Sebastian Vettel voitti maailmanmestaruuden ansaitusti ja vastoin kaikkia päätöskisaa edeltäviä odotuksia, tilastoja ja laskelmia. Hän voitti tittelin ajamalla Abu Dhabin kisan alusta loppuun kuin raivo härkä.

Vettelillä oli yksi selkeä etu puolellaan pisteiden valossa vahvimpana olleeseen Fernando Alonsoon nähden. Vettelin piti keskittyä vain kisan voittoon. Vasta sen jälkeen hän saattoi ajatella mestaruutta.

Otettuaan paalupaikan aika-ajossa Vettel teki tehtävästään vielä yksinkertaisemman. Samaan aikaan Alonso joutui käymään Ferrarin insinöörien kanssa läpi sen sata laskelmaa ja skenaariota.

Samalla tavalla Vettelin sinetti mestaruudelle oli hyvin yksinkertainen verrattuna tapaan, jolla Alonso sen hävisi. Red Bullin auto oli Abu Dhabissa elementissään. Auto oli juuri niin hyvä kuin tämän hetken parhaan F1-auton pitääkin olla. Näin Vettel saattoi luottaa siihen täydellisesti ja tehdä sen, missä hän on paras; ajaa kovaa ja tarkasti.

Kun katsoo kausia taaksepäin, Formula ykkösissä on totuttu siihen, että mestaruudet ratkaisevissa kisoissa kuljettajat ajavat varmistellen. Nyt Vettel ajoi huippuaikoja läpi kaikki 55 kierrosta vain siksi, että hänen tavoitteensa oli osakilpailuvoitto. Yllättävän nopeaksi osoittautuneet McLarenit, etenkin Lewis Hamilton - oli pidettävä takana hinnalla millä hyvänsä. Kun ainoa varikkokäyntikin saatiin tehtyä vähän suunniteltua myöhemmin ja ilman kommelluksia, tehtävän suorittaminen vain selkeytyi koko ajan.

Samaan aikaan Alonsolla oli käsissään melkoinen sekasoppa, joka varmasti oli omiaan sekoittamaan myös espanjalaisen oman pään. Hän hävisikin mestaruuden monen tekijän summana.

Ensimmäinen niistä oli lähtö. Alonso sortui peittelemään Jenson Buttonia kiihdytyksessä. Suora ajolinja kohti ensimmäistä kaarretta olisi antanut hänelle paremman aseman käännöksessä. Alonso tippui pykälän, neljänneksi, ja oli näin jo alkumetreillä vähimmäistavoitteessaan mestaruuden voittamisen kannalta. Painetta oli heti lisää.

Kauden alkaessa puhuttiin paljon renkaista ja siitä, miten niitä pitää hoivata kilpailun aikana. Alkukaudesta renkaiden merkitys näkyi selvemmin, kunnes kaikki seokset oli opeteltu ja tallit saivat otteen niiden käyttämisestä.

Abu Dhabissa tämä asia nousi ratkaisevaksi Alonson osalta. Ferrari asetti Mark Webberin pahimmaksi vastustajaksi ja keskittyi australialaisen toimintaan. Päättäessään varikkokäynnin aikaistamisesta Webberin tehtyä samoin Ferrari osoitti samalla, ettei se pystynyt ennakoimaan renkaan kulumista samalla tavalla kuin esimerkiksi McLaren teki Buttonin kohdalla. Buttonin pysyminen pitkään radalla osoitti, että pehmeällä seoksella pystyi ajamaan pitkään ja kovaa.

Asioita on helppo pohdiskella ja jossitella jälkeen päin, mutta Ferrarin kohtaloksi koitui sokaistuminen päätöksen teossa. Webberin lyömiseen panostettiin niin paljon, että kantti ei kestänyt pysyä omassa suunnitelmassa ja pelata enemmän riskillä.

Ferrarin puolustukseksi on sanottava, että aikaa päätöksen tekoon oli hyvin vähän. Joku päätös oli tehtävä. Tällä kertaa se meni enemmän kuin pieleen.

Alonson häviöön johtaneita syitä löytyy myös radalla olevien muiden autojen aliarvoinnista. Kisaa seuranneet tietävät, että Vitali Petrov oli Renaultillaan ratkaisevassa asemassa. Ferrarilla oli tiedossa, että mm. Renault ajoi pienemmällä takasiivellä, joka antoi sekä Petroville että Robert Kubicalle hyvän suoranopeuden.

Tämä oli yksi syy siihen, ettei Alonso päässyt venäläisestä ohi. Oikeastaan se oli hyvä selitys häviölle.

Yksi ratkaisevimmista asioista löytyy ratin ja penkin välistä. En ymmärrä miksi Alonso ei laittanut kuljettajana enemmän peliin. Hänen autonsa oli selvästi Petrovin Renaultia nopeampi, kun tarkastellaan koko kierrosta. Hänen olisi pitänyt kahden mestaruuden tuomalla itsetunnolla ja pelkästään niiden tuomalla arvostuksella runtata itsensä Petrovin ohi. Alonson kisainsinööri yritti vedota tähän psyykatessaan kuljettajaansa radion välityksellä, mutta ei onnistunut.

Alonson tehdessä todellisen hyökkäyksen olisi Petrov kyllä väistänyt. Petrov sanoi sen itsekin kisan jälkeen. Häneltä kolarointi mestarikandidaatin kanssa olisi ollut tyhmää myös senkin takia, että venäläisellä oli panoksena oma tulevaisuus Formula ykkösissä.

Jos syytä oli Ferrarin taktiikassa, oli sitä myös Alonsossa itsessään. Abu Dhabin radalla on tilaa ottaa riskejä. Hänen olisi pitänyt ottaa niitä enemmän siitäkin huolimatta, että Webber oli aivan hänen perässään.

Webber puolestaan hävisi mestaruuden aika-ajossa. Hän saattoi vain toivoa muiden epäonnistuvan kisassa.

Kisan jälkeen puhuttiin, että Webber ja Red Bull jujuttivat Alonsoa ja Ferraria tietoisesti. Niin ehkä käytännössä kävikin, mutta en usko sen olleen täydellisesti laskelmoitua. Webber joutui kisan alkuvaiheessa ajamaan niin riskirajoilla, että hänen oikea takarenkaansa, tai tarkemmin vanteensa, osui ratakaiteeseen. Tämä laukaisi tilanteen niin, että Red Bull pystyi hoitamaan taktiikan muutoksella kaksi asiaa: he yrittivät muuttaa tilanteen Webberin kannalta edullisemmaksi ja samalla pelaamaan varman päällee siltä varalta, että Webberin pyörä olisi sittenkin vahingoittunut osumassa.

Kaiken tämän ja paljon muun jälkeen Sebastian Vettelistä kruunattiin maailmanmestari. Hänellä on 23-vuotiaana kaikki mahdollisuudet tulla yhdeksi Formula ykkösten legendaksi, mutta ennen kaikkea uuden sukupolven sankariksi.

Vettelin tuoreeltaan kisan jälkeen antamista kommenteista nousi esille Red Bullin ratkaiseva merkitys hänen uralleen. Vettel on Red Bullille valtavia euromääriä maksaneen nuorten kuljettajien ohjelman ensimmäinen F1-mestari.

Kuljettajista vastaavan Helmut Markon ilmestyminen palkintokorokkeelle toi väistämättä mieleeni sen, että hän oli juuri se mies, joka jyräsi tallin sisällä ajatuksen siitä, ettei tallimääräystä käytettäisi. Vettelin oli annettava rauhassa suorittaa.

Urheilumaailmassa on rakastettuja sankareita. Vettelistä on kiistatta tulossa yksi heistä. Hänen vilpittömyytensä ja aitoutensa on uutta Formula ykkösissä. Vettel on kova vaatimaan ja tekemään työtä, mutta poltikoinnin puolesta hän on puhdas pulmunen.

Hänellä ei ole manageria, joten hän toimii täydellisen omaehtoisesti. Vettel on kuitenkin oivaltanut ja oppinut kuuntelemaan oikeita ihmisiä. Ja hänellä on lähipiirissään juuri oikeat ihmiset. Tästä osoituksena on loppukauden huippusuoritus henkisellä tasolla. Kovan paineen alla hän kypsyi pikavauhdilla ihmisenä, sulki korvansa vääriltä signaaleilta ja keskittyi vain ajosuoritukseen.

Vettelin mestaruuden resepti onkin kaikessa yksinkertaisuudessaan raaka nopeus.

Tallimääräystä ei siis tarvinnut käyttää. Red Bullin kurinalaisuus palkittiin. He saivat uhkapelistään täyspotin.

Red Bull sai ensimmäiseksi mestarikseen oman miehen. Vettel edustaa niitä arvoja, joita Red Bull markkinoinnissaan haluaa viestiä. Vettel on oikeanlainen sekoitus hulluutta ja inhimillisyyttä. Hän on ns. ”perfect match”, hän on täydellisesti yhteensopiva Red Bullin konseptiin.

Webber puolestaan on kaveri, joka hyppäsi kyytiin valmiiseen junaan, joten hän ei olisi ollut paras vaihtoehto mestariksi. Eikä Webber ei edusta tulevaisuutta.

Vettel sen sijaan on Formula ykkösten tulevaisuus.

Jukka Mildh