Formula ykkösten tulevaisuutta on spekuloitu ja siitä on käyty kädenvääntöä aina siitä lähtien, kun Bernie Ecclestone otti haltuunsa lajin kaupalliset oikeudet ja ensimmäinen Concorde -sopimus allekirjoitettiin 1980-luvun alussa. Liikemaailman uudet lainalaisuudet ja yleinen taloustilanne maailmassa, ympäristöasioista puhumattakaan, vaikuttavat Formula ykkösiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Siksi on selvää, että F1 on viimeistään nyt suurten muutosten edessä. 30 vuotta käytössä olleet omistus- ja johtamismallit ja tulojako ovat eläneet aikansa.

Intressiryhmiä on monia: Bernie Eccelestonen johtama omistajayhtiö, Kansainvälinen Autoliitto FIA, tallit ja autotehtaat sekä lajin ostamisesta kiinnostunut uusi yhteenliittymä. Nämä neljä vetävät köyttä eri suuntiin. Vai vetävätkö sittenkään?

Oikean ratkaisun löytäminen on enemmän kuin vaikeaa. Formula ykköset kaupallisesti omistava Delta Topco -yhtiö osakkaineen on mukana ennen kaikkea sijoitusmielessä ja tavoittelee omistuksensa arvonnousua. Sitä tulee joko kehittämällä sarjaa enemmän tuottavaksi tai myymällä se voitolla eteenpäin.

Suurin tuottavuuden nousu saataisiin aikaan uusista maista tulevista valtavista kisojen järjestelyoikeuksista perittävistä maksuista, joita suunnitellaan joidenkin tietojen mukaan jopa tuplattavaksi. Yhtiön myynti taas edellyttäisi todella tähtitieteellistä summaa.

Sanotaan, että Bernie Ecclestone ei enää omista F1-sarjaa, ja että hän on vain johtavassa roolissa omistajatahon palkkaamana. On pidettävä kuitenkin mielessä, että hän tiettävästi hallinnoi eri tavoin lähes 15 prosentin omistusosuutta Delta Topcosta. Loput osuudet ovat sitten paljon tapetilla olleen CVC-yhtiön (enemmistöosakas) ja muutaman muun pienosakkaan hallussa.

F1:n omistajayhtiö hallitsee ja kerää rahansa tv-oikeuksista, ratamainonnasta, Paddock Club VIP-tiloista sekä järjestäjien maksamista kisamaksuista. Tästä potista sitten tallit saavat osuutensa, jonka suuruus on koko myrskyn silmä

Vaikka kuinka eri vinkkeleistä katsoisi, Ecclestone ja kumppanit ovat tukevasti köydessä kiinni.

Tallit ovat jo pitkään yrittäneet lisätä tulojaan sarjan koko liiketoiminnasta. Ne eivät ole tyytyväisiä edes siihen, että niille tilitetyt summat ovat kaksinkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana yli 650 miljoonaan dollariin. Keskeisin asia onkin tällä hetkellä saada tallit tyytyväisiksi.

Tallit ovat nykyisellään varsin hyvin järjestäytyneitä oman yhdistyksensä FOTA:n muodossa. Mutta historia on osoittanut, että aina kun tallit ovat uhanneet lähteä omille teilleen, joka kerran yritys on kuihtunut kasaan. Talleilla on kova yhteinen tahto nousta barrikaadeille, mutta ne eivät vaan saa rivejään kuntoon ja puhaltamaan yhteen hiileen.

Suuret egot eivät vaan pysty toimimaan yhdessä. Ja rahalla takki kääntyy nopeasti, kuten Ferrari teki reilut viisi vuotta sitten. Silloin Ecclestone vakuutti 100 miljoonalla Ferrarin luopumaan osallistumisesta suunnitteilla olevaan autonvalmistajien motorisoimaan kilpailevaan sarjaan.

Muihin talleihin verrattuna Ferrarilla on edelleen paljon vahvempi asema kuin muilla yhteensä. Viime aikoina levottomuutta ovat herättäneet mediamoguli Rupert Murdochin yhtiön ja Ferrarin taustayhtiöiden liittoutuminen mahdollisen F1-oston taakse.

On kuitenkin muistettava, että Ecclestone ja Murdoch ovat tunteneet toisensa jo pitkään – jotkut sanovat heitä jopa kavereiksi. En voi muuta kuin hymyssä suin yhtyä niihin teorioihin, joiden mukaan koko tämä F1-kauppa on kulissia, jonka tavoitteena on tuoda esille F1:n arvo ja näin saada tallit palaamaan ruotuunsa.

Murdochin ostoa harkitsevaa allianssia voisi pitää yhtenä köydenvetäjänä, mutta käytännössä se taitaakin vain olla yksi kokki hämmentämässä soppaa nykyisten omistajien maun mukaisesti.

Neljäs köydenvetäjä on sitten FIA eli Kansainvälinen Autoliitto. Sen hallussa on kuitenkin vain säännöt, kilpailujen järjestäminen käytännön tasolla ja kuljettajien lisenssit. Kaupalliset asiat on saatava kattojärjestönkin kannalta sopivaksi. FIA on puheenjohtajansa Jean Todtin johdolla ottanut työkalukseen mm. moottori- ja sääntömuutokset.

F1:ssä on tarkoitus siirtyä vuonna 2013 nelisylinterisiin turbomoottoreihin; kiistanaihe vielä pitkään, vaikka sääntömuutos on nyt langetettu voimaan. Tässäkin taustalla on ilman muuta uusi Concorde-sopimus sekä FIA:n ja Ecclestonen välinen sopimus, joka tehtiin aikoinaan peräti sadaksi vuodeksi.

Jotkut ovat asettaneet FIA:n aseman kyseenalaiseksi, mutta sitä ei pidä aliarvioda. FIA ei ole Kansainvälinen Autourheiluliitto vaan Autoliitto. Sen verkostot autoteollisuuteen ovat merkittävät. FIA kävelee toisista ovista keskustelupöytiin, joissa pohditaan autoilun turvallisuutta, uusia energiamuotoja ja liikennekysymyksiä paljon yleishyödyllisemmältä kantilta kuin pelkän autourheilun kautta.

Suurimman palan kakusta omistava CVC-yhtiö sijoitti Formula ykkösiin pitkälti yli miljardi dollaria viittisen vuotta sitten. Tuo sijoitus on saatava tuottamaan. Nykyisellään F1 tuottaa hyvin, mutta ei sijoittajien tunnuslukujen mukaan vielä riittävästi.

Kaikki kulminoituu Concorde-sopimukseen tai sen mahdollisesti korvaavaan järjestelyyn. Formula ykkösten peruskirjaan, jossain mielessä perustuslakiin, on tehtävä merkittäviä muutoksia. Järjestelyt ja sopimuksen runko on liian vanha.

Vielä kun päälle lisätään tallien omistuksessa ja johtamisessa parhaillaan käynnissä oleva sukupolvenvaihdos sekä sen kautta tuleva uusi ajattelu, on muutos välttämätön.

F1-kisat ovat nyt jännittävämpiä, tasaisempia ja värikkäämpiä kuin vuosiin. Olisi sääli, jos ydinjoukko hajoaisi. Toivon, tai oikeastaan olen varma, ettei näin taaskaan käy. F1:n omat sisäiset lainalaisuudet ja monimutkaiset sopimusvyyhdit huomioiden kaikkien kannalta optimaalista ratkaisua ei kuitenkaan koskaan saada aikaan.

Tähän asti kaikki ovat halunneet kaiken. Nyt on aika nöyrtyä ja alkaa jakaa. Ja ennen kaikkea olemaan tyytyväinen siihen, mitä on. Sitä kun on jo nyt paljon. Tulevaisuudesta puhumattakaan.

Jukka Mildh