KULTAAKIN ARVOKKAAMPI LUMI!
No ei nyt sentään! Mutta jos aiheella haluaa vähän leikitellä, niin lumen markkinahinta on varmasti kohdallaan tällä hetkellä ja ollut jo muutaman viikon. Syksy on tehnyt tuloaan jo pitkään, vaikka pitäisi olla jo kohta talvi.
Suomi on pärjännyt hyvin tässä lumikilpailussa ja kääntänyt jälleen kerran kansainvälisiäkin hiihtomarkkinoita puolelleen vankkumattomalla ammattitaidollaan. Kun monissa maissa vasta haaveillaan hiihdosta tämän syksyn lumilla, niin Suomessa on ollut latuja auki jo lokakuun 10. päivästä lähtien. Toki tarkennuksena on todettava, että ladut ovat auki viime kevään paukkupakkasilla tykitetyn lumen ansiosta.
Eilisen tiedon mukaan (16.11.) ainakin seuraavilla paikoilla hiihdetään Suomessa: Imatra, Kontiolahti, Lehtimäki, Lapinlahti, Reisjärvi, Vuokatti, Haapavesi, Ruka, Rovaniemi, Olos, Saariselkä. Mielellään listaan lisää muitakin jos löytyy. Ketjua kun jatkaa vielä hiihtoputkilla Paimio, Uusikaupunki, Helsinki, Jämi, Leppävirta ja Vuokatti niin voidaan todeta Suomen olevan todellinen edelläkävijä olosuhteiden luomisessa hiihtourheilulle.
Pienenä historiankertauksena miten tähän on päästy, voidaan muistella, että maailman ensimmäinen hiihtotunneli valmistui Vuokattiin 1997 ja mahdollisti ympärivuotisen hiihtoharjoittelun. Sittemmin hiihtotunneleita on valmistunut useampi Suomeen ja pari ulkomaillekin. Nykyisen kaltaiset säilölumiladut, joiden tavoitteena on syksyn hiihtokauden pidentäminen hyvissä olosuhteissa, mahdollistivat hiihtämisen ensi kerran vuonna 2000. Nyt kyseistä toimintaa harrastetaan useilla paikkakunnilla Suomessa, ja siihen käydään tutustumassa Sotshin olympiajärjestäjiä myöten.
Vertailuna muiden maiden hiihtomahdollisuuksiin tällä hetkellä Keski-Euroopassa vain Davosissa pystyy hiihtämään inhimillisessä korkeudessa (1500 m meren pinnan yläpuolella), Ruotsissa Östersundissa sekä Bruksvallarnassa.
Beitostölenin kisajärjestäjät joutuivat taipumaan myös lämpimän marraskuun alun takia ja siirtämään maailmancupavauksen vajaa 150 km itään, Lillehammerin kupeeseen ylängölle, Sjusjöeniin. Säilölumikasa olisi pelastanut siirrolta kisajärjestäjät. Kilpailut tullaan käymään samantyylisissä olosuhteissa kuin Beitostölenissä, noin 700 metrin korkeudessa tykkilumiladulla ja vaativilla latuprofiileilla. Viime kaudella Sjusjöenissä kilpailtiin yhdistetyn maailmancupin pisteistä.
Maailmancupin avausviikonloppu on aina erityinen, kun ensi kerran harjoituskauden jälkeen laitetaan kaikki maajoukkueet samalle viivalle. Erityismausteen tulevaan viikonloppuun tuo alkukauden kilpailujen vähyys eli moni maajoukkue tulee maailmancupin starttiin ilman ensimmäistäkään kansainvälistä tai kansallista kilpailua. Jopa Norja valitsi joukkueen ilman katsastuskisaa, yhteensä 19 miestä ja 19 naishiihtäjää. Norja mahdutti joukkueeseensa mielenkiintoisesti myös 5 ampumahiihtäjää, 4 miestä ja 1 nainen kansalliseen ryhmään.
Suomen joukkue kauden avauksessa on kokenut höystettynä parilla uudemmalla kasvolla maailmancuptasolla. Sjusjöenin kilpailu on ensimmäinen kansainvälinen mittari urheilijoillemme ja paikanpäältä haetaan asetelmia seuraavan viikonlopun Rukan Nordic Openingiin, joka on suomalaisille varmasti tärkeämpi. Tulosluettelossa tullaan näkemään joitakin yllätyksiä, mutta viime viikonlopun tulosten perusteella tutut, viime kausien menestyjät osoittivat myös hyvää alkukauden kuntoa. Luvassa siis jännityksentäyteinen viikonloppu.
Vesa Mäkipää