Erityisen lohduttomalta näytti paikka, jossa Iniesta laukoi Espanjan maailmanmestariksi jatko-ajalla, kun oli pelattu 116 minuuttia. Johannesburgin Soccer city on kuvassa kuin ruosteinen superkulho aution, palaneen maiseman keskellä. Ulkoavaruudesta tulleet vierailijat ovat siihen menopelinsä hyljänneet. Olisivatkin, mutta kun kyseessä kuitenkin on maapallon ihmisen oma rakennelma.

HS:n mukaan Soccer city on autio. Samoin Kapkaupungin Green Point ja varmaankin muut kisoja varten rakennetut suurstadionit; jalkapallo-ottelu tai muu tapahtuma niillä on harvinainen poikkeus, tuskin sitäkään. MM-kisat jättivät näkyvimmin jälkeensä kai suurkasan vuvuzeloja, koska noiden torvien käyttö kiellettiin Euroopan stadioneilla - sivistysmaanosan korvat eivät kestäneet. Pelkästään polttari- tai muuhun sellaiseen käyttöön niistä ei ole bisnekseksi.

Taloudellisesti HS:n jutun mukaan kisat olivat kuitenkin suurmenestys. Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa on kaiketi arvioinut nettoa tulleen kaksi miljardia euroa. Valtaosan summasta arvellaan kuitenkin menneen juuri Fifalle, joka omistaa tv- ja sponsorioikeudet. Tai sitten Etelä-Afrikassa toimiville monikansallisille suuryrityksille, kansainvälisille alihankkijoille ja Aasiaan, jonka halpatyövoima näpräsi merkittävästi kisatuotteita.

Kisaisännille jäi toki valtavasti lisääntynyttä itseluottamusta hetkellisestä oleilusta maailman keskipisteenä. Hyvää tekivät meillekin Helsingin olympiakisat, mutta sen jälkeen Suomessa tapahtui kehitystä. Tapahtuuko Etelä-Afrikassa vai mureneeko kerralla ryöpsähtänyt itseluottamuksen aalto yhtä nopeasti kuin syntyikin?

Blatter sitten jatkaa

Lähes samaan aikaan HS:n jutun kanssa Wembleyllä Lontoossa pelattiin aivan tolkuttomasti ennakoitu Euroopan Mestarien liigan finaali. Ottelun aikana tv-kuva näytti muun muassa Euroopan jalkapallojohtajaa Michel Platinia, joka ei katsomossa olisi juuri voinut olla kyllästyneemmän näköinen. Ehkä hän ajatteli jo tulevien vuosien Fifan puheenjohtajan vaaleja.

TV-kuva ei näyttänyt sveitsiläistä Fifan puheenjohtajaa Joseph ”Sepp” Blatteria, syystä, että hän ei ollut ottelussa. Jos kansainvälinen urheilujohtaja jää pois tilaisuudesta, jossa on näkyvyyttä, täytyy syyn olla merkittävä! Nyt lehdistöavustajan virallinen selitys oli, että ”Blatterilla on niin muuta mietittävää, että hän jätti finaalin väliin”!

Tosiasiassa Blatterin oli sunnuntaina tarkoitus olla Fifan eettisen komitean kuultavana, ja näin hän joutui ilmeisesti miettimään korruptioon liittyviä asioita muualla kuin jalkapallo-ottelussa. Blatter ei haluaisi luopua vallasta, jonka häneltä pyrki kaappaamaan Mohamed bin Hammam, jota häntäkin oli Aasian puheenjohtajana tarkoitus kuulustella eettisessä komiteassa.

Tätä kirjoittaessani sunnuntaiaamuna 29. toukokuuta tuli tieto, että Blatterin qatarilainen vastaehdokas bin Hammam vetäytyy puheenjohtajakilpailusta, koska ”kahden ihmisen välinen korruptiosyyttely vahingoittaa hienoa Fifan nimeä”! Näin 75 vuotta maaliskuussa täyttänyt Blatter jatkanee Fifan puheenjohtajana.

Vastakohta valtataistelun ja Etelä-Afrikassa seisovan hylätyn ja hyljätyn, ruosteista avaruusalusta autiuden keskellä muistuttavan Soccer cityn välillä on valtava.

Vähän voisi ehkä hillitä

Jalkapallo ei ole ainoa, joka nykymaailman urheilussa rakentaa monumentteja tulevaisuuden arkeologien ihmeteltäviksi. Tai voi olla, ettei nykymeininki jätä arkeologisia mahdollisuuksia, vaan pyramideja voidaan kaivella vielä pitkään.

Olympiakisat ja muutamat muutkin urheilutuotteet luovat myös näitä massiivisia rakennelmia, joiden jälkikäyttö arvioidaan liian usein väärin. Väärä arviointi lähtee sitä, että nämä tapahtumat kuten jalkapallon MM-kisat ja olympiakisat yksinkertaisesti ovat liian suuria tapahtumia. Tai ne luodaan sellaisiksi.

Puitteet luodaan tarpeettomasti liian komeileviksi isäntien välisen julistamattoman, tiedostamattoman kilpailun vuoksi, mikä johtaa vääriin tulevaisuuden ennusteisiin. Vastaavaa käyttöä ei usein löydy kuin maailmanlaajuiselle tapahtumalle, joka tv:n välityksellä on saanut globaalin juhlan luonteen. Samaan aikaan järjestävien organisaatioiden ahneus on noussut massiivisten tv-oikeuksien ja niiden kautta saatavien sponsoritulojen myötä.

Ei ole muuta mahdollisuutta kuin rakentaa kertakäyttöisiä ja sen jälkeen hylättäviä ”avaruusaluksia”. Ehkä ne ovat tavallaan nykyajan pyramideja, suureellisia kammioita, joiden tarkoituskin on vain kertoa jälkipolville tekijänsä vallan ominaisuuksista ja ennen kaikkea määrästä.

Maailma tarvitsee urheilua ja liikuntaa. Ilman niitä todella monet stadionit jäisivät rakentamatta ja tilalle tulisi sairaaloita tai vastaavia, joiden rakentamista urheilumonumenttien sijasta aina aika ajoin vaaditaan. Kuitenkin liikunnan ja urheilun tae omalta osaltaan löytyy huippu-urheilusta ja myös suurista, näkyvistä tapahtumista ja rakennelmista. Ja vaikka sairaaloitakin tarvitaan jatkuvasti, niiden tarve olisi huomattavasti suurempi, jos urheilua ja liikuntaa ei nykyisessä kuitenkin aika suuressa määrin olisi.

Suurten tapahtumien massiiviset ja hylätyiksi joutuvat rakennelmat ovat kuitenkin nykyisin jo aika kipeitä huippu-urheilun tuottamia liikavarpaita, joita voitaisiin paremmalla suunnittelulla ja pienemmällä ahneudella poistaa.

Muuten ne vievät korruptoinnin jatkuessa ennen pitkää koko jalan. Ja lopulta enemmänkin.

Arto Teronen