Lopputurnaus on ovella ja odotukset vain kasvavat ennen kuin pilli soi ensimmäisen kerran perjantai-iltana. Kaikkineen odotan, että näemme todella tasaisen lopputurnauksen. Mukana on monta maata joilla on erittäin hyvät mahdollisuudet vaikka miten pitkälle.
Suosikkeja ennakkoon – siis nimenomaan ennakkoon – ovat Saksa, Espanja ja Hollanti. Se on myös hieno asia, sillä kaikki kolme pelaavat hyvää ja hyökkäävää jalkapalloilua, juuri sellaista, jota toivon itse kisoissa näkeväni. Pelkkää hyökkäysjuhlaa ei varmaan silti nähdä, voi olla että jotkut pienemmät maat turvautuvat enemmän blokkipuolustukseen ja nähdään myös vähämaalisempia otteluita.
Toivon että Hollanti pärjää hyvin ja se on myös minun veikkaukseni mestariksi näin ennakkoon. Hollannilla on hyökkäyskalustossaan paljon valinnanvaraa. Espanjalle ja Saksalle voi olla vaikea korvata yhden tai kahden hyökkääjän poissaoloa, mutta Hollannilla jää penkille hyökkääjiä, jotka olisivat monella muulla joukkueella varmasti avauksessa.
Saksan osalta mielenkiintoinen pointti on se, että joukkueessa on paljon Bayern Münchenin pelaajia, jopa kuusi tai seitsemän avauksessa. Seurassaan nämä pelaajat jäivät oikeastaan kaikessa tällä kaudella kakkoseksi ja se on pettymys. Kuinka tämä pettymys sitten käsitellään ja motivoiko se entisestään? Uskon, että näin on ja Bayernin pelaajat ovat valmiit nyt hakemaan sitä puuttuvaa pokaalia.
Yllättäjäksi veikkaan Ranskaa. Näin taannoin heidän USA-pelinsä ja joukkue on todella nopea. Kun siellä on vielä tarpeellista kokemusta ja MM-kisojen aikaiset ja jälkeiset eripuraisuudet on sammutettu Laurent Blancin johdolla, niin joukkueessa on hyvä virinä ja sillä on mahdollisuudet pitkälle.
Englanti on tietysti mielenkiintoinen joukkue jo Roy Hodgsonin takia. Valioliigaa seurataan paljon ja Englanti on oikeastaan aina lähtenyt kisoihin jonkinlaisena suosikkina. Nyt asetelma on toinen. Royn myötä, joukkue puolustaa todella tiiviisti ja kuka tietää, tämä voi tuoda menestystä.
Ei varmaan ole sattumaa, että Englanti voitti molemmat pelit kisojen alla Royn johdolla 1-0. Se 1-0 tai 0-0 on lähtökohta ja Roy on tuonut tyypillistä oman näköistään pelaamista joukkueeseen. Se saattaa olla juuri sitä, mitä Englanti tarvitsee.
Myös toivon näin, sillä sympatiani ovat Englannin puolella – ja myös Royn puolella. Mielenkiintoisia otteluita on edessä joka päivä, mutta Ranskan ja Englannin kohtaaminen on varmasti yksi avauskierroksen seuratuimpia kamppailuja. Paikan päällä olen itsekin sitä seuraamassa.
Ensi viikolla tiedämme jo paljon enemmän, kun kaikki joukkueet on kertaalleen kentällä nähty. Nyt vielä odotellaan. Malttamattomana.
Mixu Paatelainen