Illan otteluissa on hyvin monta avointa seikkaa ja mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Yksi asia on kuitenkin seinävarma: Englannin pelitapa. Roy Hodgson aloitti käytännössä oman valmentajauransa juuri Ruotsissa, jonne hän sekä hänen hengenheimolaisensa Bob Houghton iskostivat paljon ajatuksia brittijalkapallosta. Nämä ajatukset toimivat ja pian kävikin niin, että ruotsalainen jalkapallo oli selkeää, perinteistä brittijalkapalloa.

Parhaimmillaan ruotsalaiset joukkueet ja jopa maajoukkue pelasivat brittiläisempää peliä kuin britit itse. Nyt käytetään muitakin variaatioita, kuten esimerkiksi nykyinen valmentaja Erik Hamren. Mutta edelleen mukana on paljon elementtejä siitä pelitavasta, jonka Houghton ja Hamrenin illan taistelupari, Roy Hodgson, toivat länsinaapuriimme.

Roy on yhä samalla tiellä. Ruotsissa kunnolla alkanut valmennusura johti menestykseen Sveitsissä ja monessa muussa paikassa. Ensimmäinen valmennusvisiitti Englannissa ei mennyt putkeen ja potkut tulivat vaihtelevan Blackburn –aikakauden jälkeen. Taas jatkui maailmankiertue, jonka lopuksi Roy sai uuden mahdollisuuden kotimaassaan. Aika Fulhamissa – loistava. Aika Liverpoolissa – mission impossible, koska fanit haikailivat Kenny Daglishin perään. Aika WBA:ssa – loistava. Loistavalla tarkoitan sitä, ettei kummankaan näistä joukkueista, Fulhamin tai WBA:n, odotettu saavuttavan mitään erityistä. Nyt kumpikin nousi Royn aikana Valioliigan keskikastiin, oltuaan aiemmin jatkuvan putoamisuhan alla.

Tämä kaikki tapahtui siten, että Roy peluuttaa loppuun asti joukkuetta sillä pelitavalla, mihin hän uskoo. Näin hän on tehnyt yli 30 vuotta ammattivalmentajana. Hän ei piittaa, mitä muut hänen pelitavastaan ajattelevat. Ulkopuoliset tahot eivät siihen pysty vaikuttamaan, sillä Roy on valintansa tehnyt.

Pitää myös muistaa, että menestystäkin on tullut varsinkin altavastaajiksi arvioiduissa joukkueissa. Uskon, että Royn omissa laskelmissa Englanti on näissä kisoissa altavastaaja ja sen vuoksi menestys on haettava tappioiden välttämisen kautta. Jos Royn pelitapaa haluaa jotenkin määritellä, sen voisi kuvata olevan vaikkapa ”tappion välttämisen maksimoinnin pelitapa”.

Tänä iltana Roy joukkueineen yrittää välttää tappiota Ruotsia vastaan. Ruotsin media on grillannut ankarasti joukkuetta Ukraina –tappion jälkeen. Ja tilanne onkin hankala – mikäli voittoa ei tule Englannista, tie jatkoon mutkistuu huomattavasti. Itse asiassa, mikäli kumpi tahansa joukkueista lähtee tulevalta finaaliareenalta tappio niskassaan, se on melko varmasti ”adjö” jatkopaikkaan – skoonelaisittain murrettuna, sillä illan pari seurattua henkilöä henkilöä, Roy Hodgson ja Zlatan, ovat omat uransa Malmössä aloittaneet, Roy toki oli aluksi Halmstadissa, mutta varsinainen suurmenestys lähti liikkeelle Malmöstä.

Oman pelitapansa sisällä Roy Hodgson varmastikin pyrkii olemaan hieman hyökkäysvoittoisempi kuin avausottelussa. Mutta se ei tapahdu muuttamalla oleellisesti mitään tai ottamalla suuria riskejä puolustuspelaamisen kustannuksella.

Jari Litmanen