissa on suuri joukko sodan traumatisoimia ihmisiä. Heille suunnattu apu ja tuki toimii huonosti.
Heikki Hiilamon kolumni: Hallituksen köyhyyspolitiikka on hyytävää luettavaa
Viimesijaisen sosiaaliturvan uudistuksen pitäisi perustua tutkittuun tietoon ja realistiseen käsitykseen tuen saajista. Muutoin seurauksena on kaaos, josta kärsivät heikoimmassa asemassa olevat.
Mona Mannevuon kolumni: Yliopistossa opin pelkäämään työttömyyttä
Tohtoreita halutaan kouluttaa lisää, mutta työttömyyden osuessa kohdalle liika koulutus voi johtaa kafkamaiseen umpikujaan, pohtii Mannevuo.
Shadia Raskin kolumni: On moraalitonta oikeuttaa ulkomaalaisen työntekijän huono kohtelu lähtömaan vielä huonommilla työoloilla
Ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoja poljetaan monilla aloilla. Hälytyskellojen on soitava jo pienistä väärinkäytöksistä, muuten huonompi kohtelu normalisoituu, kirjoittaa Rask.
Jari Ehrnroothin kolumni: Missiodemokratia uhkaa arvovapaata yhteiskuntaa
Yksikään arvojärjestelmä, puolue tai kansainvälinen järjestö ei voi asettua kansanvallan yläpuolelle, kirjoittaa Ehrnrooth kolumnissaan.
Janne Saarikiven kolumni: Suomesta tulee monikielinen, moniuskontoinen ja monikuplainen, eikä sitä mikään hallitus voi estää
Siivoojaksi ei Suomeen pääse ilman kielitaitovaatimuksia, mutta professoriksi näkyy pääsevän ja se muuttaa yhteiskunnan, pohtii Janne Saarikivi.
Auli Viitalan kolumni: Näpit irti asumistuesta!
Valtion taloudellinen tutkimuslaitoksen mukaan ”asumistuki on läpinäkyvä, joustava, yhdenmukainen ja kohdistuu pienituloisille”. Mistä ihmeestä kumpuaa into leikata asumistuesta, ihmettelee Viitala.
Juuso Joonan kolumni: Maatalous ei tarjoa houkuttelevaa tulevaisuusnäkymää – se uhkaa myös huoltovarmuuttamme
Suomalainen maatalous kärsii useista ongelmista, ja koko elinkeinoa tulisi uudistaa. Meiltä puuttuu kuitenkin yhteinen tavoite, joka murrosta ohjaisi.
Ilmari Käihkön kolumni: Suomen Afganistan-operaation arviointi nostaa esiin kipeän kysymyksen vastuunpakoilusta
Demokratioissa poliitikot linjaavat, mitä sotilaat tekevät, ja sotilaat pitävät poliitikot ajan tasalla. Suomen Afganistan-operaatiossa kumpikin osapuoli luisti demokraattisesta vastuustaan, kirjoittaa Käihkö.
Julia Thurénin kolumni: Kaksivuotiaan viaton napin painelu johti äidin moraaliseen kamppailuun
Mitäpä jos meille ei myytäisi enää heti rikkoutuvaa sekundaa? Miltä maailma näyttäisi, jos korjaaminen olisi yhtä houkuttelevaa kuin uuden ostaminen? Valoisalta. Ja nyt kerron miksi.
Shadia Raskin kolumni: Näillä vinkeillä luin enemmän kirjoja
Lasten ja nuorten lukemisesta ollaan aiheellisesti huolissaan, mutta aikuisistakin enemmistö kokee lukevansa liian vähän. Mistä löytää lukuinto ja -aika keskellä ruuhkaista arkea, pohtii Rask.
Aleksis Salusjärven kolumni: Avokadomurheet varastivat huomion Sharm el-Sheikhin fiaskolta
Kun murehdimme kulutustamme, hidastamme uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa, kirjoittaa Salusjärvi.
Shadia Raskin kolumni: Lähijohtaja, tiiminvetäjä, päällikkö, ryhmänjohtaja, ryhmänvetäjä, työnjohtaja, johtaja vai esihenkilö?
Pienenä kansakuntana meillä ei ole varaa viestiä, että johtotehtävät kuuluvat sananmukaisesti vain puolelle potentiaalisista johtajista, kirjoittaa Rask.
Aleksis Salusjärven kolumni: Lasten asuttaminen kodin ulkopuolelle on massiivinen ongelma
Kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle, hän on todennäköisesti aikuisuuden kynnyksellä muita heikommassa asemassa kaikilla elämänalueilla, kirjoittaa Salusjärvi.
Emmi Nuorgamin kolumni: Sanna Marinin feministihallitus on ollut pettymys monille vähemmistöille
Feministinen politiikka ei ole vain poseeraamista ja yleviä julistuksia. Se on rohkeaa päätöksentekoa, myös silloin, kun sillä ei voiteta seuraavia vaaleja, kirjoittaa Nuorgam.
Matti Mörttisen kolumni: Jos haluat rauhaa, valmistaudu rauhaan
Rauhan puolesta puhujat ovat turhaan jääneet paitsioon Natoon pyrkivän Suomen julkisessa keskustelussa, kirjoittaa Mörttinen.
Shadia Raskin kolumni: Näistä lukioista tulee tämän päivän tohtorit
Joka viides Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan nuori tohtori, eli promovendi, on kolmen lukion ylioppilaita. Mistä lukioista tämän päivän tohtorit tulevat, kysyi Rask tutkaillessaan promootiomatrikkelia. Kolumnin voi myös kuunnella.
Aleksis Salusjärven kolumni: Tutkintavankeudessa mielenterveys joutuu happotestiin, josta harvat selviävät
Epätietoisuus ja pitkä tutkintavankeusaika tekevät vangeista raunioita. Euroopan kidutuksen vastainen komitea on huolissaan Suomen tutkintavankien oloista, kirjoittaa Salusjärvi.
Auli Viitalan kolumni: Toimeentulotuki pitää lopettaa
Hyväosaisen näkökulmasta saattaa kuulostaa yhdentekevältä, minkä nimistä tukea joku muu saa valtiolta, mutta ero on tosi tärkeä, kirjoittaa Viitala.
Heikki Hiilamon kolumni: Bensan hinnannousu on melkein parasta, mitä pitkään aikaan on tapahtunut!
Polttonesteiden hinnannousu sattuu, mutta samalla se on suuri mahdollisuus. Iso kysymys on, kuinka silti pidetään huolta pienituloisista, joiden elämää hinnannousu kurjistaa. Hienon esimerkin maailmalta tarjoaa yllättäen Iran!
Ronja Salmen kolumni: Haluan oman huoneen, jonka saa lukkoon
Koronakriisi teki näkyväksi, ketä työelämän valtarakenteet suosivat. Naiset työskentelivät etätyöaikaan ruokapöydän äärestä, miehet sen sijaan työhuoneestaan. Nyt korona helpottaa, mutta oman rauhan merkitys ei ole kadonnut minnekään.
Tuija Siltamäen kolumni: Helsinkiin tarvitaan käyttöhuoneita, vaikka niitä ja niiden käyttäjiä kuinka paljon paheksuttaisiin
Helsinkiin on jo monta vuotta yritetty tuloksetta saada käyttöhuoneita. Nyt sille alkaisi olla korkea aika, kirjoittaa Siltamäki.
Shadia Raskin kolumni: Tervetuloa meille, siivoamaan!
Suomi haluaa työperäistä maahanmuuttoa, mutta ulkomaalaistaustaiset työskentelevät siivoojina jopa Suomessa suoritetuilla korkeakoulututkinnoilla. Onko siivoustyö parempi kuin ei työtä lainkaan, kysyy Rask. Kolumnin voi myös kuunnella.
Heikki Hiilamon kolumni: Pandemia on jallittanut meitä toistuvasti – silti pitää muistaa, että koronan jälkeinen aika tarvitsee suunnitelman
Pirullisesti muuntautuva virus on tehnyt politiikasta reagoivaa. Nyt tarvitaan katsetta pidemmälle, Heikki Hiilamo kirjoittaa.
Matti Mörttisen kolumni: Nyt. Ei. Ole. Oikea. Aika. Jäädä. Yökerhoon
Viime ja tämän viikon kohuihin johtaneet ongelmat olivat osin näkyvissä jo lähes vuoden vanhoissa raporteissa, kirjoittaa Mörttinen.
Pekka Seppäsen kolumni: Rupusakki ei kelpaa työnantajille
Miksi ei sanota suoraan, että työttömät työnhakijat ovat osaamatonta rupusakkia, kirjoittaa Seppänen.
Heikki Hiilamon kolumni: Tuloerot voivat koronan jälkeen jopa kaventua, jos uskalletaan nostaa varakkaimpien veroja
Helposti voisi ajatella, että koronapandemia kasvattaa tuloeroja kun pienipalkaiset menettävät tulojaan. Mutta tuloerot kaventuvat, jos koronavelkoja maksetaan verottamalla enemmän niitä, joilla on enemmän varoja, kirjoittaa Hiilamo.
Kari Enqvistin kolumni: Poliitikot eivät ymmärrä, mitä tieteen tekeminen tarkoittaa
Hallitus on tehnyt suuren virheen, kun se on päättänyt leikata tieteen rahoitusta. Sadat nuoret tutkijat tulevat jäämään ilman työtä ja menettävät mahdollisuutensa tutkijanuraan. Hallitus tarvitsisi tieteellisen neuvonantajan, kirjoittaa Enqvist.
Heikki Hiilamon kolumni: Pikavippibisneksen salaisuus
Pikavippien ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosia. Julkisella vallalla on suuri intressi puuttua pikavippien ehtoihin. Olisi syytä harkita, että vippien korkokatto ja kulutusluottojen markkinointikielto säädetään pysyviksi, kirjoittaa Hiilamo.
Raisa Omaheimon kolumni: En halua lukea enää yhtäkään selvitystä maalittamisen vaarallisuudesta, haluan toimenpiteitä
Vihapuhetta ei vastusteta raportein, tarvitsemme resursseja, kirjoittaa Raisa Omaheimo.
Janne “Rysky” Riiheläisen kolumni: Koronan kieltäminen kannustaa kapinointiin
Pieni, mutta äänekäs osa suomalaisista vastustaa koronan vastaisia varotoimia ja rajoituksia, ja se kiihottaa radikalismiin, kirjoittaa Rysky Riiheläinen.
Tuija Siltamäen kolumni: Pyydän, lakataan lässyttämästä sananvapaudesta ja aletaan vaahdota mediakritiikistä
Sananvapauden mallimaassa laatua vahvistetaan poistamalla työntekijät, kirjoittaa Tuija Siltamäki.
Reetta Rädyn kolumni: Luontoon ei voi mennä, sillä olemme osa sitä
Pitääkö meidät kaikki lähettää Kuuhun, jotta tajuaisimme, ettei ole erikseen luontoa ja ihmistä, kysyy Reetta Räty.
Jani Kaaron kolumni: Rokotteita pakkoluvalla?
Päätöksemme suojella lääkeyhtiöiden patenttioikeuksia läpsäisee meitä pandemiassa poskelle, kirjoittaa Jani Kaaro.
Janne “Rysky” Riiheläisen kolumni: Australian asia onkin nyt myös meidän asiamme
Voisivatko Aasian demokraattiset valtiot kuten Australia olla jatkossa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uusia kumppaneita, kysyy Rysky Riiheläinen.
Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Keitä poliisi suojelee?
Poliisin kaasuttamat ilmastoaktivistit ovat yhteisen turvallisuutemme asialla, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen.
Ina Mikkolan kolumni: Seksuaalinen häirintä on asiakaspalvelijoille arkipäivää
Tasa-arvopuhe ei ole taannut asiakaspalveluammateissa työskenteleville työrauhaa, kirjoittaa Ina Mikkola kolumnissaan.
Heikki Hiilamon kolumni: Kenen lapsi saa syntyä?
Vaikka hedelmöityshoidot kuuluvat julkisiin palveluihin, niitä ei kuitenkaan tarjota läheskään kaikille, kirjoittaa Heikki Hiilamo.
Janne Saarikiven kolumni: Työelämä halutaan muuttaa leikiksi, mutta mikä aikuisuudessa oikein pelottaa?
Se, joka ei osallistu työpaikan kehityspönttöilypeppuleikkiin vaan näyttää hapanta naamaa, on ikävä ihminen, kirjoittaa Janne Saarikivi. Tämän kolumnin voi myös kuunnella.
Reetta Rädyn kolumni: ”Saan olla vappaa siellä ja ajatella miten mie halluun” – kannattaa kuunnella syrjäkylien nuoria ennen kuin julistaa maaseudun kuihtuvan
Maaseutu tyhjenee mutta sitä myös tyhjennetään. Nuorten on lähdettävä syrjäkyliltä muualle kouluun, halusi sitä tai ei, kirjoittaa Reetta Räty.
Heikki Hiilamon kolumni: Työttömyysturvan aktiivimalli oli Suomen perustulokokeilun kannalta tuhoisa
Ihmisten työllistymistä tulee edistää yhdistämällä tuet vähemmän keppejä sisältävien tulonsiirtojen kanssa, kirjoittaa Heikki Hiilamo.