Kolumnit

Ronja Salmen kolumni: Onko kaupungissa liikkuminen oikeus vai varakkuuteen perustuva etuoikeus?

Pääkaupunkiseudulle on syntynyt paradoksi, jossa joukkoliikenne on laajasti saatavilla, mutta monilla ei ole varaa käyttää sitä, Salmi ihmettelee.

Matias Mäkirannan kolumni: Olin väärässä koulujen digitali­saatiosta, mutta ei kännykkäkielto silti kaikkea ratkaise

Yltiömäisen digi-intoilun tilalle on tullut teknologian demonisointi, kirjoittaa Matias Mäkiranta.

Pekka Juntin kolumni: Fiksu kasvattaisi puut  kunnon tukeiksi ja tienaisi enemmän, mutta valtio ei malta odottaa

Metsäala on huolissaan metsän­omistajan omaisuuden­suojasta, mutta valtion metsien rajuihin hakkuihin kansalainen ei pääse vaikuttamaan, Juntti ihmettelee.

Auli Viitalan kolumni: Työväenluokan mies on syrjäytetty vanhemmuudesta

On ihan oikein, jos työväenluokan miehet karsastavat sellaista feminismiä, joka väittää, että kaikilla miehillä on valtaa, Viitala kirjoittaa.

Matias Mäkirannan kolumni: Jospa leikattaisiin possujen kivesten sijasta vaikka eläintuotannon tukia

Meillä on harhainen käsitys, että kaupallisella eläintuotannolla olisi joku erityinen syy pitää eläimistä hyvää huolta, Mäkiranta kirjoittaa.

Ronja Salmen kolumni: Lastenvaatteet ylläpitävät ankeita stereotypioita

Lasten maailma on täynnä mielikuvitusta ja mahdollisuuksia olla mitä tahansa. Lastenvaatteet tulisi suunnitella samalla luovuudella, Salmi kirjoittaa.

Pekka Juntin kolumni: Paremmassa Suomessa kiittäisimme nuoria, jotka istuvat Mannerheimintien tukkoon

Kuusamon kosket, Inarin ikimetsät – 1960-luvulta tähän päivään ympäristöaktivistit ovat olleet oikeassa. Kannattaisi oikeasti kuunnella, mitä nuoret vaativat, Juntti kirjoittaa.

Matias Mäkirannan kolumni: Nuorten täytyy pystyä huolehtimaan itsestään ennen kuin voivat ottaa vastuun vanhemmistaan

Kun väestö vanhenee, paniikki leviää. Nuorille jää keskustelussa taikurin osa – tuottavuuden pitäisi hipoa taivaita, Mäkiranta pohtii.

Amani Al-mehsenin kolumni: Oppiikohan tekoäly tykkäämään nimestäni?

Vuokranmaksuni pysähtyi yllättäen epäilyttävänä. Olivatko minun ja vuokranantajani ulkomaiset nimet järjestelmään syötetyille turvaohjeille liikaa, Al-mehsen pohtii.

Jamie Vesterisen kolumni: Ihmisen oikeus eläinten pitoon on monesti painavampi kuin eläimen oikeus siedettävään elämään

Eläinten kärsimystä ei edelleenkään pidetä kovin vakavana asiana. Suhtautumisemme siihen vaihtelee sen mukaan, mikä eläimen rooli sattuu olemaan, Vesterinen kirjoittaa.

Roope Lipastin kolumni: Joku mättää matematiikassa, tai sitten normielämä on ihan järjettömän kallista

Kun sanotaan, että vuodessa kuluu niin ja niin monta miljardia vaikkapa lihavuuteen, niin mitä se oikeastaan tarkoittaa, Lipasti ihmettelee.

Ilmari Käihkön kolumni: Toive suojeluskuntien palauttamisesta on vaarallinen unelma

Maanpuolustuksen politisoituminen on riski kansakunnan yhtenäisyydelle ja puolustustahdolle. Siksi Puolustusvoimien pitää olla epäpoliittinen kansan palvelija, Käihkö kirjoittaa.

Laura Hallamaan kolumni: Jos joku ostaa liikaa, se todellakin on myös minun asiani

Emme uskalla kommentoida toistemme arkisia kulutustottumuksia, vaikka pitäisi, kirjoittaa Hallamaa.

Timo R. Stewartin kolumni: Israel–Palestiina ei ole pätkän vertaa oikeisto–vasemmisto -kysymys

Kansainvälisen politiikan kysymykset ovat liian tärkeitä kotimaisen nokittelun keppihevosiksi, Stewart kirjoittaa.

Matias Mäkirannan kolumni: Eläkeikääsi nostetaan, koska nuoret eivät pääse ajoissa kiinni työelämään

Töitä tehdään yhä vanhempana, mutta työurat eivät vain pitene. Ongelma on työuran alkupäässä, jossa töitä tehdään yhä vähemmän, Mäkiranta pohtii.

Shadia Raskin kolumni: Työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelmalle käy liian usein samoin kuin uudenvuodenlupauksille

Laki vaatii työpaikoilta yhdenvertaisuussuunnitelman, mutta ne näyttävät usein toistensa kopioilta. Erilaiset työpaikat tarvitsevat erilaiset suunnitelmat, Rask pohtii.

Ulla Järven kolumni: Psykiatrinen hoito ja sairaalat uudistuvat – ja jo oli aikakin

Moni ihminen ei välttämättä koskaan vieraile psykiatrisessa sairaalassa. Kurkistus uuteen, nykyaikaiseen laitokseen voi yllättää, Järvi ennustaa.

Otso Pohjalaisen kolumni: Peittoaako kulttuurisodan henki talvisodan hengen?

Jakaantuminen, ristiriidat ja kuplissa taistelu leimaavat tätä aikaa. Olisiko meistä vielä yhtenäisyyteen, jota muistelemme talvisodan henkenä, Pohjalainen pohtii.

Ulla Järven kolumni: Uppoavaa sotelaivaa kevennetään heittämällä ensimmäisenä laidan yli vanhat naiset

Hyvinvointialueiden talouskriisi koettelee nyt erityisesti vanhoja naisia. He ovat suurin asiakasryhmä etenkin päivystyksissä, Järvi kirjoittaa.

Juha Kauppisen kolumni: Hukkajoen raakkujen kohtelu nosti pintaan tukahdutetun vihan koko metsienkäyttöä kohtaan

Kansa voi ohjata metsäalan toimintaa, mutta se vaatii päättäväisyyttä, kirjoittaa Kauppinen.

Johanna Vuorelman kolumni: Taivastelemme yhteiskunnan jakaantumista ilman historian tajua

Sosiaalisen median kuplissa tunnumme riitelevän kaikesta, mutta ennen oikean ja väärän leirin rajat piirrettiin jopa maitokaupan kynnykselle, Vuorelma pohtii.

Shadia Raskin kolumni: Sadoittain lapsia on kuollut – silti terveyshätätila on meille vain yksi ulkomaanuutinen

Heräisimmekö auttamaan, jos m-rokkoon kuolevat olisivat valkoisia eurooppalaisia lapsia, Shadia Rask kysyy.

Tiina Helinin kolumni: Oikeasti moniääninen media houkuttelee laajempaa lukijakuntaa

Nuorten kriittisyyttä valtamedioita kohtaan ei voida typistää populismin ja somen syyksi. Medialla on edessään todellisia haasteita, Helin pohtii.

Juha Kauppisen kolumni: Junalla matkustaminen on arvovalinta, mutta miksi sen pitää olla niin perhanan hankalaa

Missä viipyvät junamatkojen järjestäjät, jotka lupaavat hoitaa kaiken puolestani, Kauppinen kysyy.

Tiina Helinin kolumni: Kontrolloimme itseämme ja toisiamme – ei ihme, että ahdistaa

Täydellisyyden vaatimus synnyttää syyllisyydentunnon varjostamaa elämää. ”Elä ja anna toistenkin elää” olisi parempi asenne tälle ajalle, Helin pohtii.

Heikki Hiilamon kolumni: Vauvapulasta valitetaan ihan turhaan

Vauvapula ei ratkea synnytystalkoilla, se ei ratkea mahdollisesti millään. Mutta tilanne ei ole pelkkä katastrofi, se on myös mahdollisuus, Hiilamo pohtii.

Johanna Vuorelman kolumni: Mitä kauemmaksi palvelut keskitetään, sitä vaikeampaa kansalaisen on ymmärtää, miksi meillä on valtio

Lähipalveluiden järjestämistä ohjaa nyt usko suuruuden ekonomiaan. Mutta syntyykö siinä oikeasti säästöjä, ja mikä on touhun lopullinen hinta, Vuorelma kysyy.

Ulla Järven kolumni: Harrastan pukeutumista, mutta saako sen sanoa ääneen?

Vaatteet ovat muutakin kuin aatteet. Meillä on yllättävän vähän tutkimusta pukeutumisesta muun kuin muodin ilmiönä tai identiteetin ilmaisijana, Järvi pohtii.

Shadia Raskin kolumni: Kaksikielinen Suomi tarvitsee ”pokkaruotsia” ja Toni Wirtasen esimerkkiä

Nato-Suomi korostaa pohjoismaisuuttaan, mutta enemmistöllä suomalaisista ruotsin osaaminen ei ole vakuuttavaa, Rask kirjoittaa.

Henri Hyvösen kolumni: Onko olemassa suomalaisia miehiä?

Kaikki tuntevat suomalaisen miehen, mutta hän ei vaikuta koskaan olevan läsnä siellä, missä hänestä puhutaan, Hyvönen kirjoittaa.

Juha Kauppisen kolumni: Puhutaanko hetki dieselautostani ja siitä, miksi välttelen sähköauton hankintaa?

Luonnon suuria ekosysteemejä ei pidä riskeerata sähköistymiseen tarvittavien mineraalien vuoksi, Kauppinen kirjoittaa.

Miriam Attiaksen kolumni: Hallitus pohtii lähisuhdeväkivallan sovittelun lopettamista – siinä voi mennä lapsi pesuveden mukana

Varsinkin naisjärjestöt ajavat sovittelusta luopumista. Ne pelkäävät, että uhrin voi pakottaa sopuun. Mutta sovittelun tarkoitus ei ole sovinto, vaan tarjota apua, Attias kirjoittaa.

Ilmari Käihkön kolumni: Ukrainan sodasta käydään surkeaa keskustelua

Suomesta puuttuu hyvä foorumi syvälliselle pohdinnalle sodasta. Välitilinpäätös Ukrainan sotaan liittyvästä julkisesta keskustelusta on: se on osiensa summaa heikompi.

Ulla Järven kolumni: Äidinkielen puhumisen pitäisi olla lapsen perusoikeus

Pitääkö lapsia suojella, ettei koulu riistä heiltä äidinkieltä? Mitä kieltä lapsi saa puhua tässä ajassa? Ulla Järvi kysyy.

Ilmari Käihkön kolumni: Lauma paperittomia maahanpyrkijöitä laukaisi Suomessa sotaneuroosin

On kätevää oikeuttaa poikkeustoimia sotaisalla kriisipuheella. Mutta sen riski on, että mopo karkaa käsistä: poikkeus muuttuu säännöksi – ja me vastustajamme kaltaiseksi.

Janne Riiheläisen kolumni: Suomea ei voi painostaa paperittomilla maahanpyrkijöillä – paitsi jos hermomme pettävät

Venäjän operointi Suomen itärajalla on tyypillinen hybridioperaatio, jossa isketään heikoksi arvioituun kohtaan. Ymmärtämällä operaation tavoitteita, on mahdollista viedä tältä toiminnalta voimaa pois.

Ulla Järven kolumni: Nykyisin keski-ikäinen satsaa mieluummin kuntosalitreeniin kuin järjestötyöhön

Väännätkö rautaa kuntosalilla, vai hankitko saman terveyshyödyn talkoissa tai kuorolauluharkoissa? Yhteisöllisyydellä on hurjat terveysvaikutukset, Järvi muistuttaa.

Jari Ehrnroothin kolumni: Tiede ja taide hukkuvat aktivismin pauhuun yliopistossa

Aikamme aktivistiselle ihmistyypille kaikki on poliittista ja jokainen kohtaaminen valtataistelua, pohtii Ehrnrooth.

Ilmari Käihkön kolumni: Ukrainassa pyritään uudelleenrakentamaan, ei jälleenrakentamaan

Sodassa tuhotun maan uudelleenrakennus voi kiihdyttää valtion kehittymistä parempaan suuntaan. Prosessi on kuitenkin pitkä ja epävarma – sillä se on myös läpeensä poliittinen.

Tiina Helinin kolumni: Perussuomalaisten vetovoima myös nuorten keskuudessa ei selity vain onnistuneella vaalikampanjalla

Nuoret äänestäjät ovat kurjistuneen kouluopetuksen ja konflikteja hehkuttavan mediajulkisuuden sukupolvia. Onko sillä yhteys koventuneisiin asenteisiin ja äänestyskäyttäytymiseen?

Ilmari Käihkön kolumni: Suomessa elää merkittävä joukko uusien sotien veteraaneja

Meillä ei ole tajuttu, että nuorissa sukupolvissa on suuri joukko sodan traumatisoimia ihmisiä. Heille suunnattu apu ja tuki toimii huonosti.

Juuso Joonan kolumni: Ei riitä että maatalous on kestävää, sen täytyy olla uudistavaa

Aina kun muokkaamme koskematonta luontoa, kolhimme ympäristöä. Enää ei riitä, että lopetamme sen – nyt ympäristöä pitää uudistaa.

Aleksis Salusjärven kolumni: Tilastot hankaluuksiin ajautuvista nuorista ovat niin hälyttäviä, että edessä on umpikuja

Joka seitsemäs nuori on putoamassa kelkasta. Määrä on niin suuri, että sitä ei voida enää kauaa lakaista maton alle, kirjoittaa Salusjärvi.

Mona Mannevuon kolumni: Yliopistossa opin pelkäämään työttömyyttä

Tohtoreita halutaan kouluttaa lisää, mutta työttömyyden osuessa kohdalle liika koulutus voi johtaa kafkamaiseen umpikujaan, pohtii Mannevuo.

Shadia Raskin kolumni: On moraalitonta oikeuttaa ulkomaalaisen työntekijän huono kohtelu lähtömaan vielä huonommilla työoloilla

Ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoja poljetaan monilla aloilla. Hälytyskellojen on soitava jo pienistä väärinkäytöksistä, muuten huonompi kohtelu normalisoituu, kirjoittaa Rask.

Ilmari Käihkön kolumni: Oikeutettu sota ei salli hirmutekoja

Sota on kauhea poikkeustila ja johtaa väistämättä kärsimykseen. Sota voi silti olla välttämätön ja oikeutettu. Sodan oikeutus edellyttää kuitenkin myös oikeudenmukaista sodankäyntiä, pohtii Käihkö.

Tiina Helinin kolumni: Miten sujuu parisuhde, kun nainen hioo tunnetaitojaan terapiassa, mutta mies jää edelleen saman avun ulkopuolelle?

Yhteiskunnallisuus on pois muodista – nyt uskotaan, että yksilö on vain yksin vastuussa ongelmistaan. Siksi terapia kiinnostaa, mutta rakentaako se samalla sukupuolia erottavaa kuilua?

Adina Nivukosken kolumni: Sanotaan, että nuoret kyllä pärjäävät, heillä on ystävät – entäs ne nuoret, joilla ei ole?

Tärkeä osa nuorten epävirallista sosiaaliturvaa ovat ystävät. Yhteiskunta ei tunnista tilannetta, vaikka sälyttää samalla osan hyvinvointipalveluista saman tukiverkon varaan.

Lauri Kontron kolumni: Miksi suomalaiset halutaan asuttaa komeroihin?

Arkkitehtuurin pitäisi elää ajassa, mutta Suomessa rakentamisen tyyli on möllöttänyt paikoillaan jo 30 vuotta. Pakkomielteinen tiivistäminen ei tuota hyviä kaupunkeja

Ilmari Käihkön kolumni: Jos totuus on sodan ensimmäinen uhri – tutkijan sananvapaus tuntuu olevan seuraava

Sodan oloissa on suuri houkutus nähdä todellisuus mustavalkoisena. Tutkijalle se on ongelma. On tehtävä selvä ero, kenen kuuluu valaa uskoa ja luoda toivoa – kenen työ on analysoida todellisuutta.

Laura Hallamaan kolumni: Näkiköhän joku, että kaadoin kahviini tavallista maitoa?

Ihmisellä on aina ollut tarve tehdä ryhmistä osa identiteettiään. Nykyään ryhmät vain koettavat vaikuttaa kaikkeen, kirjoittaa Hallamaa.

Ulla Järven kolumni: Mieti kaksi kertaa, mitä kerrot lapsestasi somessa

Monet aikuiset kertovat avoimesti vaivoistaan ja terveydestään sosiaalisessa mediassa. Vastuullinen aikuinen ei tee silti samaa omalle lapselleen, Ulla Järvi kirjoittaa.

Asta Lepän kolumni: On syy siihen, miksi mielenterveyden julkiset palvelut ovat kriisissä

Mielenterveyden julkinen palvelujärjestelmä on syvässä kriisissä, hoitojonot ovat järjettömät ja ihmisiä makaa jo osastojen käytävillä. Mistä tämä johtuu, kysyy Leppä.

Shadia Raskin kolumni: Näistä lukioista tulee tämän päivän tohtorit

Joka viides Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan nuori tohtori, eli promovendi, on kolmen lukion ylioppilaita. Mistä lukioista tämän päivän tohtorit tulevat, kysyi Rask tutkaillessaan promootiomatrikkelia. Kolumnin voi myös kuunnella.

Janne Saarikiven kolumni: Suomalaiset eliitit elävät omassa amerikkalaisuuden kuplassaan eivätkä tunnista todellista kansainvälisyyttä keskuudessamme

Maahanmuuttotaustaiset nuoret eivät enimmäkseen ole rikollisia, mutta eivät myöskään huolipuheen tahdottomia uhreja, kirjoittaa Saarikivi. Kolumnin voi myös kuunnella.

Reetta Rädyn kolumni: Maailma on helvetinkone, jossa kaikki liittyy kaikkeen

Planeetan tulevaisuuden suurimmat kysymykset eivät koske turvetta, bensaa tai lihansyöntiä, vaan sitä, että mitään erillisiä ilmasto- tai ympäristöasioita ei ole olemassakaan, kirjoittaa Räty.

Juuso Joonan kolumni: Kuka omistaa maiseman?

Maisema muuttuu maankäyttömme ja tarpeittemme vuoksi, ja se saa herättää tunteita, kirjoittaa Joona.

Auli Viitalan kolumni: Tavallisuus on harha

“Me ollaan ihan tavallisia ihmisiä”, sanovat Suomen kaikkein rikkaimmat. “Tavallinen” on tavallinen sana mutta vaikea määritellä. Se ei tarkoita samaa kuin “enemmistön” tai välttämättä edes “yleinen”, kirjoittaa Viitala.

Johanna Malisen kolumni: Opiskelijoita ei saa syyttää vastuuttomiksi bilettäjiksi

Korona on vienyt opiskelijoilta nuoruuden huolettomuuden, yhteisöllisyyden ja jopa kirjastossa opiskelun. Se ei ole mikään pikkujuttu, kirjoittaa Johanna Malinen.

Asta Lepän kolumni: Miksi apaattiset uuninpankkopojat raivostuttavat keskiluokkaa?

Jos ihmisellä ei ole unelmia ja maailma näyttää mahdottomalta, miksi hän yrittäisi yhtään mitään, miettii toimittaja, tietokirjailija Asta Leppä. Kolumnin voi myös kuunnella.

Reetta Rädyn kolumni: Luontoon ei voi mennä, sillä olemme osa sitä

Pitääkö meidät kaikki lähettää Kuuhun, jotta tajuaisimme, ettei ole erikseen luontoa ja ihmistä, kysyy Reetta Räty.

Susi Nousiaisen kolumni: Mitä jos unohdan opettaa lapselleni jonkin tärkeän taidon?

Voiko perustaitoajattelu olla haitallista, jos sitä käyttää lapsen ja koko perheen kunnollisuuden mittarina, pohtii Susi Nousiainen.

Ulla Järven kolumni: Minä päätän omista piikeistäni

Olen rokotuskielteisen äidin lapsi. Äiti marssi koululle ja kielsi rokottamisen. Äidin käytös sekä hävetti että ihastutti, kirjoittaa Ulla Järvi. Tämän kolumnin voi myös kuunnella.

Anna-Sofia Niemisen kolumni: Miksi historia määrittää puhettamme syntyvyydestä niin vahvasti?

Kuinkahan monta kertaa olen lukenut, että syntyvyys on laskenut nälkävuosien tasolle, kysyy Anna-Sofia Nieminen.

Aleksis Salusjärven kolumni: Ydinpettymykset tekevät 16-vuotiaita murhaajia

Nuorisorikollisuus on tilastoissa vähentynyt, mutta rikokset raaistuvat, kertoo Aleksis Salusjärvi. Tämän kolumnin voi myös kuunnella.

Heikki Hiilamon kolumni: Meidän on vähennettävä ilmastoa kuormittavaa työtä

Meillä on runsaasti mahdollisuuksia pohtia ilmastoystävällisemmän työn lisäämistä ja ilmastolle haitallisen työn vähentämistä, kirjoittaa Heikki Hiilamo.

Emilia Kujalan kolumni: Pelko tyhmäksi paljastumisesta vaanii julkisessa keskustelussa

Keskusteluun osallistumalla saattaa paljastaa, ettei tiedä aiheesta tarpeeksi,  kirjoittaa psykoterapeutti Emilia Kujala. 

Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Keitä poliisi suojelee?

Poliisin kaasuttamat ilmastoaktivistit ovat yhteisen turvallisuutemme asialla, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen.

Pekka Juntin kolumni: Hehtaarin pala toivoa

Muuttunut ja kiihtynyt metsäpuhe näkyy jo tekoina metsissämme. Se luo toivoa, kirjoittaa Pekka Juntti

Auli Viitalan kolumni: Maksettua rakkautta

Saako rahalla rakkautta? Miten luokka-asema näkyy nettideittailussa, pohtii Auli Viitala, syrjäytynyt mutta rakastunut.

Asta Lepän kolumni: Ratkaistaanko ilmastonmuutos pyykkietikalla?

Kuten monet muutkin yhteiskunnalliset ongelmat, myös ympäristötuho palautetaan nykyisin aivan liiaksi yksilöön, pohtii tietokirjailija Asta Leppä.

Riku Siivosen kolumni: Kun yllättävä menetys kohtaa, kokemus yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta on koetuksella – näille ihmisille tunne oli ennestään tuttu

Millaista on kun yhtäkkiä tarvitsee yhteiskunnalta apua ja oikeutta – ja kuinka epäreilulta tuntuu, jos sitä ei saa, kysyy Riku Siivonen.

Pekka Juntin kolumni: Keskustan kannatus sakkaa, koska tilannekuva maaseudusta on väärä

Sana ekosysteemi on ollut keskustalle viholliskieltä, jolla on vastustettu hakkuita, kaivoksia ja vesivoimaa. 20-luvulle tultaessa tuo sana voisi pelastaa sen, kirjoittaa Pekka Juntti.

Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Kulutusjuhlillemme on asetettava rajat

Materiaalin kahmiminen ei ole tuonut onnea. Maailma tarvitsee kipeästi kestävän talouden suunnannäyttäjää, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen.

Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Suomi voisi kasvattaa verotulojaan 1500 miljoonalla eurolla vuodessa korottamatta veroja lainkaan

Suomi on ottanut askelia Yhdysvaltojen suuntaan. Rikkaille ja suuryrityksille on luotu miljardiluokan porsaanreikiä verotukseen, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen.

Emmi Nuorgamin kolumni: Keskustelu ruokavalioista on liian tunnepitoista

Julkisessa keskustelussa korostuvat liikaa maakuntien lihaa syövät heteromiehet ja kaupunkien tiedostavat nuoret naiset, kirjoittaa Emmi Nuorgam. Tämän kolumnin voi myös kuunnella.

Tuukka Tervosen kolumni: Jos et saa töissä aikaiseksi, syö sipsejä ja pelaa tietokonepelejä työajalla

Perfektionismi ja syyllisyydentunto tekevät töistä yhtä tuskaa, kirjoittaa Tuukka Tervonen kolumnissaan.

Jari Ehrnroothin kolumni: Perustuslaki on pantava remonttiin

Suomen tasavalta tarvitsee liberaalin perustuslain ilman yksinvaltaisia ja sosialistisia piirteitä, kirjoittaa Jari Ehrnrooth.

Katri Saarikiven kolumni: Tekeekö teillä töissä asiat se, joka osaa vai saavatko muutkin oppia uutta?

Miksi työpaikan intrassa ei ole tyrkyllä ilmiöpohjaista kurssia, jossa opetellaan oppimaan, pohtii aivotutkija Katri Saarikivi.

Tommi Kinnusen kolumni: Kun kutsumusammattilaisilta katoaa kutsumus

Voiko Suomi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, jos kasvatusalan taso tipahtaa, kysyy opettaja Tommi Kinnunen.

Selma Vilhusen kolumni: Eduskunta ei ole kuva kansasta pienoiskoossa, mutta se on kuva siitä, miten valta Suomessa jakautuu

Nuoret jotka eivät äänestä ovat sekä ongelma, että sen oire, pohtii Selma Vilhunen kolumnissaan.

Aiju Salmisen sarjakuvakolumni: Äänestäminen on rituaali

Ehdokkaan valinta on myös tapa tutustua omiin ajatuksiin, pohtii sarjakuvapiirtäjä Aiju Salminen.

Jari Ehrnroothin kolumni: Tulontasaus on harhakuvaa, joten on palattava sivistyksen, työn ja vaurastumisen arvoihin

Vaaleihin rynnivät puolueet kannattavat kaikki jonkinlaista tulontasauspolitiikkaa. Se on johtanut sosiaalihuoltovaltion nousuun ja sivistysvaltion laskuun, kirjoittaa Jari Ehrnrooth.

Jari Ehrnroothin kolumni: Asumistukiriippuvuus vääristää demokratiaa

Sosialistisen tulontasauksen hengessä rakennettu hyvinvointivaltio on johtanut verovarojen tuhlaukseen ja laajamittaisiin tukiriippuvuuksiin, kirjoittaa Jari Ehrnrooth.

Mia Röngän kolumni: Karhun vieraana – mitä jälkiä kohtaamisesta jää valokuvaajalle, entä kuvauskohteelle?

Seuratessani karhun puuhia ruokakätköillä pohdin, näenkö sen oikean olemuksen, kirjoittaa tutkija Mia Rönkä kolumnissaan.

Mia Röngän kolumni: Pohjoinen perintömme sulaa käsiimme

Ilmastonmuutos vie jalansijaa arktisten alueiden eliöstöltä – myös ihmiseltä, kirjoittaa Huippuvuorilla vieraillut tutkija Mia Rönkä.

Juha Siltalan kolumni: Nuoria miehiä syrjäytyy työmarkkinoilta – mutta kierteen voi myös katkaista

Nuorten miesten surullisen työllisyyskehityksen taustalla piilee kierre, joka ajaa vetäytymään yhteiskunnasta. Sen syyt ovat hyvin luonnollisia ja sellaisia ovat myös keinot tilanteen korjaamiseen, kirjoittaa Juha Siltala.

Mia Röngän kolumni: Harrasta aikaa luonnossa, ja luontoa löytyy muualtakin kuin erämaista

Luonnon rytmien kokeminen ja ymmärtäminen tarjoavat nykyihmisellekin henkisiä eväitä ja hyvinvointia. Pakkasten keskellä silmuissa odottelee jo uusi kevät, kirjoittaa Mia Rönkä.

Mia Röngän kolumni: Lumi, älä mene – sinua tarvitaan

Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Utopian tarpeessa

Ihannemaailma kuulosta epärealistiselta verrattuna käytännönläheiseen reaalimaailmaan. Utopiaa kuitenkin tarvitaan, ilman sitä ei maailmaa paranneta, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen.

Jari Ehrnroothin kolumni: Emme tarvitse arvojohtajan päiväkäskyjä

Meidän tulisi ottaa mallia muista pohjoismaista ja poistaa valtionpäältä kaikki valtaoikeudet, kirjoittaa Jari Ehrnrooth.

Jari Ehrnroothin kolumni: Uskonrauhaa rikkomassa

Luterilaisuus kantaa nimessään karmeaa perintöä. Tarvittaisiinko uusi uskonpuhdistus, kysyy Jari Ehrnrooth.

Kolumni: Sosiaalipolitiikan uudistaminen on kuin onkin mahdollista

Selkeys tehtäväksiannossa, johtajuus valmistelussa ja vakuuttavuus juurruttamisessa. Sosiaalipolitiikkaa on mahdollista uudistaa, kun periaatteet ovat selvät, kirjoittaa Juho Saari.

Kolumni: Luettele venäläisten bändien nimiä

Harva suomalainen tietää venäläisestä rock-musiikista. Kolumnisti Reetta Räty pohtii, voisiko populaarikulttuurin avulla oppia tuntemaan lähinaapureitamme paremmin.

Kesäkolumni: Kun suoli tulehtuu ja antibiootti ei auta – kakka pelastaa

Ulosteella on oma paikkansa vatsatautien hoidossa. Esimerkiksi suolistotulehdusten hoidossa yleisesti käytetty antibiootti tappaa tulehduksen aiheuttajan, mutta samalla se tappaa myös suoliston hyvälaatuiset bakteerit, jolloin voi saada antibioottiripulin. Avuksi tulee silloin ulosteensiirto.