Aleksis Salusjärven kolumni: Jos yhteiskunta romahtaa, suomalaiset pakenevat kesämökeille

Kyllä me ikäihmiset varmaan selvitään vanhoilla taidoilla, mutta olen huolissani nuorisosta, on se valmis tekemään töitä elämisen eteen, vai käykö ryöstelemään. Osa nuorista ei ole yhteiskuntakelpoisia nytkään, joten sen osan on helppo suistua anarkiaan. Reppaus on vaativa juttu, hernekeitto ei riitä, tarvitaan myös taitoa ja tietoa hyödyntää luonnonantimia. Kasvien tunnistaminen on helppoa, kun on kännykkä, mutta jos meiltä katoaa netti, ollaan sormi suussa joka asian kanssa.

Niin, Suomen oloissa ihminen saa kasvatettua kaiken ravintonsa noin kymmenen aarin eli 1000 neliömetrin alalla, jos ruokavalio on vegaaninen. Jos lihaa, munia ja maitotuotteitakin käytetään, ihmisen ruokkimiseen tarvitaan noin 3000 neliömetriä maata. Maa-alan tarvetta voi vähentää, jos harjoitetaan myös kalastusta ja metsästystä. Tällaisen alan viljely onnistuu käsityökaluilla, mutta urakka on aika kova aikuisellekin. Lapsilta ja vanhuksilta se ei onnistu, vaan työkykyiset aikuiset joutuvat tuottamaan kaikkien ruuan. Käytännössä se tarkoittaa, että noin puolet väestöstä tarvitaan ruuantuotannossa, jos konevoimaa ei ole saatavana. Jos taas halutaan käyttää koneita apuna, tarvitaan tosiaan yhteistyötä. Kun fossiilista energiaa ei kriisioloissa enää ole käytettävissä, täytyy siirtyä tuottamaan koneiden energia biokaasuna karjan ja ihmisten lannasta, sadonkorjuutähteistä ja teollisuuden jätteistä. Se vaatii tarkoitukseen muunnettuja koneita ja laitteita sekä esimerkiksi maatilakohtaisia biokaasulaitoksia. Tarvittava teknologia on kyllä jo nykyisellään olemassa. Se pitää vain ottaa käyttöön. Seuraavat kriisit ovat jo kasvamassa. Maailman parhaat viljelyalueet pilaantuvat kovaa vauhtia, ja niiden alueiden väestö joutuu ennen pitkää hakeutumaan muualle. Se taas vaikeuttaa muun muassa fossiilisen energian tuotantoa ja kuljetuksia sekä kansainvälistä kauppaa. Suomen kannattaisikin siirtää maataloutensa nopeasti kohti todellista omavaraisuutta. Nykyään alle kolme prosenttia Suomen väestöstä ruokkii kaikki muutkin suomalaiset, mutta se perustuu tuontienergiaan, tuontilannoitteisiin, tuontirehuihin, ulkomaiseen kausityövoimaan ja tuontiruokaankin. Biokaasun, tuulivoiman ja aurinkoenergian sekä palkokasvien typensidonnan avulla Suomen pellot pystyisivät ruokkimaan koko väestön ilman ulkomailta tuotuja tuotantopanoksia. Se edellyttää lihansyönnin vähentämistä jonkin verran, palkokasvinurmien ja palkoviljojen viljelyn sekä kotimaisen puutarhatalouden huomattavaa lisäämistä. Omavarainen ruuantuotanto edellyttää myös sitä, että nykyistä suurempi osa väestöstä, ehkäpä kymmenen tai kaksikymmentä prosenttia, osallistuu ruuantuotantoon ainakin kesäkaudella.

Kiitoksia ajattelun aiheesta. Jos osalla nuorista tulevaisuuden arviointo on tosiaan noin synkkää, asialle on tehtävä jotain. Käytännön taitojen opettelu olisi hyvä lähtökohta myös mielialan nostamiseen, mutta koulutusjärjestelmä keskittyy vain digiloikkiin. Kännykästä ei ole edes verkon painoksi jos sähkö loppuu. Omakohtaisesti ajatellen selviäminen ilman sähköä, fossiilisia polttoaineita ja tietoliikennettä olisi ehkä mahdollista, mutta jatkuva, raskas työ lyhentäisi varmasti elinikää.

1. Suurin osa Suomen asunnoista ei lämpene puulla. 2. Suurimmalle osalle ihmisistä dystooppiset katastrofielokuvat, maailmanlopusta varoitteleva David Attenborough, Temptation Island ja puoli yhdeksän uutiset ovat viihdettä. Tiukan paikan tullen Sauli-setä ja Sanna-täti hoitavat homman kotiin. 3. Suurin osa nuorista ei odota maailmanloppua vaan haaveilee kesähäistä ja 200" plasmanäytöstä. 3. Jos joku valistunut kuitenkin ajautuu nihilismiin on muistettava että vasta merkityksen etsimiseen lopettaminen vapauttaa ihmisen. Hauskaa itsenäisyyspäivää!

Ainakin toistaiseksi ihmiskunta kaupungistuu vauhdilla ja kosketus luontoon ja maahan heikkenee. Voi olla, että joskus tulevaisuudessa kaupungeista tulee hyvin ankeita paikkoja, mutta sitä odotellessa maaseutu autioituu ja ruuantuotanto automatisoituu. Pieni osa väestöstä harrastaa pienviljelyä ja kerää luonnonantimia, kuten marjoja ja sieniä. Itse liikun metsässä ja kerään marjoja, mutta aika rauhassa siellä saa olla.