Kolumnit

Aleksis Salusjärven kolumni: Manosfääri houkuttaa yksin jääviä nuoria miehiä

Kun auktoriteettiongelmat ja myrkylliset esikuvat törmäävät, näköpiirissä on ikävyyksiä, Salusjärvi varoittaa.

Ilmari Käihkön kolumni: Onko Ukraina oikeasti niskan päällä, vai todistammeko vain julkisen keskustelun heiluriliikettä?

Viime vuonna Ukraina oli häviämässä sodan, nyt povataan Venäjän tappiota. Aito sodan käänne näkyy usein kuitenkin vasta jälkikäteen, Käihkö kirjoittaa.

Jussi Erosen kolumni: Tekoäly ei romuta tietoturvaa, mutta rikollisilta suojautumisessa tulee kiire

Tuomiopäivän ennusteista huolimatta tekoäly ei ole tietoturvan loppu. Rikollisilta pitää suojautua entiseen tapaan, mutta vauhti kiihtyy, Eronen neuvoo.

Aleksis Salusjärven kolumni: Jos kapinointi piilotetaan, lapset pohtivat rikollisuutta ihannoivaa räppiä yksin

Kirjallisuus on liima, joka pitää yhteiskuntaa kasassa. Kun se menettää tehonsa, seuraa vallankumous, Salusjärvi kirjoittaa.

Johanna Vuorelman kolumni: Moni poliittinen päättäjä näkee mielikuvansa Yhdysvalloista, ei todellista maata

Yhdysvaltoja on pitkään pidetty demokratian lähettiläänä, vaikka se rikkoo kansainvälistä oikeutta ja on säilyttänyt kuolemanrangaistuksen, Vuorelma kirjoittaa.

Roope Lipastin kolumni: Jouluna kuuluu olla kiltti, mutta kuka siitä välittää

Lapset ottavat joulun tosissaan, mutta mitä jos myös aikuiset tekisivät niin. Siis olisivat oikeasti kilttejä – eivätkä vain jouluna, vaan aina, Lipasti pohtii.

Kari Enqvistin kolumni: Nykyinen tiedevastaisuus on niin posketonta, ettei se ”ole edes väärin”

Tieteenvastaisuus viihtyy kapinoinnin vanavedessä – kohkaajille on yhteistä, että he eivät yleensä ymmärrä, miten tiede toimii, Enqvist kirjoittaa.

Tuomo Pirttimaan kolumni: Vuosikymmeniä sitten Peräpohjolan suomailla käynnistettiin julma ja turha ihmiskoe

Asutustilojen perustamisella on kahdet kasvot: siirtoväestön asuttaminen oli onnistunut voimanponnistus – ”liikaväestön” dumppaaminen pohjoisen soille häpeä, Pirttimaa kirjoittaa.

Johanna Vuorelman kolumni: Kaikki me kannatamme oikeusvaltiota, kunnes se haluaa hillitä intohimojamme

Demokratian hienous on, että yhteiskuntaa voi muuttaa. Oikeusvaltiossa taas on parasta, että se ei heilu sinne tänne, Vuorelma pohtii.

Joonas Konstigin kolumni: Ennen tehtiin – nyt kulutetaan

Haluatko koko ajan jotain, mutta et tule tyytyväiseksi, vaikka saat sen? Meitä piinaa jatkuva halu haluta jotain, Konstig pohdiskelee.

Ronja Salmen kolumni: Flow-festivaalin boikotti ei ollut ensimmäinen someliike, jossa samanmieliset vahtivat toisiaan

Musiikkifestivaalin boikotista jäi krapula ja kysymys, onko syyllistäminen paras tapa osallistaa ihmisiä, Salmi pohtii.

Kari Enqvistin kolumni: Ennustaminen ponnistaa nykyisyydestä, ja siksi isot muutokset tulevat aina yllätyksenä

Ennusteiden pohjana on visio, kuinka valtiot ja ihmiset turvaavat etujaan. Mutta historiallisten mullistusten moottori on usein vain järkyttävän suuri munaus, Enqvist pohtii.

Kari Enqvistin kolumni: Demokraatit yhtykää, jottei maailmassa kävisi, kuten sata vuotta sitten Italiassa

Ole valppaana koko ajan: tie totalitarismiin on pitkä liukumäki. Ensin siepataan instituutiot, sitten häivytetään lainsäädännön ja toimeenpanovallan ero, Enqvist varoittaa.

Kari Enqvistin kolumni: Somekattila kiehuu, koska luulemme, että maailma tarvitsee kolmen sanan kommenttejamme

Puhe on aina myös tunnepuhetta. Kenties valheiden ja väärinkäsityksien toistaminen tulee nähdä mantrana, jolla ei ole varsinaista merkityssisältöä, kirjoittaa Enqvist.

Timo R. Stewartin kolumni: Israel–Palestiina ei ole pätkän vertaa oikeisto–vasemmisto -kysymys

Kansainvälisen politiikan kysymykset ovat liian tärkeitä kotimaisen nokittelun keppihevosiksi, Stewart kirjoittaa.

Matti Mörttisen kolumni: Demokratian merkkivuodesta siirrytään nyt hyvävelivallan riskivuoteen

Demokratia selviytyi naarmuilla historiallisesta vaalivuodesta 2024, mutta uusi ja isompi testi on edessä, Mörttinen arvioi vuosikatsauksessaan.

Matias Mäkirannan kolumni: Orpon hallitus toistaa edeltäjiensä virhettä: myy valtion omaisuutta

Valtion omaisuuden myynnillä ja uuden velan ottamisella on kovin vähän eroa, vaikka toisin uskotellaan, Mäkiranta pohtii.

Lauri Kontron kolumni: Luulo on gallupeissa usein tiedon väärti

Meille tarjoillaan roppakaupalla kyselytutkimusten tuloksia, mutta fiksumpaa olisi saada tietää, mitä meiltä jätettiin samalla kysymättä, Kontro pohdiskelee.

Anni Marttisen kolumni: Elämä ilman talouskasvun pakkoa olisi erilaista mutta parempaa

Tuntuu, että elämme ilman vaihtoehtoa: kaikki manaavat kuorossa apuun talouskasvua. Miksi, Marttinen ihmettelee.

Ilmari Käihkön kolumni: Lännen todellisuudesta vieraantunut naiivi moraalisuus johtaa romahdukseen Ukrainassa

Taipumattomuus tosiasioiden edessä johti aikoinaan täydelliseen tappioon Afganistanin sodassa. Samankaltainen kehityskulku uhkaa nyt Ukrainaa, Käihkö murehtii.

Otso Pohjalaisen kolumni: Ståhlberg jätti suomalaisille perinnön, jota kannattaa vaalia

Presidentti K. J. Ståhlberg puolusti oikeusvaltiota, vaikka se poiki jopa murhauhkauksia. Miten hän mahtaisi ohjeistaa tämän päivän lainsäätäjiä, Pohjalainen pohtii.

Lauri Kontron kolumni: Harmaat, tylsät asiaosaajat tulkaa takaisin!

Kuljemme kohti kriisiä, mutta politiikka on yhtä repivää riitelyä ja yhteentörmäyksiä. On aika kaivaa konsensuspolitiikan jäämistö haudastaan, Kontro pohtii.

Ilmari Käihkön kolumni: Kaksi Ukrainan ongelmaa selittää, miksi sota vain jatkuu

Kukaan ei toivo rauhaa enemmän kuin ukrainalaiset. Mutta miten pakottaa Venäjä rauhaan, ja varmistaa, että se pitää, Käihkö pohtii.

Jamie Vesterisen kolumni: Lobotomioista ja pakkosteriloinneista on jo luovuttu, mutta onko hoitotyön asenne muuttunut?

Kun lääketieteessä määritellään jokin poikkeavuudeksi, ollaan herkällä alueella. Poikkeavuuden käsite määrittyy nimittäin aina ajassa ja yhteiskunnassa, Vesterinen pohtii.

Roope Lipastin kolumni: Kun nyt tutkailee vanhoja koulukirjojaan, näkee kirkkaasti, mitä niistä puuttui

Vanhat koulukirjat paljastavat aikansa nolot tabut ja sokeat pisteet. Sellaisia on tässäkin ajassa, emme vain näe niitä juuri nyt, Lipasti pohtii.

Otso Pohjalaisen kolumni: Katastrofia odotellessanne maistakaa pikkuleipiä

Maailmanloppua odotellessaan muumiperhe järjesti juhlat. Meidän kannattaa olla kuin muumit, Pohjalainen kehottaa.

Aleksis Salusjärven kolumni: Saa katsoa, ei koskea

Kun lakkasimme koskettamasta toisiamme, sairastuimme. Kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille positiivisten kosketusten saaminen on erityisen vaikeaa, Salusjärvi kirjoittaa.

Pekka Seppäsen kolumni: Vihreä siirtymä ei ole vihreä eikä se ole siirtymä

Nytkö on käynnissä muka hyppäyksenomainen muutos parempaan? kysyy Seppänen.

Pekka Seppäsen kolumni: Työvoima on tervetullutta Suomeen, ihmiset eivät niinkään

Suomalaiset ovat hyvin maahanmuuttomyönteisiä, ainakin jos maahanmuutosta on vierähtänyt aikaa, Seppänen kirjoittaa.

Emmi Nuorgamin kolumni: Olen kyllästynyt romanttisen rakkauden ihannointiin

Ystävänpäivä on vuoden ainoa ystävyydelle ja monesti myös valitulle perheelle omistettu merkkipäivä. Ehdotan, että jatkossakin juhlimme ystävänpäivänä nimenomaan ystävyyttä, Nuorgam kirjoittaa.

Uwa Iduozeen kolumni: Yhteiskuntamme militarisoituu vauhdilla – on varottava, ettei samoin käy myös elokuvillemme

Pentagonilla ja Hollywoodilla on pitkä yhteinen historia. Se kertoo meille, miksi elokuvien ja armeijan välillä on hyvä pitää hajurakoa, Iduozee kirjoittaa.

Heikki Hiilamon kolumni: Mitä järkeä on boikotoida urheilutapahtumia politiikan vuoksi?

Urheilun avulla luodaan vahvasti epätervettä kansallistunnetta. Silti kannattaa harkita, paljonko urheilutapahtumaa kannattaa boikotoida vain politiikan vuoksi.

Aleksis Salusjärven kolumni: Kuka muistaa enää haaveilla yhteiskunnasta, joka on kaikille hyvä?

Kova markkinatalous tuntuu vakiintuneen ainoaksi yhteiskunnan malliksi, mutta vain osa meistä on kutsuttu sen juhliin mukaan. Syrjäytyvät ovat massaa, jonka näemme enää toivottomana ongelmana.

Henri Hyvösen kolumni: Miehet ovat aina näyttäneet tunteitaan, mutta niitä ei ole kutsuttu tunteiksi

Miesten tunnekylmyys on myytti, vaikka miesten tunteet eivät lämpimiä olisikaan, pohtii Hyvönen.

Katri Saarikiven kolumni: Nyt rummutetaan keinoälyn ylivertaisuudesta, mutta toistaiseksi kone on yhtä järjetön kuin ihminenkin

Koneälyä, joka pystyisi ihmisen tavoin toimimaan fiksusti muuttuvissa tilanteissa, ei vielä ole olemassa. Se voi johtua siitä, että elämässä ei riitä pelkkä äly. Tarvitaan myös järkeä.

Jukka-Pekka Heikkilän kolumni: Israelin pohjoispuolella vaanii vaara

Terroristiorganisaatio Hizbollahin täysimittainen osallistuminen Israelin ja Hamasin väliseen konfliktiin johtaisi katastrofiin, kirjoittaa Heikkilä.

Ilmari Käihkön kolumni: Suomi hävisi talvisodan

Ukrainan puolustussotaa on toistuvasti verrattu Suomen talvisotaan. Talvisodan lopputulos osoittaa, että sota on politiikkaa – jopa sitä myöden, kuinka sodan voitto määritellään.

Matti Mörttisen kolumni: Jos hallitusneuvottelut menevät todella solmuun, Sanna Marin saa käyttää vielä kerran historiallista valtaa

Perustuslaissa on reikä. Lainsäätäjä ei tullut loppuun asti ajatelleeksi, että vaalit voivat johtaa myös poliittiseen umpikujaan. Sen ratkaisuun on keino, jota ei oikein uskalla edes sanoa ääneen.

Katri Saarikiven kolumni: Et tunne itseäsi – minäkuvasi on vain aivojen tuottama hallittu harha

Jos tutkijoita on uskominen, kuvamme maailmasta ja itsestämme voi olla aivojen rakentama illuusio. Minäkuvakin on vain mielen luoma paras arvaus todellisuudesta.

Jamie Vesterisen kolumni: Elämä yliopistossa ei ole oikeasti taistelua sananvapaudesta woken ja feminismin ikeessä

Seuraamalla julkista keskustelua voisi luulla, että yliopistossa käydään sotaa oikea- ja vääräoppisten välillä. Arki näyttää sisältäpäin kovin toisenlaiselta – ja köyhtyvältä.

Miriam Attiaksen kolumni: Onko turvallisen tilan säännöillä järjestetty keskustelu vain mukavan tilan keskustelu?

Moni organisaatio ja kansalaisliike on sitoutunut keskustelukulttuurissaan turvallisen tilan periaatteeseen. Mutta jos oikeasti haluaa muuttaa maailmaa, tarvitaanko turvallisuutta vai rohkeutta?

Sotaveteraaneille rahaa, maahanmuutto alas ja raiskaajilta kädet katki – dokumentti Tony Halmeesta on tarina mustavalkoisesta Suomesta

Vuonna 2010 menehtyneen nyrkkeilijä-poliitikon kovan kuoren ja väkivaltaisen uhoamisen taustalla oli ilman isää kasvanut koulukiusattu pieni poika. Se ei ollut ristiriitaista, ennemminkin johdonmukaista.

Alexander Puution kolumni: Nyky-yhteiskunta ei tarjoa elämälle uraa suurempaa tarkoitusta

Ravistellessamme yhteiskuntamme tunkkaisia rooleja olemme unohtaneet luoda korvaavia lähteitä syvästi tarkoitukselliselle elämälle, kirjoittaa Puutio.

Aleksis Salusjärven kolumni: Tutkintavankeudessa mielenterveys joutuu happotestiin, josta harvat selviävät

Epätietoisuus ja pitkä tutkintavankeusaika tekevät vangeista raunioita. Euroopan kidutuksen vastainen komitea on huolissaan Suomen tutkintavankien oloista, kirjoittaa Salusjärvi.

Heikki Hiilamon kolumni: Rauhanpuolustajan hätähuuto

Kun hyökkäyssota alkaa, rauhanpuolustaja häviää. Ei ole oikein vaatia Ukrainaa lopettamaan sotaa, kun Venäjä hyökkää – tai vastustaa asevarustelua ja liittoutumista uhan alla. Mutta mihin loppuu se kierre, jossa uhkaan vastataan aina uhalla?

Markus Kajo: Ennen kuin oli "mitään", oli jo sentään jotain.

Aleksis Salusjärven kolumni: Suomen ensimmäinen terrori-isku päättyi sankaritekoon, mutta emme tiedä kenen

Suomen ensimmäinen terrori-isku päättyi sankaritekoon, josta ei tehty numeroa. Viranomaisten työhön ei kuulu julkisuudessa paistattelu. Emme tiedä ketä kiittää, ja se kertoo meistä paljon, kirjoittaa Salusjärvi. Kolumnin voi myös kuunnella.

Heikki Hiilamon kolumni: Maailmanparannuksen ja samalla tutkitun tiedon riemuvoitto on nyt nähty

Koronapandemia on viimeistään osoittanut, kuinka tärkeää tieteellinen tutkimus maailmalle on. Olisi syytä tunnustaa kaiken tutkimustyön arvo. Tiede tuottaa uutta tietoa ja parantaa myös lopulta maailmaa, kirjoittaa Hiilamo.

Olfaktorinen impromptu gis-mollissa ja H-duurissa, eli haiston ja maiston menö & paluu

Raisa Omaheimon kolumni: Meillä ei ole kuin tämä epävarmuus ja samankaltaisiksi puuroutuvien päivien nauha

Poikkeusaika vei mielipiteeni, kirjoittaa Raisa Omaheimo.

Aleksis Salusjärven kolumni: Ydinpettymykset tekevät 16-vuotiaita murhaajia

Nuorisorikollisuus on tilastoissa vähentynyt, mutta rikokset raaistuvat, kertoo Aleksis Salusjärvi. Tämän kolumnin voi myös kuunnella.

Matti Mörttisen kolumni: Vallanjaon kiistoihin on ratkaisu – jos vain joku uskaltaa sanoa sen ääneen

Suomi voisi pärjätä jatkossa ihan hyvin ilman nykyisenkaltaista valtionpään tehtävää, kirjoittaa Matti Mörttinen.

Auli Viitalan kolumni: Median käyttö on luokkakysymys

Auli Viitala penkoi lehtiroskiksen ja huomasi asuvansa talossa, johon ei tilata sanomalehtiä. Ja miksi tilattaisiinkaan, kun ne palvelevat vain keskiluokkaa?

Luurailijat

Asta Lepän kolumni: Ratkaistaanko ilmastonmuutos pyykkietikalla?

Kuten monet muutkin yhteiskunnalliset ongelmat, myös ympäristötuho palautetaan nykyisin aivan liiaksi yksilöön, pohtii tietokirjailija Asta Leppä.

Asta Lepän kolumni: Luonto ei ole romanttinen reservaatti, johon voi paeta ihmiskuntaa

Ennalta-arvaamattomat voimat pääsevät irti aina, kun kulttuuri yrittää pakottaa planeettaa omiin sääntöihinsä, pohtii tietokirjailija Asta Leppä.

Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Internet on kasvanut kieroon ja syynä on kapitalismi

Suuryrityksillä ja valtioilla on ennennäkemätön kyky valvoa kansalaisia. On palattava alkuaikojen internetin ihanteisiin, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen.

Jani Kaaron kolumni: Kysyisitte joskus alkuperäiskansoilta!

Olisivatko Australian maastopalot yltyneet näin pahoiksi, jos olisi kuunneltu aboriginaaleja, kysyy Jani Kaaro.

Matti Mörttisen kolumni: Oikeusvaltio, oikeusvaltio, oikeusvaltio

Ei ole ihme, että samat tahot, jotka kiusaavat toimittajia, kiusaavat myös viranomaisia ja tuomareita, kirjoittaa Matti Mörttinen.

Jari Ehrnroothin kolumni: Totuutta edeltävä aika jatkuu yhä

Politiikassa totuuden puhumisen taitoja koetellaan. Totuus on tarkoituksenmukainen väline vallan saavuttamiseksi, pohtii Jari Ehrnrooth.

Pieniä lämmön pilkahduksia

Janne Saarikiven kolumni: Miksi ja milloin menetimme kykymme sanoa "elävää musiikkia"?

Helsingin keskustassa on enemmän englannin- kuin suomenkielisiä kylttejä, vaikka englanninkielisiä ihmisiä ei kaupungissa ole kuin kourallinen, kirjoittaa professori Janne Saarikivi. Tämän kolumnin voi myös kuunnella.

Asta Lepän kolumni: Eikö millekään saa enää nauraa?

Onko huumori kuollut, jos ei saa enää hekottaa itseään heikommille? Voitaisiinko huumorissa mennä jo eteenpäin, pohtii tietokirjailija Asta Leppä.

Aleksis Salusjärven kolumni: Kovemmissa rangaistuksissa ei ole mitään järkeä

Toimivilla rikostuomioilla ja moraalilla ei ole paljoakaan tekemistä keskenään. Ainoa järkevä päämäärä kriminaalipolitiikalle on turvallinen yhteiskunta, kirjoittaa Aleksis Salusjärvi.

Kupu-Onnela, ja muita pieniä ja osin vääriä ajatuksia helposti liikuttuvien, sekä pedanttien iloksi

Rajkumar Sabanadesanin kolumni: Sri Lankan iskut olivat paitsi traagisia myös loistava esimerkki terroristien mediaan kohdistamasta manipuloinnista

Muslimeihin jatkossa kohdistuvat vastaiskut tulevat synnyttämään valtavan määrän tulisieluisia jihadisteja – juuri niin kuin terroristit toivoivatkin, kirjoittaa Rajkumar Sabanadesan.

Rysky Riiheläisen kolumni: Salaliittoteorioissa väkivalta on aina läsnä

Salaliittoteoriat helpottavat ihmisen oloa tekemällä maailmasta selkeämmän paikan. Mutta niiden sisältämä pelko ja viha tekevät maailmasta ikävämmän ja väkivaltaisemman paikan, kirjoittaa Rysky Riiheläinen.

Ilahduksia jotka koin mielen avulla, päässä

Kari Enqvistin kolumni: Katolisen kirkon seksikriisit näyttävät mitä tapahtuu kun uskonnollinen valta ja seksi sekoittuvat

Kristinuskon erityispiirre on synnintunnossa piehtarointi. Seksi on väärin ja vaatii kieltoja. Kirkkoa tuntuu kiinnostavan vain se, miten seksihalut parhaiten kielletään, kirjoittaa Kari Enqvist.

Katri Saarikiven kolumni: Kuka opettaisi hoivaorganisaatioille etiikkaa?

Jos Attendon tai Esperi Caren hoito huonoimmillaan olisi tekoälyn ehdotus siitä, miten vanhusten hoivaa kannattaisi toteuttaa, tuomittaisiin tämä tekoäly vaaralliseksi, kirjoittaa Katri Saarikivi.

Aleksis Salusjärven kolumni: Raha ei turmellut muumeja eikä Muumilaakson henkeä

Muumilaaksoon kaadettiin rahaa saman verran kuin Suomen valtio jakaa tukea koko elokuvataiteelle vuodessa. Silti Muumilaakson henkeä ei pilattu, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Aleksis Salusjärvi.

Pekka Seppäsen kolumni: Lisää avoimuutta, arvoisat toimittajat

Toimittajat voisivat luopua rahan vastaanottamisesta niiltä, joiden tekemisiä heidän pitäisi kritisoida, kirjoittaa Pekka Seppänen.

Katri Saarikiven kolumni: Tiede toimii vain jos siihen osallistuvat kaikki

Tiede tarvitsee sinua, kirjoittaa aivotutkija Katri Saarikivi.

Matkakertomuksia - Osa I/V - Matkakuume

Aleksis Salusjärven kolumni: Eurooppalainen sivistys on luisussa – edessä on suuri saksalais-ruotsalainen keisarikunta

Disney ja Google ottaisivat mielellään vetovastuun eurooppalaisesta kulttuurista. Saksa ja Ruotsi vastustavat onnistuneesti tätä kehitystä, kirjoittaa Aleksis Salusjärvi.

Heikki Hiilamon kolumni: Kaikkea ei ole sanottu sisällissodasta

Sata vuotta sitten heinäkuussa suomalaisilla vankileireillä kuoli 5000 ihmistä. Monia meistä ei olisi olemassa, jos mielivaltaa vastaan asettuneet esiäitimme ja -isämme eivät olisi estäneet yksittäisten ihmisten teloituksia ja kuolemia, kirjoittaa Heikki Hiilamo.

Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Facebook on kansantauti – siksi se on purettava

Facebook vuotaa kuin seula. Facebook tietää käyttäjistään kaiken, iän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, perheenjäsenet, ystävät, harrastukset ja ostoshistorian, ja tällä tehdään isot rahat, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen. Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

Hippi sai kyytiä!

Rysky Riiheläisen kolumni: Vladimir Putinin ikioma silta on kuva Putinin Venäjästä

Juuri avattu Kertšinsalmen silta Venäjällä lietsoo venäläiset uskomaan Krimin valtauksen oikeutukseen. Samalla osoittaa maailmalle Venäjän mahtia ja kykyä tehdä mitä se haluaa, kirjoittaa Janne "Rysky" Riiheläinen.

Toukokuisia kysymyksiä lääkärille

Mona Mannevuon kolumni: Aktivointi ja valvonta kertoo, ettei valtio luota enää ihmiseen

Valvonnan ja hyppyytyksen myötä valtion ja kansalaisten suhde muuttuu vainoharhaiseksi, kirjoittaa Mona Mannevuo.

Synkeysmietteitä, lyhyitä ajatelmia elämän eri aloilta, sekä näkökohtia vaatimattomuuskilp. järjestämiseen

Kohtalon isku vyön alle!

Itsen kävelytys-, kuntoilutus-, innostamis- riitely- ja laskujen pienenäpitämis- sekä mm. Riemannin teoreeman todistamis rahvaalle & oppineillerobotti

Kolumni: Rikos nimeltä abortti

Abortti herättää kiivasta ja tunteikasta keskustelua ympäri maailmaa. El Salvadorissa työmatkalla oleva kolumnistimme Meeri Koutaniemi kirjoittaa, että aborttiin liittyy myös voimakkaasti poliittinen näkökulma.

Kuinka vähän on paljon

Havaintoja, naisia koskevia luonnonlakeja ja miehiäkin, sekä myös totuuksia ja muita harmeja

Lyhyt poh- ja murehdinta (varalta) Ylöjärven asukkien moraalista

Uuden urheilun symboli kantaa kylmän sodan kähmintöjä

Huippu-urheilun kasvot kuuluivat päättyvänä vuonna nuorukaiselle naapurimaasta. Epätodennäköisen ex-espoolaisen tuore saavutus on merkkipaalu oman lajinsa umpipoliittisessa historiassa - sekä maailman suhtautumisessa urheiluun.

Rastipisteessä: MM-putkea

Suunnistaja Tero Föhr pohtii blogissaan jokavuotisten MM-kisojen ja sitä seuraavien leireilyputkien mielekkyyttä.

Epäpoliittinen, epäpoliittisempi, ihmisoikeudet

Kun Suomessa on spekuloitu sateenkaarikynsistä, Yhdysvallat on juhlistanut Martin Luther Kingin avainpuheen vuosipäivää. Ne linkittää eräs ikoninen hetki - ja ihmisoikeuksien hämmentävä historia: ikiaikaiseksi se on epäilyttävän lyhyt.