Mietitäänkö hei vielä vähän sitä yhdistysten vastuuta kaikista asioista? Ei nimittäin ole kovin ruusuinen kuva suomalaisesta yhdistystoiminnasta tullut, kun on läheltä sitä seurannut.

Suomeahan sanotaan yhdistystoiminnan luvatuksi maaksi. Yhdistyksiä on joka sormelle ja asialle: on vasenkätisten yhdistys ja on yhdistys Markku-nimisille. On järjestöjä ammattilaisille, kuten Neuvottelevat sähkösuunnittelijat ja on järjestöjä perusasioiden äärellä, kuten Suomen betonilattiayhdistys. On yhdistyksiä, joilla on katto ja seinät leveällä, kuten Martat, ja taas suppeampialaisia, kuten Suomen salmiakkiyhdistys.

Yhteistä yhdistyksille on, että niissä toimivat ihmiset.Ja hitto vie, tosiaan toimivatkin. Ja kun oikein innokkaasti toimivat, ei mikään enää toimi. En nimittäin ole missään nähnyt niin paljon riitaisia ihmisiä kuin yhdistystoiminnassa.

Ihan tästä Lahden seudulta tiedän monta kerhoa, joiden toiminta on täysin halvaantunut, kun yhdistystoimintaan on tullut niitä ihmisiä, jotka ovat mukana oman itsensä, eivät asian puolesta.

Yhdistys on oiva paikka päästä pätemään, jos ei muualla ole päässyt. Järjestöjen nokkahommiin ei yleensä ole tunkua, joten jos vallanhimoa on, valtaa saa haalittua. Mitäpä sitten muita kuuntelemaan, kun itse tietää kaiken parhaiten ja on muutenkin paras hommiin.

Jos ei kaikkea jaksakaan itse, voi syyttää muita työtaakan epätasaisesta jakautumisesta. Delegoiminen ei onnistu, eikä tieto kulje. Talkoisiin ei sitten tulla, voi perhana, kun tässä yksin saa kaiken tehdä. Kokouksissakaan ei ole mukavaa.

Olen nähnyt aikuisten ihmisten junttaavan mielipiteensä läpi suhmuroimalla, kähmyröimällä ja puhumalla pahaa toisista. Olen nähnyt yhdistyksen varoja käytettävän omina, olen nähnyt selkäänpuukotusta, henkilökohtaisuuksiin menevää haukkumista, kiusaamista ja ennen kaikkea – olen nähnyt asian unohtuvan vallanhimon ja henkilösuhteiden pyörteissä.

Tämähän nyt ärsyttää ja johonkin kalikka kalahtaakin. Mutta toimivan yhdistyksen hyvä hengen aistii, toimimattoman haistaa. Ryhmässä tarvitaan ihan normaaleja hyviä käytöstapoja – ja ihan kiva olisi, jos käsityökerho olisi edelleen käsitöiden tekemistä varten, henkilökohtaisen terapian ja pätemisen kentät voitaisiin etsiä muualta.