Jos tarkastellaan nopeasti kasvavista ja hyvin menestyvistä yrityksistä tehtyjä tutkimuksia, start-up yritys, joka yleensä on viittä vuotta nuorempi, kuuluu harvemmin kasvuyritysten luokkaan kuin kokeneemmat kumppaninsa. Supercell on tässä mielessä täysin poikkeuksellinen tapaus. Esimerkiksi toiselta peliyhtiöltä Roviolta kului 8 vuotta ennen kuin se pääsi todelliselle kasvu-uralle. Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa nopeasti kasvavien ja hyvin työllisyyttä lisäävien yritysten keski-ikä on 25 vuotta, Ruotsissa lähes 20 vuotta ja Suomessa tutkimustemme mukaan 10 – 15 vuotta.

Käytettyjen määritelmien perusteella start-up yritykset tulevat harvoin luokitelluiksi kasvuyrityksiksi. Kasvun mittarina käytetään yleensä liikevaihtoa tai työpaikkamäärää. OECD:n määritelmän mukaan kasvuyrityksen lähtötyöllisyyden tulee olla vähintään 10 henkilöä ja kasvaa 20 % vuodessa kolmena vuotena peräkkäin. Supercellin henkilöstömäärä vuonna 2010 oli 8, joten sen ensimmäinen laskentavuosi olisi 2011 eikä sitä näin ollen olisi edes luokiteltu kasvuyritykseksi.

Olemme tutkineet Tomi Heimosen kanssa suomalaisia yrityksiä, jotka ovat kasvaneet nopeasti ja menestyneet erinomaisesti vuosina 2003 – 2005. Mitä näille yrityksille on tapahtunut tuon ajanjakson jälkeen? Yritysjoukossa on 49 yritystä. Yritysten liikevaihdon kasvu hidastui selvästi vuonna 2006. Henkilöstömäärää on lisääntynyt vuoteen 2008 saakka, mutta sen kasvu on myös taittunut jo vuonna 2006. Huolestuttavinta on yritysten kilpailukyvyn jatkuva heikkeneminen vuoden 2006 jälkeen. Kolmella neljäsosalla yrityksistä kannattavuuden tunnuslukuna käytetty käyttökate on ollut enintään 12 prosenttia vuodessa. Tämä ei ole riittävä taso yritysten investointeihin ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Kasvuyrittäjyys on pitkän aikavälin toimintaa ja kasvuyrityspolitiikan tulisi kohdistua sellaisiin toimenpiteisiin, joilla saadaan aikaan kestävää kasvua ja uusia työpaikkoja. Hyvä kasvuyrityspolitiikka tukee myös suomalaista omistajuutta, jotta oman osaamisemme tuotos hyödyttää parhaiten hyvinvointiamme.

Markku Virtanen

Kirjoittaja on tutkimusjohtaja Aalto yliopistossa

Kirjoitus on osa Yle Etelä-Savon Tiedon väärti -kolumnisarjaa

Aiemmat tiedepakinat löydät täältä:

Tiedon väärti