Kolumnit
Näytetään 1–100 / 211
Timo R. Stewartin kolumni: Rasistilla ei ole mitään hyödyllistä sanottavaa yhteiskunnallisiin aiheisiin
Rasismi on moraalinen ongelma, mutta se myös estää näkemästä maailmaa kirkkaasti, Stewart kirjoittaa.
Ilmari Käihkön kolumni: Onko Ukraina oikeasti niskan päällä, vai todistammeko vain julkisen keskustelun heiluriliikettä?
Viime vuonna Ukraina oli häviämässä sodan, nyt povataan Venäjän tappiota. Aito sodan käänne näkyy usein kuitenkin vasta jälkikäteen, Käihkö kirjoittaa.
Shadia Raskin kolumni: Mitä pitää osata ja tietää käydäkseen suomalaisesta?
Vuoden alusta kansalaisuutta anovan pitää osoittaa kelvollisuutensa tentissä. Vielä on avoinna, mikä sen läpäisyyn riittää, Rask kertoo.
Aleksis Salusjärven kolumni: Jos kapinointi piilotetaan, lapset pohtivat rikollisuutta ihannoivaa räppiä yksin
Kirjallisuus on liima, joka pitää yhteiskuntaa kasassa. Kun se menettää tehonsa, seuraa vallankumous, Salusjärvi kirjoittaa.
Matias Mäkirannan kolumni: Hyvinvointivaltio murenee, koska poliitikot suojelevat vääriä asioita
Säästämme väärin. Leikkaamme koulutusta ja terveydenhuoltoa, ja samaan aikaan syydämme rahaa toissijaisiin tarpeisiin, Mäkiranta murehtii.
Matias Mäkirannan kolumni: Olin väärässä koulujen digitalisaatiosta, mutta ei kännykkäkielto silti kaikkea ratkaise
Yltiömäisen digi-intoilun tilalle on tullut teknologian demonisointi, kirjoittaa Matias Mäkiranta.
Amani Al-mehsenin kolumni: Kun pojat voivat huonosti, me kaikki häviämme
Kun puhun tasa-arvosta, moni mies kuulee keskustelun ja avunpyynnön sijaan syytöksen. Kuka hyötyy siitä, että pojat asetetaan tyttöjä vastaan, Al-mehsen kysyy.
Kari Enqvistin kolumni: Talousviisaat erehtyvät usein, mutta erehtyvätkö he milloinkaan mielenkiintoisella tavalla?
Talous on tarina koko inhimillisen elämän monimutkaisuudesta, ja siitä me kaikki tiedämme joskus jopa enemmän kuin talousviisaat, Enqvist kirjoittaa.
Johanna Vuorelman kolumni: Jaettu ideologiamme on umpikujassa – kuka kertoisi sen poliitikolle
Päivittelemme yhä Neuvostoliiton romahdusta – miten sokea usko ideologiaan esti näkemästä arjen todellisuutta. Nyt sama tapahtuu meille, Vuorelma varoittaa.
Emilia Kujalan kolumni: Nykyään on hyve puhua tunteistaan, mutta se ei välttämättä auta voimaan paremmin
Kun julkisuudessa päivitellään, kuinka ihmiset märehtivät tunteissaan, päädytään ojasta allikkoon: päivittely on osa samaa ongelmaa, Kujala analysoi.
Timo R. Stewartin kolumni: Jos pakastetun valkosipulin boikotoinnista tulee mieleen natsit, kannattaa harkita uusiksi
Tuoteboikotti on rauhanomaista vaikuttamista – ei natsismia. Ei edes silloin, kun boikotin kohteena on israelilainen valkosipuli, Stewart kirjoittaa.
Ulla Järven kolumni: Arat komeroituvat, kun tila täyttyy äänekkäistä
Suomessa arvostettiin joskus hiljaisuutta ja ujoutta, mutta ajat muuttuvat. Nyt yltiösosiaalisuus on hienoa ja komeroituminen ongelma, Järvi kirjoittaa.
Ilmari Käihkön kolumni: Vain diktatuureissa eletään koko ajan sotatilassa
Suomi ei ole sodassa. Siksi on vaikea ymmärtää, miksi sotaretoriikka vain vahvistuu. Nykyisiin turvallisuusuhkiin voidaan varautua ilmankin, Käihkö kirjoittaa.
Pekka Juntin kolumni: Paremmassa Suomessa kiittäisimme nuoria, jotka istuvat Mannerheimintien tukkoon
Kuusamon kosket, Inarin ikimetsät – 1960-luvulta tähän päivään ympäristöaktivistit ovat olleet oikeassa. Kannattaisi oikeasti kuunnella, mitä nuoret vaativat, Juntti kirjoittaa.
Timo R. Stewartin kolumni: Suomi osti ”Daavidin lingon” ja työnsi päänsä luukkuun, josta on vaikea päästä irti
Jos voisi harkita uudelleen, Suomi tuskin enää hankkisi elintärkeää asejärjestelmää Israelista. Nyt on aika pohtia, miten virheen kanssa eletään, Stewart kirjoittaa.
Ulla Järven kolumni: Ketkä pelaavat viina- ja lääkekaupan lobbarijoukkueissa?
Hallitus haluaa lääkkeet ruokakauppoihin ja viinat kotiportaille. Sodassa ja rakkaudessa kaikki keinot ovat sallittuja – niin myös viina- ja lääkekaupan mediapelissä, Järvi pohtii.
Kari Enqvistin kolumni: Ennustaminen ponnistaa nykyisyydestä, ja siksi isot muutokset tulevat aina yllätyksenä
Ennusteiden pohjana on visio, kuinka valtiot ja ihmiset turvaavat etujaan. Mutta historiallisten mullistusten moottori on usein vain järkyttävän suuri munaus, Enqvist pohtii.
Tuija Siltamäen kolumni: Jos yhteiskunta ei pysty edes hoitamaan vanhuksia, mistä me oikein maksamme?
Vastuuta omien vanhempien hoitamisesta hautaan ei voi noin vain sälyttää yksilöille, Siltamäki kirjoittaa.
Timo R. Stewartin kolumni: Helpointa on vain nauttia kauppasuhteista ja päivitellä jälkikäteen, oliko se kansanmurha
Monia ihmiskunnan hirveimpiä rikoksia yhdistää, että ne tuomitaan kunnolla vasta jälkikäteen, Stewart kirjoittaa.
Timo R. Stewartin kolumni: Maailmassa on vain yksi valtio, joka selkeästi vastustaa itsenäistä Palestiinaa
Palestiinan tunnustaminen on poikkeuksellinen ratkaisu, mutta todennäköisesti tarpeellista, jos kahden valtion ratkaisu halutaan pelastaa, Stewart kirjoittaa.
Laura Hallamaan kolumni: Näin käyttäydyt kuin miljonääri
Rikkaita ihaillaan ja kadehditaan, joten selvitin, miten voi käyttäytyä kuin rikas, vapaa toimittaja Laura Hallamaa kirjoittaa.
Lauri Kontron kolumni: Maailma on niin sekaisin, että Pohjoismaiden kannattaisi harkita yhdistymistä
Pohjoismaat ovat turhan heikkoja yksin, mutta yhdessä ne voisivat olla enemmän kuin osiensa summa. Tavoitteena voisi olla peräti Pohjolan yhdysvallat, Kontro visioi.
Roope Lipastin kolumni: Valtio maksaa apurahoja osinkoja jakaville yrityksille, samaan aikaan lapset eivät opi lukemaan
Nuorten sanavarasto köyhtyy ja samaan aikaan Suomen ainoa yläkoululaisten kirjallisuuskisa on vaakalaudalla, kirjoittaa Lipasti.
Amani Al-mehsenin kolumni: Autoritaarisissa maissa poistetaan sanoja oman edun takia, nyt sama on nähtävissä demokratioissa
Demokratia ei voi toimia niin, että yksi äänekäs joukko sanelee, mitkä sanat ja ajatukset ovat hyväksyttyjä, kirjoittaa Al-mehsen.
Ulla Järven kolumni: Terveydenhuollon arki ja päättäjien selitykset eivät mahdu samaan päähän
Suomessa raportoitiin joka risaus paavin terveydentilasta, mutta samaan aikaan medialla on vaikeuksia saada tietoa, mitä omissa sairaaloissamme tapahtuu, Järvi ihmettelee.
Janne Riiheläisen kolumni: Valheet ovat vallanneet maailmanpolitiikan
Räikeä valehtelu on kansainvälisen politiikan uusi normaali, ja Yhdysvallat edellyttää nyt liittolaisiltaan vaihtoehtoisten totuuksiensa uskomista, Riiheläinen pohtii.
Aleksis Salusjärven kolumni: Nuoret näkevät aikojen kovenemisen siitä, että marketin puliremmiin astelee uusia hahmoja
Lasten päiviin kuuluu arkinen vuorovaikutus päihtyneiden parissa esimerkiksi markettien pihoilla, kirjoittaa Salusjärvi.
Kari Enqvistin kolumni: Kun poliitikosta tulee puolustusministeri, hän hidastaa ja toistelee, ettei ole hätää
Päättäjät puhuvat Suomen turvallisuudesta hämärästi. Jos toistellaan, ettei hätää ole, syntyy epäily, että ehkä pientä hätää sittenkin on, kirjoittaa Enqvist.
Amani Al-mehsenin kolumni: Jos poliisi näyttää puolueelliselta, meillä on ongelma
Poliisin viestintä kulkee jäljessä muusta kehityksestä, mikä voi vaikuttaa yhteiskuntarauhaan suuresti, kirjoittaa Al-mehsen.
Matias Mäkirannan kolumni: Turkistarhaus olisi pitänyt jo kieltää – se olisi ollut tarhaajankin etu
Paitsi eläintensuojelun voitto, hallittu turkistarhauksen alasajo olisi ollut hyväksi myös monelle tarhaajalle, Mäkiranta pohtii.
Roope Lipastin kolumni: Joku mättää matematiikassa, tai sitten normielämä on ihan järjettömän kallista
Kun sanotaan, että vuodessa kuluu niin ja niin monta miljardia vaikkapa lihavuuteen, niin mitä se oikeastaan tarkoittaa, Lipasti ihmettelee.
Ronja Salmen kolumni: Naiset opetetaan sietämään kipua, mutta muutos on alkanut
Kierukka on kokoaan suurempi asia, jonka ympärille kietoutuu asenteemme naisten kokemaa kipua kohtaan, Salmi kirjoittaa.
Matti Mörttisen kolumni: Jälleen kerran tasavallan presidentti pyrkii venyttämään valtansa rajoja
Poliittinen johtajuus kuuluu pääministerille, mutta vuotaa presidentille. Vanhojen puoluekamujen kesken homma ehkä toimii – entäs eduskuntavaalien jälkeen, Mörttinen mietiskelee.
Julia Thurénin kolumni: Pukumiehen jarrujäljet saivat pohtimaan ihmisarvoa
Kuka vain osaa olla kohtelias kollegalleen tai ystävälleen. Todelliset käytöstavat tulevat esiin siitä, miten kohtelee heitä, joilla ei ole sinuun valtaa, Thurén kirjoittaa.
Timo R. Stewartin kolumni: Israel–Palestiina ei ole pätkän vertaa oikeisto–vasemmisto -kysymys
Kansainvälisen politiikan kysymykset ovat liian tärkeitä kotimaisen nokittelun keppihevosiksi, Stewart kirjoittaa.
Jani Halmeen kolumni: Suomesta voisi tulla maailman johtava karkkimaa
Rikas suomalainen karkkikulttuuri nostettava maabrändin keulakuvaksi. Alan firmoilta se vaatii lisää kykyä hupsutella, Halme ehdottaa.
Ilmari Käihkön kolumni: Ukrainan sodan ratkaisuksi valmistellaan tarjousta, josta ei voi kieltäytyä
Ukrainan sota on surullinen muistutus siitä, että historia on epäreilua, Käihkö pohtii.
Jamie Vesterisen kolumni: On vaikea käsittää, millä logiikalla yrittämistä tuetaan
Yrittämiseen kannustetaan juhlapuheissa, mutta oman yrityksen perustamisesta haaveileva törmää paljon karumpaan arkeen, Vesterinen on huomannut.
Heikki Hiilamon kolumni: Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on todellinen hölmöläisten himmeli
Tapa, jolla julkisen terveydenhuollon kriisiin suhtaudutaan, pistää epäilemään, että joku suorastaan haluaa systeemin romahtavan, Hiilamo pohtii.
Ulla Järven kolumni: Uppoavaa sotelaivaa kevennetään heittämällä ensimmäisenä laidan yli vanhat naiset
Hyvinvointialueiden talouskriisi koettelee nyt erityisesti vanhoja naisia. He ovat suurin asiakasryhmä etenkin päivystyksissä, Järvi kirjoittaa.
Matti Mörttisen kolumni: Valtiovalta kuuluu kansalle tai sen ihailemille julkkiksille
Hallitus kuin hallitus muuttuu Suomessa vaalikauden loppuun mennessä gallupien valossa vähemmistöhallitukseksi, Mörttinen surkuttelee.
Aleksis Salusjärven kolumni: Uhri ja syyllinen – juuri naisvangit ovat voimakkaasti näitä molempia
Yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta määrittää se, miten synnytämme ongelmiin ajautuneille vuorovaikutusta, ihmissuhteita ja kohtaamisia, Salusjärvi pohtii
Jussi Erosen kolumni: Whatsapp-viestisi syyniin? EU-komissio esittää poikkeuksellista massavalvontaa
EU:ssa käsitellään lakiesitystä, jossa vaaditaan kaikkien nettiviestien tarkkailua eli massavalvontaa. Poikkeuksellinen ehdotus ei ole herättänyt riittävästi huomiota, Eronen pohtii.
Roope Lipastin kolumni: Sutta ei kannata huutaa eikä sotaa manata
On ihan hyvä tietää, mistä maailmassa pitää olla huolissaan. Mutta jos uhkia ja tuomiopäivän ennustuksia toistelee tauotta, niistä voi tulla totta, Lipasti pohtii.
Kari Enqvistin kolumni: On kuin kävisimme Venäjän kanssa nyrkkeilyottelua, mutta takaisin lyöminen on meiltä kielletty
Venäjä tuntuu kunnioittavan vain voimaa, ja siksi lännen pitäisi vastata hybridioperaatioihin, pohtii Enqvist.
Jamie Vesterisen kolumni: Lobotomioista ja pakkosteriloinneista on jo luovuttu, mutta onko hoitotyön asenne muuttunut?
Kun lääketieteessä määritellään jokin poikkeavuudeksi, ollaan herkällä alueella. Poikkeavuuden käsite määrittyy nimittäin aina ajassa ja yhteiskunnassa, Vesterinen pohtii.
Shadia Raskin kolumni: Sanoo suklaavisa mitä tahansa – emme tiedä tarpeeksi suklaasta
Suklaabisneksessä liikkuu satoja miljardeja euroja, ja ne jakaantuvat räikeän eriarvoisesti, Rask kirjoittaa.
Tuija Siltamäen kolumni: Nelihenkisen perheen luksusloma maksaa jo liikaa ja muita ihmisoikeusloukkauksia
Meiltä näyttää unohtuneen, että omien menojensa säätely on ihan normaali osa ihmisen elämää, Siltamäki ihmettelee.
Uwa Iduozeen kolumni: Dystopiaelokuvissa kerrotaan meistä valheellista tarinaa
Myytti, jonka mukaan ihmiset ovat luonnostaan pahoja, on juurtunut syvälle. Kyyninen ihmiskuva etäännyttää meidät toisistamme ja altistaa manipuloinnille, Iduozee pohtii.
Ilmari Käihkön kolumni: Kulutussodassa keskeisimmät päätökset tehdään muualla kuin taistelukentällä
Ukrainan viestintästrategia yskii. Odotamme sankaritarinoita tappioiden aiheuttamisesta, vaikka tärkeämpiä ovat sodan osapuolten talous ja kyky korvata tappioita, Käihkö pohtii.
Jari Ehrnroothin kolumni: Emme voi loputtomiin elää muita kansoja uhkailevan Venäjän ehdoilla
Putin on uusi Hitler, mutta mikä ja kuka hänet kukistaa, Ehrnrooth pohtii kolumnissaan.
Raisa Omaheimon kolumni: Lihavuusleikkaukset ovat raju toimenpide
Soisin, että keho- ja ruokasuhteen parantamiseen olisi olemassa parempaa tukea kuin leikkauspöytä. Ensimmäinen konkreettinen tuki ei saisi olla kirurgi, kirjoittaa Omaheimo.
Jamie Vesterisen kolumni: Tieteen kyseenalaistavat salaliittoteoriat ovat yleensä hölynpölyä, muttei tieteen historiakaan puhtoinen ole
Salaliittoteoreetikot epäilevät usein, että tutkijat vääristelevät tuloksia, mutta paljon suurempi kysymys on, kuka päättää, mitä tutkitaan, Vesterinen pohdiskelee.
Kari Enqvistin kolumni: Kun rauha saapuu Ukrainaan, vaarana on, etteivät venäläiset pysty elämään sen kanssa
Eurovaaleissa pelissä on Euroopan koko olemus, ja sen sanelee paljolti suhtautumisemme Ukrainaan, Enqvist kirjoittaa.
Tiina Helinin kolumni: Kontrolloimme itseämme ja toisiamme – ei ihme, että ahdistaa
Täydellisyyden vaatimus synnyttää syyllisyydentunnon varjostamaa elämää. ”Elä ja anna toistenkin elää” olisi parempi asenne tälle ajalle, Helin pohtii.
Pekka Seppäsen kolumni: Suomen suurin bisnesmoka on selvinnyt
Suomen suurin bisnesmoka on Fortumin pohjaton usko Venäjään, Seppänen kirjoittaa.
Otso Pohjalaisen kolumni: Oliko lapsuutesi toiveammatti oikeasti epärealistinen haave?
Jos opinto-ohjaus olisi ruokkinut lapsuuden intohimojani, ehkä kaivaisin nyt esiin dinosaurusten luita, Pohjalainen mietiskelee.
Tuija Siltamäen kolumni: Keskiluokka käyttää köyhiä keppihevosena, kun haluaa etuja itselleen
Kalliiden eläinlääkärilaskujen kompensointi ei ole valtion tehtävä, kirjoittaa Siltamäki.
Roope Lipastin kolumni: Elämme häpeärangaistusten kulta-aikaa
Anteeksipyyntö ja -anto ovat kivoja juttuja, silti hitunen lisää armollisuutta tulisi tarpeeseen, Lipasti pohtii.
Laura Hallamaan kolumni: Kolme paikkaa, joista olen enemmän huolissani kuin beigeistä lastenhuoneista
Lapsiperheillä on yhä kurjempaa, eikä syynä ole yhdentekevä sisustustrendi, Hallamaa kirjoittaa.
Kari Enqvistin kolumni: Päättäjien pakkopuhe loukkaa ajattelevaa ihmistä
Pakkopuhe antaa ymmärtää, ettemme oikeasti olisi halunneet tehdä kaikkea tätä ikävää. Mutta kun oli aivan pakko, Enqvist pohtii.
Amani Al-mehsenin kolumni: Elättäjäkulttuuri ajaa nuoren takaisin vanhoihin sukupuolirooleihin
Maailmalta Suomeen kulkeutunut provider-suhteiden ihannointi uhkaa murentaa nuorten mahdollisuuksia elää täyttä ja tasavertaista elämää, Al-mehsen kirjoittaa.
Tuija Siltamäen kolumni: Miksi syntyvyyskeskustelu aloitetaan aina nollasta, vaikka tutkimustietoa on metrikaupalla?
Sopeutuminen matalaan syntyvyyteen olisi pitänyt aloittaa kauan sitten, kirjoittaa Siltamäki.
Emmi Nuorgamin kolumni: Lasten ihonhoitorutiinit ovat yksi Tiktokin älyttömimmistä trendeistä
Ensin 19-vuotiaat innostuivat pistoshoidoista. Nyt kosmetiikkajätit kauppaavat lapsille tuotteita, jotka vaarantavat lasten terveyden, kirjoittaa Nuorgam.
Johanna Vuorelman kolumni: Ehkä presidentti on arvojohtaja – mutta kuka siitä piittaa?
Sauli Niinistö oli historiallisen arvostettu tasavallan presidentti – silti suomalainen eliitti teki kaiken toisin kuin Niinistö halusi, Vuorelma pohtii.
Juha Kauppisen kolumni: Puhutaanko hetki dieselautostani ja siitä, miksi välttelen sähköauton hankintaa?
Luonnon suuria ekosysteemejä ei pidä riskeerata sähköistymiseen tarvittavien mineraalien vuoksi, Kauppinen kirjoittaa.
Jari Ehrnroothin kolumni: Voivatko lumoutumisen ja harhautumisen vaarat yhä uhata Suomea
Moniääninen myllytys eduskunnan kyselytunnilla pakottaisi presidentin ulos kuplastaan vähentäen ulko- ja turvallisuuspoliittisten erehdysten riskiä, Ehrnrooth esittää.
Tiina Helinin kolumni: Yksilöä ja kilpailua hehkuttava aika luo kroonisesti ahdistuneita ihmisiä
Mielenterveysongelmat ovat ihmisten uusi normaali. Tuntuu, että tarvitsemme nykyään mielenterveyden ammattilaisten armeijaa. Mitä teemme väärin, Helin kysyy.
Mona Mannevuon kolumni: Kesäkunto vaihtui taistelukunnoksi
Nykyinen tunneilmapiiri on outo yhdistelmä positiivista psykologiaa, äärimmäisiä tunteita ja epämääräisiä sotaskenaarioita, Mannevuo kirjoittaa.
Susanna Hastin kolumni: Pakosta ja tosiasioista jankkaavat poliitikot ovat erkaantuneet ihmisten todellisuudesta
Emme seilaa velkalaivan kyydissä vaan elämme yhteiskunnassa, jossa ihminen on työntekoa vähäarvoisempi, Hast kirjoittaa.
Janne Riiheläisen kolumni: Maailma on halkeamassa Gazan kohdalta
Jos uskoo kuin vuoreen olevansa hyvän ja oikean puolella, on helppoa uskoa pahaa niistä, jotka ovat eri mieltä. Tämä ihmisen piirre repii nyt maailmaa erilleen. Railo kulkee Gazan kohdalla.
Emmi Nuorgamin kolumni: Olen kyllästynyt romanttisen rakkauden ihannointiin
Ystävänpäivä on vuoden ainoa ystävyydelle ja monesti myös valitulle perheelle omistettu merkkipäivä. Ehdotan, että jatkossakin juhlimme ystävänpäivänä nimenomaan ystävyyttä, Nuorgam kirjoittaa.
Uwa Iduozeen kolumni: Yhteiskuntamme militarisoituu vauhdilla – on varottava, ettei samoin käy myös elokuvillemme
Pentagonilla ja Hollywoodilla on pitkä yhteinen historia. Se kertoo meille, miksi elokuvien ja armeijan välillä on hyvä pitää hajurakoa, Iduozee kirjoittaa.
Matti Mörttisen kolumni: Naisen tulee olla kaunis, miehen rohkea – ja oluen vahvaa
Vanhat arvot palaavat. Naisestakin on tullut yleisessä keskustelussa jälleen se heikompi astia. Ja siinä astiassa on lonkeroa, hallitus on viisaudessaan päätellyt, Mörttinen kirjoittaa.
Laura Hallamaan kolumni: Presidentti paljasti suosikkisilakkansa ja suomalainen riemuitsi
Tavispresidentti ymmärtää kansaa ja saa huomiota maailmalla. Siksi Niinistön seuraajaltakin voi odottaa väläytyksiä arjesta, Hallamaa kirjoittaa.
Emilia Kujalan kolumni: Elämä on stressaavaa ja siksi stressistä ei kannata olla liian huolissaan
Olen loputtoman kyllästynyt stressaamaan kaiken muun härdellin lisäksi vielä stressin vaaroistakin, kirjoittaa Kujala.
Tuija Siltamäen kolumni: Plagioinut päätoimittaja selvisi moitteilla – media ei vaadi omiltaan samanlaista vastuunkantoa kuin muilta
Maria Petterssonin plagioinnista jää tätä menoa media-alalle ikuinen uskottavuusongelma, jota ei voi hyvittää tympeällä kriisiviestinnällä, kirjoittaa Siltamäki.
Laura Hallamaan kolumni: Suru, mummu ja Matthew Perry
Saako Frendit-näyttelijää surra samalla tavalla kuin omaa mummuaan, Hallamaa kysyy.
llmari Käihkön kolumni: Armeija ”elämän kouluna” ei opeta vain oikeita asioita
Jos asepalvelus oikeasti on myös ”elämän koulu”, sen soisi parantavan – ei pahentavan – yhteiskunnassa esiintyviä ongelmia, Käihkö pohtii.
Pekka Seppäsen kolumni: 5 euron menetys harmittaa enemmän kuin 50 000 euron menetys
Ihmisillä on taipumus ajatella, että nykyinen asiaintila on normaali ja että kaikki muu on epänormaalia, pohtii Seppänen.
Raisa Omaheimon kolumni: Mielenosoituksen keskellä on hyvä olla
Olen aina pitänyt mielenosoitusten kehollisuudesta. Samanmielisten ympäröimänä oleminen tekee olon turvalliseksi tavalla, jota on vaikea tavoittaa missään muualla, kirjoittaa Omaheimo.
Jari Ehrnroothin kolumni: Tiede ja taide hukkuvat aktivismin pauhuun yliopistossa
Aikamme aktivistiselle ihmistyypille kaikki on poliittista ja jokainen kohtaaminen valtataistelua, pohtii Ehrnrooth.
Aleksis Salusjärven kolumni: Maapallo käy ahtaaksi, kun täydellisen somepäivityksen metsästäjät polkevat nähtävyydet jalkoihinsa
Luontokohteet eivät enää kestä sosiaalisen median suosiota. Kaikki tahtovat somekuvansa samasta paikasta, ja ongelma pahenee vuosi vuodelta.
Katri Saarikiven kolumni: Pääseekö pärstäkertoimella presidentiksi?
Ulkonäkö vaikuttaa arvioihimme presidenteistä – halusimme tai emme. Mitähän tapahtuisi, jos järjestettäisiinkin pelkkään ulkonäköön perustuvat presidentinvaalit?
Janne ”Rysky” Riiheläisen kolumni: Demokratian ja diktatuurin välillä on verinen aikaero
Diktatuurissa ja demokratiassa vallitsee eri aika. Demokratiassa ajan kulumisesta päättävät äänestäjät, eikä aika tahdo riittää sotimiseen. Diktaattori puolestaan hallitsee kaikkien aikaa.
Kari Enqvistin kolumni: Venäläisten mukaan heidän on käytettävä ydinasetta, jos Ukraina onnistuu vastahyökkäyksessään
Ydinaseeton maailma on tavoite, jota kohti pitää pyrkiä. Vaikka nyt olemme Naton ydinsateenvarjon alla, Suomen on edelleen jatkettava ponnisteluja kohti aseistariisuntaa, kirjoittaa Enqvist.
Heikki Hiilamon kolumni: Samaan aikaan, kun vauras pohjoinen arpoo, uskoako ilmastonmuutokseen, köyhässä etelässä siihen kuollaan
Kiistelemme yhä laiskanpulskeassa arjessamme, onko ilmastonmuutos totta vai ei. Köyhällä puolella maapalloa muutos uhkaa suoraan ihmiselämää jo nyt.
Tiina Helinin kolumni: Perussuomalaisten vetovoima myös nuorten keskuudessa ei selity vain onnistuneella vaalikampanjalla
Nuoret äänestäjät ovat kurjistuneen kouluopetuksen ja konflikteja hehkuttavan mediajulkisuuden sukupolvia. Onko sillä yhteys koventuneisiin asenteisiin ja äänestyskäyttäytymiseen?
Johanna Vuorelman kolumni: Pelastetaan kansantalous ja -terveys, lopetetaan turha autoilu
”Pannaan Suomi kuntoon” on viime aikoina usein kuultu poliittinen iskulause. On uskomatonta, miten helposti sen voi toteuttaa vain vähentämällä autoilua.
Tuija Siltamäen kolumni: Jälleen törkeää perussuomalaisten vainoamista
Petteri Orpon takeltelu antisemitismistä ja äärioikeistosta on surkeaa katsottavaa, kirjoittaa Siltamäki.
Ronja Salmen kolumni: Vaatiiko lapsi keskiluokkaista elämää?
Sain lapsen muutama kuukausi sitten. Onnittelujen lisäksi muutama tuttu lähestyi kysymyksellä: miten minulla oli varaa vauvaan?
Aleksis Salusjärven kolumni: Suomi on matkalla luokkayhteiskunnaksi
Passiivinen elämä maksaa Suomelle lähes 7 miljardia euroa vuodessa. Heikoimmin pärjäävistä on syntymässä ulkopuolisten yhteiskuntaluokka, pohtii Salusjärvi.
Lauri Kontron kolumni: Suomi tarvitsee väkeä muualta – olisi parempi tajuta se pian kuin myöhään
Kun maahanmuutosta keskustellaan, aina jonkun verenpaine nousee. Siinä jää helposti huomaamatta, että jo nyt bussit pysähtyisivät ja mansikat jäisivät poimimatta ilman muualta tullutta työvoimaa.
Uwa Iduozeen kolumni: Jos taiteilija hyödyntää keinoälyä, kumpi tekee luovan työn – taiteilija vai ohjelmoija?
Keinoälyn kuvageneraattorit muuttavat ammattitaiteilijoiden pelikentän kaikkien hiekkalaatikoksi. Se pakottaa meidät miettimään, mitä taide ja taiteilija nykyään oikein tarkoittavat.
Susanna Hastin kolumni: Onko kirjallisuus maanpuolustusta?
Kirjallisuudella ei voi puolustaa valtionrajaa vihollista vastaan, mutta sanat voidaan laittaa palvelemaan sotilaallisia tavoitteita, kirjoittaa Hast.
Lauri Kontron kolumni: Sivistysmaissa ei kaadeta patsaita
Sivistysmaan yksi tunnusmerkki on se, että patsaita ei kaadeta eikä kulttuuriympäristöjä tuhota, kirjoittaa Kontro.
Kari Enqvistin kolumni: Epäilen, ettei Putinilla ole koskaan ollut halua rauhaan
Putin haluaa olla yksi kolmesta suvereenista maapallon hallitsijasta. Siihen kiiltokuvaan termi ”sotarikollinen” sopii huonosti, kirjoittaa Enqvist.
Ulla Järven kolumni: Koulussa, harrastuksissa ja työelämässä on epäterveitä piirteitä, joita nuorten ei pitäisi joutua sietämään
Erotamme kiusaamisen, kaltoinkohtelun tai vainoamisen herkemmin kuin ennen, mutta ainakin yksi sokea piste on jäljellä. Se on tapa, jolla me varttuneemmat kohtelemme nuoria.
Matti Mörttisen kolumni: Sanna Marin sulki oven, ja se saattoi mullistaa vaalien tulevaisuuden
Kriisien aika ei puraissut hallitukseen kannatukseen normaaliin tapaan, ja istuva pääministeri on yhtä aikaa erittäin suosittu ja epäsuosittu. Kevätilmassa leijuu blokkivaalien tuoksu, kirjoittaa Mörttinen.
Heikki Hiilamon kolumni: Onko johtajan työ oikeasti 28 kertaa arvokkaampaa kuin alaisen?
Valtion- ja suuryritysten johtajien poskettomia palkkioita perustellaan poikkeuksellisella kyvykkyydellä. Kyseessä on myytti, jonka turvin eliitti jakaa karkkeja toisilleen.