– Kyllä se heijastuu ilman muuta, mitä Venäjälla tapahtuu, kommentoi keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.
Sipilä huomauttaa, että Nato-halukkuus näkyy gallupeissa myös toisinpäin.
– Silloin, kun Irakin sota oli, niin Naton kannatus tipahti.
Sipilän mukaan Taloustutkimuksen tulos ei muuta keskustan suhtautumista Natoon. Keskustan kanta on pätetty puoluekokouksessa, ja sitä kautta sitä myös muutetaan, jos se muuttuu, Sipilä toteaa.
Sipilä kuitenkin uskoo, että lähialueen tapahtumat vaikuttavat politiikkaan. Sipilän mukaan kyselyssä oli selkeä johtopäätös, että omaa puolustusta pitää vahvistaa ja ihmiset ovat valmiita siihen satsaamaan. Tällainen on myös keskustan arvio, sanoo Sipilä.
Soini: Väärää politiikkaa
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini näkee Venäjän toimien vaikutuksen Nato-myönteisyyden kasvun takana.
– Kyllä sillä oirearvo on. Ihmiset ovat huolissaan ja miettivät mylös sotilaallista liittoutumista perinteisen sotilaallisen liittoutumattomuuden kanssa. Ymmärtääkseni tämä (Nato-kannatuksen kasvu) johtuu tästä tilanteesta. Onko se sitten oikea vai väärä johtopäätös, niin siihen en ota kantaa, mutta tällainen huoli ihmisillä on, sanoo Soini.
Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset uskovat myös puolustusvoimien mahdollisuuksien puolustaa maata laskeneen tuntuvasti. Tämän takana on Soinin mukaan hallituksen virheellinen politiikka.
– Hallitus teki alkujaan virheen leikkaamalla puolustusmäärärahoja ja Suomi teki virheen liittymällä Ottawan miinasopimukseen. Nyt nämä kaikki ovat osoittautuneet vääräksi politiikaksi. Hallitusta ei aina voi syyttää kaikesta, mutta korjaustoimenpiteet ovat olleet kovin kepposia, sanoo Soini.
Soini huomauttaa, että yhteiskunnan tärkein tehtävä on taata yhteiskunnan ja ihmisten sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ja yhteiskunnan toimintaedellytykset ja siihen on aina löydyttävä rahaa.