Perillä tunturin kupeessa odotti ensimmäisenä yhdistetyn joukkueemme kauden avausinfo. Viime talvena Suomen kaksi yhdistetyn kisatapahtumaa, Ruka ja Salpausselkä, kokosivat yhteensä 40 prosenttia koko maailmancupkauden katsojamäärästä. Suomessa perinteikäs laji edelleen kiinnostaa, mutta maailmalla yhdistetty hoipertelee henkitoreissaan.
Laji vetää heikosti katsojia, vielä vähemmän sponsoreita, ja tulee sitä kautta järjestäjille liian kalliiksi. Niinpä kilpailukauden kalenterista löytyy vain seitsemän maailmancupin viikonvaihdetta. Niiden aikana lajin viitisenkymmentä ammattiurheilijaa yrittävät hankkia koko vuoden palkkansa. Yhtälö tuntuu ulkopuolisesta mahdottomalta.
Sideshow
Pohjoismaisten hiihtolajien aamuruskossa yhdistettyä pidettiin kuningaslajina, aiheesta. Nyt varjot pitenevät huolestuttavalla vauhdilla. Täksi kaudeksi yhdistettyä tarjottiin sideshowksi mäkihypyn perinteisten maailmancuptapahtumien yhteyteen. Yksikään kisajärjestäjä ei tarttunut täkyyn.
Keski-Euroopan suurten hiihtomaiden, ja suurten markkinoiden, Itävallan ja Saksan yhdistetyn urheilijat menestyvät yleensä mainiosti. Heidän menestyksensä ja lajin huomioarvon nousu Ranskassa pitäisi pystyä kanavoimaan tehokkaammin myös markkinointimielessä. Muuten laji uhkaa palata juurilleen, Pohjoismaiseksi lajiksi.
Liikennelentäjäksi piakkoin valmistuvan Hannu Mannisen lento jäi Rukalla lyhyeksi, eikä lakonuhka kelpaa selitykseksi. Aika onneksi riittää korjausliikkeisiin, ja hyppy saattaa löytyä MM-kisoihin mennessä. Holmenkollenin laduilla Manninen taistelee mitalista vielä kahden minuutin takamatkalta. Yhtälö vaikuttaa mahdolliselta.
Ilmaista juomaa
Mäkihyppypuolella otsikoihin nousivat jälleen kerran säännöt ja välineet. Liikennevalot, painoindeksi, tuulihyvitys ja uudet siteet varastivat päähuomion hyppäämiseltä. Se kävi kuitenkin viimeistään Puijolla selväksi, että sinivalkoiset siivet kantavat. Larinnon ja Hautamäen vahva alkukauden vire lupailee mielenkiintoista mäkitalvea.
Harri Olli puolestaan näyttäisi nykyään hallitsevan V-tyylin paremmin siviilissä kuin mäessä. Harrin mielenliikkeet eivät ulkopuoliselle avaudu, tuskin miehelle itsellekään. Suomalaisen mäkihypyn historiasta löytyy tietysti vastaavia esimerkkejä.
Matti taisi toisinaan hypätä ginivalkoisin siivin, ja ihastui uransa jälkeen puukkohippaan. Eräs kleptomaniasta kärsinyt puolestaan juuttui huhun mukaan ilmaisen juoman toivossa olkapäätään myöten limuautomaattiin. Muutamia mainitakseni.
Ollin tarkkaa taudinkuvaa tuskin kukaan tuntee, mutta oireisiin kannattaa mielestäni suhtautua vakavasti. Mies näyttäisi tarvitsevan ammattilaisen apua, enkä nyt viittaa mäkihyppyvalmennukseen. Hallitsematon ilmalento saattaa muuten jatkua liian pitkään, ja uran jälkeinen alastulo osua ilkeästi vastamäkeen.
Siteistä vielä. Painoindeksin kanssa kamppailevien hyppääjien luonnollinen valinta lienee ultra light.
Pakkonaitto
Maastohiihdon kausi käynnistyi kolmen kisan yhdistelmällä, Ruka triplalla. Musti haukkui uudistuksen, vaikka sijoittui sprintissä komeasti kolmanneksi. Niinpä samainen Jauhojärvi kokoaakin huippuhiihtäjien yhdistystä, jotta aktiivien ääni saataisiin paremmin kuuluviin uudistuksia suunniteltaessa.
Hiihtäjät vastustavat yhteislähtökisoja ja haluavat kalenteriin lisää väliaikastartteja. Kansainvälinen hiihtoliitto ja osa tv-yhtiöistä puoltaa massalähtöjä, koska silloin kilpailutapahtumat ja sitä kautta lähetysajat pysyvät sopivan mittaisina. Hiihtäjien näkemystä tukee Jällivaaran cupavauksen yhteydessä julkistettu tutkimus, jonka mukaan 2/3 katsojista vastustaa yhteislähtöjä.
Sprinttikisojen pakkonaitto normaalimatkojen yhteyteen puolestaan liittyy enemmänkin FIS:n haluun ehkäistä liiallinen erikoistuminen. Hiihdolle tilanne on haastava. Laji tarvitsee suurten markkinoiden ja median tukea pysyäkseen elinvoimaisena. Toisaalta lajin ytimen pitäisi pysyä kovana, perinteisenä. Pelkään, että käy kuten yleensä, urheilijoiden toiveet sivutetaan.
Muutostyöläinen
Kiekkovalmentaja Erkka Westerlund ryhtyi tosielämän muutostyöhön suostumalla Jokerien uudeksi päävalmentajaksi. Punapäisenä melskanneen Jortikan edessä pieneksi kutistuneet ja kiinnostuksensa menettäneet pelaajat saavat nyt huomattavasti hellempää huolenpitoa. Samalla pääsemme seuraamaan lähes laboratorio-oloissa kuinka täysin vastakkainen lähestymistapa toimii käytännössä. Uskon, että toimii.
Toisen mailapelin, salibandyn, MM-kisat näkyvät kuluvalla viikolla kattavasti Ylen kanavilla. Ruotsi tyrmäsi alkusarjan ottelussaan Australian tylysti maalein 39-1. Ehdotan lajiin ringeten kaltaista järjestelmää, joka mahdollistaa luovuttamisen ylivoimaisen vastustajan edessä.
Vakavasti puhuen kuudentoista joukkueen MM-turnaus vaikuttaa vahvasti liioittelulta. Satanolla -lukemat eivät palvele ketään, kaikkein vähiten salibandyn orastavaa huippu-urheiluimagoa. Lajin johtavat pelaajat ovat palkkatasoa lukuun ottamatta kaikilla mittareilla kivenkovia ammattilaisia. Lajin päättäjien pitää nyt nousta samalle tasolle, ja estää puuhastelijoiden pääsy kisoihin.
Maajoukkueemme päävalmentaja Petteri Nykky pitää kansallisten liigojen tasonnousua avaintekijänä lajin kehityksen kannalta. Sveitsissä seuratasolla valmentava maajoukkueluotsi tietää mistä puhuu. Kehitys kumpuaa osaltaan hyvästä valmennuksesta. Mahdollinen maailmanmestaruus tehnee suomalaisesta valmennusosaamisesta pienimuotoisen vientituotteen, Petterin esimerkkiä seuraten.
Kotoinen liigamme voi ymmärtääkseni hyvin. Salibandyliiga, jonka hienostuneempaa versiota kuulemma kutsutaan kamariorkesterisarjaksi.
Pyllistys
Venäjä on kasvamassa urheilun suurvallaksi myös kisajärjestäjänä. Yleisurheilun vuoden 2013 maailmanmestaruuskisat ja Sotshin vuoden 2014 talviolympialaiset saivat seurakseen kisoista suurimmat, jalkapallon MM-lopputurnauksen vuonna 2018.
Joku saattaa epäillä venäläisten kykyä järjestää urheilun suurtapahtumia, mielestäni turhaan. Usean tapahtuman kokemuksella uskallan odottaa, että itänaapurimme onnistuu kisaisäntänä. Turvallisuus ja liikennejärjestelyt lienevät suurimmat haasteet. Edellisestä huolehtii massiivinen turvakoneisto, jälkimmäinen hoidetaan kuntoon päällikön päiväkäskyllä. Yksityisautot jäävät kisapäivinä kotiin.
Kansainvälisen jalkapalloliiton päättäjät kumarsivat rahan mahdille, ja pyllistivät jalkapallokulttuurille luovuttaessaan vuoden 2022 kisaisännyyden Qatarille. Öljysheikit osaavat voitelun. FIFA-rankingin sija 113, pahimmillaan 50 asteen helle ja levoton maantieteellinen ympäristö unohtuivat kun isännät lupasivat sijoittaa kisajärjestelyihin yli 50 miljardia euroa.
Vesi kielellä
Takaisin lumille. Kaisa Mäkäräisen majesteettiset suoritukset ampumahiihdon maailmancupin avauksessa nostivat veden kielelle. Lajiliitto ajautui kesällä kaaokseen, ja Mäkäräinen otti onnistuneesti entistä enemmän vastuuta tekemisestään. Maailmanluokan hiihtovauhti, kasvava itseluottamus ja huimasti kohentunut ampumapaikkatyöskentely tekevät paketista lähes täydellisen.
Östersundin takaa-ajokisassa Kaisa pudotteli tauluja henkeä salpaavalla tarkkuudella. Ampumahiihtoon yhteislähdöt ja takaa-ajot sopivat maastohiihtoa paremmin. Ampumapaikalla pakka usein hajoaa ja perässähiihtäjät putoavat peesistä. Nautin näkemästäni suuresti.
Hieno laji, tuo naisten takaa-ajo.
Tapsa