Kolumnit
Näytetään 1–100 / 114
Aleksis Salusjärven kolumni: Manosfääri houkuttaa yksin jääviä nuoria miehiä
Kun auktoriteettiongelmat ja myrkylliset esikuvat törmäävät, näköpiirissä on ikävyyksiä, Salusjärvi varoittaa.
Katri Saarikiven kolumni: Tekoäly ei oikeasti ymmärrä sinua, sillä se ei ole kokenut mitään
Jaa tärkeät kokemukset ihan oikean ihmisen kanssa. Tutkimus osoittaa, että avautuminen tekoälylle voi pilata tyytyväisyyttä elämään, Saarikivi varoittaa.
Heikki Hiilamon kolumni: Kun valta kerran kuuluu kansalle, miksi emme käyttäisi sitä itse
Radikaali ehdotus suosittaa, että ammattipoliitikot pitäisi korvata arvalla valituilla kansalaisilla. Saattaisi toimia, Hiilamo pohdiskelee.
Jussi Erosen kolumni: Tekoäly ei romuta tietoturvaa, mutta rikollisilta suojautumisessa tulee kiire
Tuomiopäivän ennusteista huolimatta tekoäly ei ole tietoturvan loppu. Rikollisilta pitää suojautua entiseen tapaan, mutta vauhti kiihtyy, Eronen neuvoo.
Asta Lepän kolumni: Kun työelämä kiristyi, tauko vaihtui energiajuomaan
Energiajuomien tuputtaminen kielii kulttuurista, jossa väsymys nähdään yksilön toimintahäiriönä, Asta Leppä kirjoittaa.
Asta Lepän kolumni: Kun työelämä kiristyi, tauko vaihtui energiajuomaan
Energiajuomien tuputtaminen kielii kulttuurista, jossa väsymys nähdään yksilön toimintahäiriönä, Leppä kirjoittaa.
Johanna Vuorelman kolumni: Aatteesta on tullut politiikassa ylimääräinen riesa
Aikoinaan poliitikot julistivat, mitä on oikeudenmukaisuus. Nykyään on tärkeämpää olla oikeassa, Vuorelma pohtii.
Saara Särmän kolumni: Netin iskuvinkkineuvojat tarjoavat väärää lääkettä parisuhdetta etsivälle miehelle
Verkossa toimii miehille suunnattuja toksisia isku- ja pariutumisvinkkien jakajia. He myyvät yhden sortin pyramidihuijausta, Särmä kirjoittaa.
Johanna Vuorelman kolumni: Moni poliittinen päättäjä näkee mielikuvansa Yhdysvalloista, ei todellista maata
Yhdysvaltoja on pitkään pidetty demokratian lähettiläänä, vaikka se rikkoo kansainvälistä oikeutta ja on säilyttänyt kuolemanrangaistuksen, Vuorelma kirjoittaa.
Matias Mäkirannan kolumni: Jospa leikattaisiin possujen kivesten sijasta vaikka eläintuotannon tukia
Meillä on harhainen käsitys, että kaupallisella eläintuotannolla olisi joku erityinen syy pitää eläimistä hyvää huolta, Mäkiranta kirjoittaa.
Johanna Vuorelman kolumni: Jaettu ideologiamme on umpikujassa – kuka kertoisi sen poliitikolle
Päivittelemme yhä Neuvostoliiton romahdusta – miten sokea usko ideologiaan esti näkemästä arjen todellisuutta. Nyt sama tapahtuu meille, Vuorelma varoittaa.
Timo R. Stewartin kolumni: Jos pakastetun valkosipulin boikotoinnista tulee mieleen natsit, kannattaa harkita uusiksi
Tuoteboikotti on rauhanomaista vaikuttamista – ei natsismia. Ei edes silloin, kun boikotin kohteena on israelilainen valkosipuli, Stewart kirjoittaa.
Timo R. Stewartin kolumni: Helpointa on vain nauttia kauppasuhteista ja päivitellä jälkikäteen, oliko se kansanmurha
Monia ihmiskunnan hirveimpiä rikoksia yhdistää, että ne tuomitaan kunnolla vasta jälkikäteen, Stewart kirjoittaa.
Mia Röngän kolumni: Eläin ei ole hyvinvointituote
Eläinrakkaille on tarjolla monenlaisia palveluita kissakahviloista koiranpentujoogaan. Viihdehyödykkeenä käytettävä eläin ei kuitenkaan välttämättä voi hyvin, Rönkä kirjoittaa.
Adina Nivukosken kolumni: USA otti aborttioikeudessa taka-askeleen, EU:ssa puuhataan loikkaa toiseen suuntaan
USA:ssa kamppailu oikeudesta aborttiin etenee tai taantuu osavaltiosta riippuen. Meillä on meneillään hanke abortin turvaamiseksi koko EU:n alueella, Nivukoski kirjoittaa.
Timo R. Stewartin kolumni: Israel–Palestiina ei ole pätkän vertaa oikeisto–vasemmisto -kysymys
Kansainvälisen politiikan kysymykset ovat liian tärkeitä kotimaisen nokittelun keppihevosiksi, Stewart kirjoittaa.
Matti Mörttisen kolumni: Demokratian merkkivuodesta siirrytään nyt hyvävelivallan riskivuoteen
Demokratia selviytyi naarmuilla historiallisesta vaalivuodesta 2024, mutta uusi ja isompi testi on edessä, Mörttinen arvioi vuosikatsauksessaan.
Johanna Vuorelman kolumni: Väestöennusteilla tehdään politiikkaa, jolla voi olla vakavat seuraukset
Väestöennusteista on tullut myyttisten pelkojen temmellyskenttä. Sen ovat haistaneet myös poliitikot, Vuorelma kirjoittaa.
Aleksis Salusjärven kolumni: Islanti ja Glasgow ratkaisivat pilalle menneen nuorison ongelmat
Islanti ja Glasgow ratkaisivat ongelmat, joihin Suomi on uppoamassa. Temppujen sijaan taustalla on asennemuutos, kirjoittaa Salusjärvi
Kari Enqvistin kolumni: Konservatiivisen oikeistopopulismin marssi tulee jatkumaan
Konservatiiviset populistit menestyvät, koska he lupaavat itsekunnioituksen palauttamista ja parempia aikoja, pohtii Enqvist
Amani Al-mehsenin kolumni: Pyjamahousuihin pukeutuminen voi olla merkki hyvinvoivasta nuoresta
Pukeutumiskokeilut voivat tukea lasten ja nuorten hyvinvointia. Pukeutuminen on vapautta, jota tulee vaalia, pohtii Al-mehsen.
Johanna Vuorelman kolumni: Ilmastopuhe ei oikeasti vaikuta yhtään mihinkään
Elämme erikoisessa todellisuudessa. Matkaamme kohti katastrofia, mutta emme tee tilanteelle mitään – paitsi puhumme siitä tauotta, Vuorelma pohtii.
Matias Mäkirannan kolumni: Sukupolvellani on lohduton tulevaisuuskuva, ja populismi pahentaa sitä
Ratkaisujen etsimisen sijasta tuntuu siltä, että populismin ydin on vain vastustaa kaikkea. Se on ankea lähtökohta rakentaa tulevaisuutta, Mäkiranta tuskailee.
Shadia Raskin kolumni: Sadoittain lapsia on kuollut – silti terveyshätätila on meille vain yksi ulkomaanuutinen
Heräisimmekö auttamaan, jos m-rokkoon kuolevat olisivat valkoisia eurooppalaisia lapsia, Shadia Rask kysyy.
Tuija Siltamäen kolumni: Suomeen suuntautuva turismi on yhtä pitkäkestoinen ilo kuin housuun pissaaminen
Turismi on kestävää vain, jos turistit kävelevät Etelä-Euroopasta Suomeen, Siltamäki kirjoittaa.
Jamie Vesterisen kolumni: Lobotomioista ja pakkosteriloinneista on jo luovuttu, mutta onko hoitotyön asenne muuttunut?
Kun lääketieteessä määritellään jokin poikkeavuudeksi, ollaan herkällä alueella. Poikkeavuuden käsite määrittyy nimittäin aina ajassa ja yhteiskunnassa, Vesterinen pohtii.
Janne Riiheläisen kolumni: Lähiaikoina tekoälyn avulla tehdään todennäköisesti jotain hyvin pahaa
Ihmiskunta on aina ottanut käyttöön keksimänsä niin hyvässä kuin pahassa. Sama tapahtuu tekoälylle, Riiheläinen pohtii.
Jamie Vesterisen kolumni: Ilmastonmuutos tuntuu jo, mutta iso päästölähde puuttuu ilmastouutisista lähes kokonaan
Eläintuotanto tuhoaa maailmaa, ja sen muuttamiseen tarvitaan yksilöiden syyllistämisen sijaan kulttuurinen muutos, Vesterinen kirjoittaa.
Uwa Iduozeen kolumni: Dystopiaelokuvissa kerrotaan meistä valheellista tarinaa
Myytti, jonka mukaan ihmiset ovat luonnostaan pahoja, on juurtunut syvälle. Kyyninen ihmiskuva etäännyttää meidät toisistamme ja altistaa manipuloinnille, Iduozee pohtii.
Timo R. Stewartin kolumni: Opiskelijat ovat usein aikaansa edellä, näin on myös Gazan suhteen
Jälkikäteen laajojen opiskelijamielenosoitusten kärkevätkin viestit nähdään yleensä oikeansuuntaisina. Palestiinan suhteen käy samoin, Stewart kirjoittaa.
Jamie Vesterisen kolumni: Tieteen kyseenalaistavat salaliittoteoriat ovat yleensä hölynpölyä, muttei tieteen historiakaan puhtoinen ole
Salaliittoteoreetikot epäilevät usein, että tutkijat vääristelevät tuloksia, mutta paljon suurempi kysymys on, kuka päättää, mitä tutkitaan, Vesterinen pohdiskelee.
Raisa Omaheimon kolumni: Millaiset taidot kuljettavat valmistuvia kohti valoisaa tulevaisuutta? Minulla on muutama ehdotus
Valmistuvat nuoret elävät poikkeuksellisessa ajassa. Maailmanlaajuiset murrokset ovat rajuja ja nopeita, kirjoittaa Omaheimo.
Johannes Roviomaan kolumni: Suomi voi vaikuttaa siihen, mitä koko maapallolla tapahtuu
Arktisen hallinnan korttipakka on levällään, mutta sen kannalta tärkein yhteistyön foorumi Arktinen neuvosto on säilyttänyt olemassaolonsa myrskyn silmässä, Roviomaa kirjoittaa.
Saara Särmän kolumni: Maailma muuttuu, kun sitä sinnikkäästi muutetaan
Valinnat kielenkäytössä ohjaavat muistamaan tai unohtamaan aktivistien tekemän työn ja poliittiset kamppailut, joita maailman muuttamiseen liittyy, Särmä kirjoittaa.
Uwa Iduozeen kolumni: Yhteiskuntamme militarisoituu vauhdilla – on varottava, ettei samoin käy myös elokuvillemme
Pentagonilla ja Hollywoodilla on pitkä yhteinen historia. Se kertoo meille, miksi elokuvien ja armeijan välillä on hyvä pitää hajurakoa, Iduozee kirjoittaa.
Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Yhdysvaltojen johtama maailmanjärjestys on tulossa tiensä päähän
Suomi on sitonut kohtalonsa entistä tiukemmin imperiumiin, joka osoittaa monia rapistumisen merkkejä, kirjoittaa Mäkinen.
Johannes Roviomaan kolumni: Venäjä on heittänyt radioaktiivista jätettä minne sattuu
Arktinen alue on myös jätteiden ja ydinromun hautausmaa. Näiden ympäristölle tuhoisten jätteiden jättäminen mereen on ekologinen itsemurha, kirjoittaa Roviomaa.
Asta Lepän kolumni: Onko rakkaus- ja seksivyörytys tehnyt tehtävänsä – nuoret kaipaavat enemmän ystävyyskuvauksia ja ”nomance-suhteita”
Kun kaikki ympärillä on epävarmaa ja huojuvaa, löytyisikö ystävyydestä tuki ja turva, miettii Leppä.
Matti Mörttisen kolumni: Uskontopopulismi nousee politiikassa kautta maailman
Poliittinen populismi jakaa ihmisiä vastakkaisiin ryhmiin. Sama näkyy uskontokunnissa, joissa ihmiset joko pelastetaan tai tuomitaan, Mörttinen kirjoittaa.
Laura Hallamaan kolumni: Naisen on sopeuduttava miesten mitoille tehtyyn maailmaan, ja pahimmassa tapauksessa se vie hengen
Naisen elämä on välillä seilaamista täysin epäsopivassa maailmassa, kirjoittaa Hallamaa.
Laura Hallamaan kolumni: Isän paikka on vanhempainvapaalla
Isien on ryhdyttävä pitämään perhevapaita, sillä siitä hyötyy koko perhe, kirjoittaa Hallamaa.
Johanna Vuorelman kolumni: Sanna Marinin uusi julkisuus on houkuttelevaa kuvastoa politiikkaan pettyneille
Tarina poliitikosta, joka havittelee vain omaa etua, on ikivanha arkkityyppi. Nyt rinnalla elää vastakkainenkin tarina. Yhteistä molemmille on, että ne esittävät politiikan likaisena.
Asta Lepän kolumni: Maailma hukkuu roinaan ja riepuihin, mutta kulutus vain jatkuu
Miksi tavaran lumo ei vieläkään hiivu, vaikka maailma on hukkumassa paskaan? ihmettelee Leppä.
Lauri Kontron kolumni: ”Jos uhkaatte meitä, liittoudumme” – Suomen Nato-optio toimi kuten oli tarkoituskin
Tuskin olimme astuneet Naton porstuaan, kun jo virisi keskustelu, päädyimmekö perille vahingossa ja pelkällä tuurilla. Emme. Suomen Nato-optio toimi ihan suunnitelman mukaan.
Juuso Joonan kolumni: Ei riitä että maatalous on kestävää, sen täytyy olla uudistavaa
Aina kun muokkaamme koskematonta luontoa, kolhimme ympäristöä. Enää ei riitä, että lopetamme sen – nyt ympäristöä pitää uudistaa.
Janne Saarikiven kolumni: Kun nostat katseesi sosiaalisen median luomasta tunneriippuvuudesta huomaat, ettei maailma olekaan täynnä vihaa
Koneet ovat jo ottaneet vallan ja sosiaalisen median algoritmit hallitsevat meitä voimakkaiden tunteiden avulla, pohtii Saarikivi.
Johanna Vuorelman kolumni: Juuri vaalien olisi pitänyt sytyttää poliittinen väittely, mutta toisin kävi – keskustelun apatia valtaa alaa
Onko meillä enää riittävää keskittymiskykyä ja areenoja kunnon kansalaiskeskustelulle? Juuri vaalien pitäisi syyttää debatti, mutta kevään eduskuntavaaleja edeltänyt keskustelu hätkäytti apatiallaan.
Uwa Iduozeen kolumni: Jos taiteilija hyödyntää keinoälyä, kumpi tekee luovan työn – taiteilija vai ohjelmoija?
Keinoälyn kuvageneraattorit muuttavat ammattitaiteilijoiden pelikentän kaikkien hiekkalaatikoksi. Se pakottaa meidät miettimään, mitä taide ja taiteilija nykyään oikein tarkoittavat.
Saara Särmän kolumni: Puhetavoista huomauttaminen on hiljentämiskeino, jolla pyritään pitämään naiset poissa julkisuudesta
Julkisen puhumisen tulisi olla mahdollista jokaiselle ilman, että siitä seuraa häirintää, haukkumista tai ”ystävällisiä ohjeita” muuttaa itsessään jotain, kirjoittaa Särmä.
Aleksis Salusjärven kolumni: Roadmanien myötä nuoriso on taas pilalla, ja tälläkin kertaa se pitää osittain paikkansa
Roadman-kulttuuri on uusi vanha ilmiö, joka tekee sukupolvien välisen kuilun lisäksi maailman muuttumisen näkyväksi, kirjoittaa Salusjärvi.
Johanna Vuorelman kolumni: Pystyykö demokratia ratkaisemaan ihmiskunnan kohtalonkysymyksen?
Pystyykö demokratia koskaan ratkaisemaan ilmasto- ja ympäristökriisin kaltaisen valtavan ongelman? Jotkut odottamaan väsyneet esittävät ratkaisuksi jopa diktatuuria.
Asta Lepän kolumni: Mistä johtuu ilmastonmuutoskeskustelun aggressiivisuus?
Kun media uutisoi ilmastonmuutoksesta ja ympäristöuhista, osa some-keskustelijoista nauraa tai kiukustuu. Millä tavoin tähän pitäisi suhtautua? miettii tietokirjailija Asta Leppä.
Uwa Iduozeen kolumni: Jos törmäät jatkuvasti epätodellisiin tilanteisiin, vika saattaa hyvinkin olla muissa
Epätodelliset kokemukset ovat arkipäivää marginalisoiduille ihmisille – muut eivät huomaa mitään. Jos ihmisen ympäristö vastaa hänen maailmankuvaansa, jotain jää yleensä näkemättä, kirjoittaa Iduozee.
Janne ”Rysky” Riiheläisen kolumni: Sota Ukrainassa lietsoo venäläisyyden halveksuntaa – se sataa suoraan Putinin laariin
Vihanlietsonta tavallisia venäläisiä kohtaan tukee Putinin asemaa ja hänen sotaansa. On riski, että Venäjällä demokratiaa tahtovat kansalaiset jäävät oman maan sortokoneiston ja lännestä kumpuavan vihan puristukseen
Tuija Siltamäen kolumni: Miten kenellekään ei tullut aiemmin mieleen kysyä, miksi ihmeessä karhun pitäisi maalata ja syödä karkkia?
Sillä aikaa kun lehdistö ihasteli Juuso-karhun "maalauksia", karhusta tehtiin eläinsuojeluilmoitus, kirjoittaa Siltamäki.
Tuukka Tervosen kolumni: Hyvästi Facebook, en jää kaipaamaan sinua
Kyky määritellä säännöt ja algoritmit virtuaaliseen maailmaan on suurinta mahdollista valtaa, kirjoittaa Tervonen.
Raisa Omaheimon kolumni: Lihavuuteen liitetään ominaisuuksia jotka eivät oikeasti liity painoon mitenkään
Lihavuus nähdään liian usein lihavan ihmisen ainoana piirteenä, ja tämä värittää sitä miten kohtaamme erilaiset ihmiset, kirjoittaa Omaheimo. Kolumnin voi myös kuunnella.
Joonas Konstigin kolumni: Hyvästi, seksuaalinen vallankumous – tervetuloa takaisin, estot
Me toon jälkeinen uusi puritaanisuus on paluuta vanhaan normaaliin, ja hyvä niin, kirjoittaa Joonas Konstig
Janne Riiheläisen kolumni: Venäjän hyökkäys yllätti koronakieltäjät ja salaliittoteoreetikot – nyt samaa joukkoa ryhmittyy Putinin taakse
Ukraina vei huomion koronankieltäjiltä ja salaliittoteorioilta – mutta ehkä vain hetkeksi. Venäjä on vuosia rakentanut rihmastoja, joilla vaikuttaa keskusteluun lännessä. Nyt osa koronadenialisteistä näyttää asettuvan Putinin puolelle, Riiheläinen kirjoittaa.
Tuukka Tervosen kolumni: Ensin Putinilla ei ollut paitaa, nyt tsaarilla ei ole muitakaan vaatteita
Ukrainan sota puhalsi kansallistunteet uuteen liekkiin, mutta se ei ole pelkästään hyvä asia, kirjoittaa Tervonen.
Kati Kelolan kolumni: Luontoa ei voi rajata turvaan ihmiseltä, ainoa vaihtoehto on opetella elämään osana sitä
Meidän pitäisi luopua länsimaisesta, romantisoiduista koskemattoman luonnon myytistä ja miettiä sen sijaan, miten ihmisinä voimme elää rinnakkain luonnon kanssa, kirjoittaa Kelola.
Jani Kaaron kolumni: Kuka saa arvostella syrjittyjä tai vierasta kulttuuria?
Enkö todellakaan voi kommentoida vähemmistön asioita, jos en itse kuulu vähemmistöön, Kaaro pohtii kolumnissaan.
Ulla Järven kolumni: Voiko enää mikään kääntää rokotuskielteisen pään?
Vuosi sitten joka kymmenes aikuinen aikoi kieltäytyä koronarokotuksesta. Nyt tiedämme, että huuhaatiedon levittäjät ovat onnistuneet pitämään rokotuskielteiset tiukassa otteessaan, kirjoittaa Järvi.
Aleksis Salusjärven kolumni: Asunnottomien päivät ovat luetut – vielä pitäisi tehdä jotain itse ongelmalle
Sekä Helsingin kaupunki että Suomen valtio ovat päättäneet lopettaa kodittomuuden lähitulevaisuudessa. Käytännössä niin tuskin tapahtuu, kirjoittaa Salusjärvi.
Raisa Omaheimon kolumni: Kiihkeässä rytmissä sykkivässä maailmassa tekee hyvää odottaa monsteran uuden lehden avautumista
Viherkasvien hoitaminen on yksi tapa katsoa itsestä ulospäin. Se antaa mahdollisuuden keskittyä johonkin ihan muuhun kuin näytölle jämähtäneeseen elämään, kirjoittaa Omaheimo.
Jani Kaaron kolumni: Pyhän eläimen sotku
Jos rakastat ajatusta pyhästä lehmästä, lue tämä ja päätä sitten, onko pyhyys siunaus vai kirous, kirjoittaa Kaaro.
Kati Kelolan kolumni: Haluaako kukaan enää tulevaisuudessa kesälomalla ”etelän lämpöön”?
Ennen pandemiaa totuimme siihen, että voimme matkustaa kaikkialle. Ilmastokriisi pakottaa ajattelemaan uusiksi, millaisia matkakohteita pidämme näkemisen ja kokemisen arvoisina, kirjoittaa Kelola.
Kati Kelolan kolumni: Shhh… Olin Rukalla, mutta älä kerro kellekään
Matkailusta on tullut kielletty nautinto. Mutta kotiin jääminen ei ole oikea ratkaisu maailman ongelmiin, kirjoittaa Kati Kelola. Kolumnin voi myös kuunnella.
Tuukka Tervosen kolumni: Disney-satujen aivopesemän valtion ei pitäisi saada päättää, monenko ihmisen kanssa saan olla avioliitossa
Jotkut meistä ovat puolison sijaan esimerkiksi kolmasosioita, kirjoittaa Tuukka Tervonen.
Kati Kelolan kolumni: Kuusi portugalilaista nuorta on tajunnut ilmastokriisistä olennaisen: kyse on oikeudesta elämään
Elinkelpoinen planeetta on ihmisoikeus, kirjoittaa Kati Kelola.
Ulla Järven kolumni: Kuumat aallot jaksavat aina yllättää
Vaihdevuodet ovat sukupolvikokemus, jolta moni nuorempi nainen ja mies sulkee korvansa, kirjoittaa tiedetoimittaja Ulla Järvi.
Jani Kaaron kolumni: Kauniita sanoja rakkaista lehmistä
Lehmät ovat muutakin kuin ilmasto-ongelma, kirjoittaa Jani Kaaro kolumnissaan.
Laura Hallamaan kolumni: En jaksa voimaantua enää
Naisten voimaantumispöhinä on alkanut ärsyttää, sillä oikea voima on muualla, kirjoittaa toimittaja Laura Hallamaa. Kolumnin voi myös kuunnella.
Tuukka Tervosen kolumni: Se tapahtui uudestaan ja uudestaan
Huomenna muistamme holokaustin uhreja vaikka samalla hyödymme kansanmurhista, kirjoittaa Tuukka Tervonen.
Kati Kelolan kolumni: Ensi vuonna haluan vuoden sanoiksi ”ohi” ja ”on”
Vuosi 2020 toi myös joukon outoja sanoja, jotka merkitsevät aikamme vielä vuosisatojenkin päästä, kirjoittaa Kati Kelola.
Tuukka Tervosen kolumni: Cyberpunkin maailma on jo täällä, mutta missä ovat käsiteräni?
Cyberpunk 2077-peli teki tyylilajistaan taas kuumaa kamaa. Se on myös kuin peiliin katsoisi, pohtii Tuukka Tervonen.
Kati Kelolan kolumni: Maailman kallein ruoka ei ole Suomessa
Maailman ruokaohjelma sai Nobelin, mutta milloin aletaan puhua siitä, että ihmiset näkevät nälkää, kysyy Kati Kelola.
Ulla Järven kolumni: Hyvä uutinen koronasta on huono uutinen
Ihmiset lukevat mielummin pelottavia uutisia kuin hyviä uutisia. Tämä koskee myös koronauutisointia, kirjoittaa tiedetoimittaja viestinnäntutkija Ulla Järvi. Tämän kolumnin voi myös kuunnella.
Jani Kaaron kolumni: Pieni torjuntavoitto torjunta-aineista
Miten pieni italialainen kaupunki päätti vastustaa agrobisnestä ja kielsi torjunta-aineiden käytön.
Jukka-Pekka Heikkilän kolumni: Beirutin räjähdys iskee syvälle ennestään hauraaseen Libanoniin
Katastrofin seuraukset tulevat olemaan vakavia ja kansainvälisen yhteisön pitää toimia ripeästi kirjoittaa tutkija Jukka-Pekka Heikkilä.
Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Viisi miljardia köyhää ei ole merkki edistyksestä
Perusteeton edistysusko ei auta selättämään ihmiskunnan suurimpia haasteita, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen.
Kati Kelolan kolumni: Emme astu uuteen maailmaan
Moni unelmoi, että pandemia voi tarjota uuden mahdollisuuden pelastaa ympäristö ja itsemme. Se ei tapahdu itsekseen, kirjoittaa Kati Kelola.
Kati Kelolan kolumni: Nyt on aika(a) ajatella matkailua uusiksi
Meille on tarjoutunut aikalisä miettiä, miten voimme muuttaa omaa matkailuamme kestävämmäksi, kirjoittaa Kati Kelola.
Janne Saarikiven kolumni: Vain mielikuvitus on totta – mutta silti pyrimme takaisin “kasvu-uralle” ikään kuin vaihtoehtoja ei olisi lainkaan
Hallitus pystyi tekemään todella suuria muutoksia elämäämme, mutta haluaa nyt “normaalille” kasvu-uralle, kirjoittaa Janne Saarikivi.
Jani Kaaron kolumni: Vanhan kansan lohturuokaa
Kun kaikki muuttuu liian nopeasti, vierauden tunne valtaa ihmisen. Silloin sitä kai vain kaipaa kalakeittoa, kirjoittaa Jani Kaaro.
Kati Kelolan kolumni: Ahdasmieliselle nationalismille ei ole pakko alistua
Kun nationalismin nousu Euroopassa ahdistaa, on lohdullista muistaa, että on kyse ihmisen luomasta rakennelmasta, jota voi muuttaa, kirjoittaa Kati Kelola.
Laura Hallamaan kolumni: Pelko hihhulileimasta estää puhumasta uskonasioista ääneen, ja siksi suomalainen on jumissa hengellisyytensä kanssa
Hengellisyyden avulla voi ymmärtää itseä ja muita, mutta silti siitä puhuminen vaivaannuttaa, kirjoittaa toimittaja Laura Hallamaa. Tämän kolumnin voi myös kuunnella äänikolumnina.
Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Internet on kasvanut kieroon ja syynä on kapitalismi
Suuryrityksillä ja valtioilla on ennennäkemätön kyky valvoa kansalaisia. On palattava alkuaikojen internetin ihanteisiin, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen.
Janne Saarikiven kolumni: Perussuomalaisille kannattaja on niin tärkeä, että mustakin maalataan valkoiseksi hänen vuokseen
Perussuomalaisia syytetään fasisteiksi, mutta karu totuus on, että he menestyvät, koska muut puolueet ovat tuhonneet yhteiskuntaluokat, jotka niitä äänestivät, pohtii Janne Saarikivi. Tämän kolumnin voi myös kuunnella.
Kati Kelolan kolumni: Väkivalta ei johda voittoon vaan kaikkien häviöön
Britannian EU-ero on nostanut Pohjois-Irlannin tilanteen uudelleen esille. Levottomuuksista kertova kirja Say Nothing näyttää, miten vaikea väkivallan traumoja on purkaa.
Jani Kaaron kolumni: Miksi Jeffrey Epstein halusi jättää peniksensä perintökaluksi maailmalle?
Ylimieliset superrikkaat jymähtelevät yhteiskunnan rakenteisiin kuin purkupallot, pohtii Jani Kaaro kolumnissaan.
Maryan Abdulkarimin kolumni: Intia lipsuu yhä kauemmas Mahatma Gandhin unelmasta
Maailman suurin demokratia valitsi toukokuussa jatkokaudelle pääministerin puolueesta, jonka perustajat tappoivat Mahatma Gandhin, kirjoittaa Maryan Abdulkarim.
Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Suomen on päästävä irti autoriippuvuudesta
Autoilu on suurimpia ilmastohaittojen aiheuttajia ja on vastuussa miljoonista kuolonuhreista. Uusi liikennejärjestelmä lisäisi hyvinvointia, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen.
Reetta Rädyn kolumni: Euroopassakin maastamuutto on maahanmuuttoa isompi uhka
Baltian maiden kansalaisista kolmannes on muuttanut maasta EU-jäsenyyden aikana. Milloin Suomessa havahdutaan siihen, että maastamuutto on maahanmuuttoa isompi uhka, kysyy Reetta Räty.
Katri Saarikiven kolumni: Eduskuntavaalien ehdokkaat mustamaalaavat toisiaan, mutta minua kiinnostaisi tietää, miten he tekevät yhteistyötä
Tarvittiin 400 000 ihmisen yhteistyötä, että ihminen pääsi kuuhun. Samaa yhteistyön ja virheistä oppimisen henkeä kaivattaisiin politiikkaan, pohtii aivotutkija Katri Saarikivi.
Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Aikuisten on lopetettava spekulointi ilmastoaktivisti Greta Thunbergista ja kannettava aikuisten vastuu
Koululaisten lakko on tärkeä pelinavaus. Nyt tarvitaan toimia myös aikuisilta. Yleislakko muuttaisi ilmastopolitiikkaa, kirjoittaa opettaja Joona-Hermanni Mäkinen.
Jani Kaaron kolumni: Myös lastensuojelu on Suomessa bisnestä
Vanhusten lisäksi voittoa tehdään myös nuorista, kirjoittaa toimittaja Jani Kaaro.
Jani Kaaron kolumni: Miksi maailma on pilalla ja juusto juuttuu kurkkuun?
Onko aurinkokuivatut tomaattini poiminut nainen, joka on illalla pakotettu seksiin? Miten tällainen eriarvoisuus ja julmuus on mahdollista, pohtii Jani Kaaro.
Maryan Abdulkarimin kolumni: Tarinat auttavat meitä ymmärtämään muitakin näkökulmia kuin omaamme
Vahvimmista tarinoista tulee normeja ja lakeja. Obaman säätiön vieraana ollessaan Maryan Abdulkarim vaikuttui tarinoiden voimasta.
Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Ay-liike on jämähtänyt paikoilleen ja siinä piilee erittäin suuri vaara
Vaikeuksissa oleva ammattiyhdistysliikkeen on saatava lisää voimaa, jotta suuryritysten valtaa pystytään haastamaan sekä ekologisia ja sosiaalisia kriisejä torjumaan tehokkaasti, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen.