No, mutta mennäänpä itse asiaan. Charly todellakin syntyi Suomessa. Hänen isänsä on ratsastusurheilun alalla kunnostautunut Christopher Wegelius. Charlyn äiti taasen on pesunkestävä britti. Charlyn ollessa muutaman vuoden ikäinen hän muutti Englantiin Leedsin kaupungin lähistölle.
Kilpapyöräilyyn hän tutustui jo yhdeksän vuoden iässä. Ensimmäiset varsinaiset kilpailut hän tosin ajoi vasta 16-vuotiaana. Tuohon aikaan brittiläinen maantiepyöräily ei ollut kovin kummoisissa voimissa, joten nuorten urheilijoiden jotka halusivat kehittyä, täytyi hakeutua ulkomaisiin amatöörijoukkueisiin. Niinpä Charlykin päätyi Ranskaan 18-vuotiaana.
Kolmen ranskalaisessa amatöörijoukkueessa vietetyn vuoden jälkeen hän teki vuonna 1999 ensimmäisen ammattilaissopimuksensa vaatimattoman englantilaisen Linda McCartney -joukkueen kanssa. Seuraavana vuonna italialais-belgialainen Mapei-joukkueen palkkasi hänet. Tuohon aikaan Mapei oli yksi lajin ehdottomista huippujoukkueista.
Lapsuudesta saakka Suomi tuli Charlylle tutuksi kun hän vietti siellä lähes kaikki lomat. Viisi vuotta sitten Charlykin vihdoin käsitti, että suomalaiset naiset ovat maailman kauneimpia ja muutenkin parhaita. Tuolloin hän tapasi Camillan. Heidän häitään juhlittiin viime kesänä Janakkalassa. Camilla on ollut positiivinen vaikutus Charlyn ennestään laajaan kielitaitoon. Ruotsi luistaa jo oikein hyvin ja suomen kielen ymmärrys on kehittynyt paljon.
10 vuotta sitten Mapei-joukkueessa nuori Wegelius määrättiin apukuskin tehtäviin. Ne sujuivat häneltä hyvin. Muutaman ammattilaisvuoden jälkeen hän päätti ’tyytyä’ apukuskin roolin. Toinen vaihtoehto olisi ollut tavoitella henkilökohtaista menestystä pienemmissä kilpailuissa. Charly päätti kilpailla huipputasolla ja antaa kaikkensa, jotta joukkueen kapteeni menestyisi.
Mikä saa nuoren urheilijan tekemään päätöksen luopua henkilökohtaisen menestyksen tavoittelusta? Uskoisin että syitä on yleensä kolme. Ensimmäinen on taloudellinen. On kannattavampaa olla huippuluokan apukuski kuin pyöräilijä joka yrittää voittaa kilpailuita siinä onnistumatta.
Toinen syy on se, että hyvä apukuski on lajin parissa arvostettu henkilö. Arvostusta apukuskille löytyy ammattipiireissä, harvemmin suuren yleisön taholta. Vielä vuosienkin jälkeen muistetaan ketkä olivat kunkin kapteenin apukuskit silloin kun hän voitti vaikkapa Ranskan ympäriajon.
Kolmas seikka joka selittää apukuskin motivaatiota on se, että heidän työpanoksensa on usein ratkaisevassa osassa ratkaisevalla hetkellä suurissa kilpailuissa. Kun kapteeni voittaa kilpailun apukuski tietää, että ilman hänen työpanostaan voittoa ei ehkä olisi saavutettu. Tuo tieto nostattaa apukuskien motivaatiota jatkaa raskasta työtä vuodesta toiseen.
Tämän vuoden Ranskan ympäriajossa Charlyn Omega Pharma-Lotto -joukkueella ei ole kapteeni joka tavoittelee tosissaan kilpailun voittoa. Kapteeni Jurgen van Broeckin tavoiteena on sijoittua kokonaiskilpailussa 10 parhaan joukossa. Se tarkoittaa, että Charlyn työmäärä on tietysti suuri, mutta jollain etapilla hänelle voi tarjoitua tilaisuus tavoitella henkilökohtaista menestystä. Toivottavasti tilaisuus tarjoutuu ja Charly osaa käyttää sen hyväkseen.
Joona Laukka