Susi Nousiaisen kolumni: Harrastaminen ei tarkoita sitä, että olisi pakko mennä kerran viikossa johonkin muualle

Miten löytää harrastus, joka ei polta lasta myöhemmin loppuun, vaan tarjoaa kokemuksen kuuluvuudesta? kysyy Nousiainen

5.12.2021 Alkuperäinen artikkeli →

Tekstistä ei löytynyt raportointikynnyksen ylittävää argumentatiivista ongelmaa tai retorista mekanismia.

29.9.2026 gpt-5.6-luna Kehote → Kokeile itse →

Argumentointi

Tekstistä ei osoitettu argumentoinnin ongelmia.

Miten kommentit suhtautuivat kolumniin

Kolumnin pääväite

Lasten harrastusten tulisi olla perheen resursseihin sopivia, helposti saavutettavia ja emotionaalisesti turvallisia, mutta harrastuksen ei tarvitse olla ohjattua tai pakollista, vaan lapsen omaa kiinnostusta ja jaksamista tulee kuunnella.

Harrastuksen saavutettavuuteen vaikuttavat perheen talous, kulkuyhteydet ja arjen resurssit, joten lähellä ja edullisesti järjestettävät harrastusmahdollisuudet ovat tärkeitä.
Harrastus voi olla itsenäistä tekemistä kotona tai muualla, eikä lapsen tarvitse osallistua erikseen järjestettyyn viikoittaiseen toimintaan harrastaakseen tai oppiakseen.
Harrastusryhmien tulee tarjota lapsille emotionaalisesti turvallisia ja mukaan kutsuvia yhteisöjä, sillä ennakkoluulot voivat rajata vähemmistöihin kuuluvia lapsia harrastusten ulkopuolelle.
Lapsen omaa kiinnostusta ja jaksamista on kunnioitettava, eikä harrastuksen jatkamista pidä vaatia, jos se muuttuu raskaaksi tai ei enää huvita.

Kommentit

63 %

31 %

Tykkäykset

82 %

16 %

Yhteensä

aloituskommenttia

Myötäilee kolumnia

63 % kommenteista

Osittain myötäilee

0 % kommenteista

Kritisoi kolumnia

6 % kommenteista

Ei ota kantaa

31 % kommenteista

Myötäilee kolumnia: eniten tykätyt

5. joulukuuta 2021 klo 10.06

♥ 26

Harrastuksissa varsinkin urheilussa on vaikeaa löytää sellaista vaihtoehtoa, jossa pelataan ns. huvin vuoksi eikä treenejä olisi 3-4 kertaa viikossa + pelejä viikonloppuisin. Kaikista ei tule kuitenkaan ammattiurheilijoita vaan haluavat vaan liikkua. Lasten ns. Höntsä- seurat puuttuvat

5. joulukuuta 2021 klo 11.28

♥ 21

Maaseudun kasvattina en ole koskaan oikein ymmärtänyt maksullisia harrastuksia. Tästä tuli eksän kanssa aikoinaan tiukkaakin vääntöä, hän oli lapsena kolunnut läpi kaiken jalkapallosta ja kokkikoulussa lähtien ja vaati luonnollisesti, että omat lapset kulkevat saman tien. Mutta oli hieman outoa huomata kuinka lasten harrastukset ovat nykyään itseisarvo: jo neuvolassa kysyttiin harrastukset;käydäänhän jossain muskarissa; ja sittemmin koulussa varsinkin. Mitä erikoisempia harrasteita ja mitä runsaammin niitä on viikkoon tungettu, sen enemmän saat sitten paistatella muiden vanhempien ja hoitajien ym ihailevassa katseessa. Älytöntä 🙄

5. joulukuuta 2021 klo 9.24

♥ 19

Lasten harrastuksia määrää myös se, että on niin mukavaa päästä valittamaan ”harrastusrumbasta”. Kuinka se nielee kaiken ajan, rauhoittumisen, perheen yhdessäolon, jaksamisen, rakentavan riitelyn, yhteiset ruokahetket, jopa vanhempien intiimit yhdessäolot ovat sen vuoksi mahdottomia järjestää! Nykypäivänä ei saa statusta, jos kertoo rehellisesti ”Lapseni lukee kirjoja ja auttaa minua kotitöissä. Käy välillä hiihtämässä, ja ulkoilee joka päivä. Se riittää meille.”

Kritisoi kolumnia: eniten tykätyt

5. joulukuuta 2021 klo 12.31

♥ 3

Aikuisjohtoinen lasten harrastaminen, jossa aikuisella on pelkoja ja ihmetyksiä, polttaa lapsen loppuun enemmän kuin mikään muu. Lasten harrastamisesta on tehty tutkimuksia maailman sivun ja eikä se ideali-tilanteessa sisällä korkeampaa matematiikkaa. Turhaa Susi ja kumppanit näitä täällä pähkäilette. Olkaa lapsen ajatuksen takana ja kuskatkaa, kustantakaa ja kannustakaa. Kaikki muu on turhaa lötinää.

Kielimalli on luokitellut jokaisen aloituskommentin sen mukaan, myötäileekö se kolumnin pääväitettä tai osaväitteitä vai kritisoiko sitä. Vastauksia muiden kommentteihin ei lasketa, koska niistä ei voi päätellä, kohdistuuko kanta kolumniin vai toiseen kommenttiin. Kun luokitus on epävarma, kommentti lasketaan kannattomaksi.