Seinäjoki onnistui koronavuonna 2020 taittamaan velkaantumisen kasvun ja teki kelpo tuloksen. Viivan alle jäi tällä kertaa plussaa yli 13 miljoonaa euroa. Taseessa on nyt kertynyttä ylijäämää 26,7 miljoonaa euroa.

Koko kaupunkikonsernin tulos oli 22,3 miljoonaa euroa ja kertynyttä ylijäämää on 115 miljoonaa euroa.

Koronalla oli vuonna 2020 tietenkin valtava merkitys talouteen. Se aiheutti verotulojen menetyksiä, mutta toisaalta osittain myös hillitsi menojen kasvua.

Valtio oli monen kunnan pelastus. Seinäjoki sai valtiolta hyvän potin, joka kattoi suurimman osan koronan aiheuttamista tappioista.

Kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilän mukaan myös oma organisaatio onnistui ja menojen kasvu saatiin kestävälle tasolle. Lisäksi tilannetta helpotti se, että sairaanhoitopiirin menojen kasvu pysähtyi.

– Omilla toimilla on silti isoin merkitys, kehuu Kiiskilä.

Lainamäärän kasvu taittui

Ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen vuosikate kattoi investoinnit ja velkamäärä asukasta kohden pieneni, kertoo puolestaan rahoitusjohtaja Mika Itänen.

– Seinäjoki investoi 35 miljoonalla ja vuosikate oli 38 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että hyvien tulosten kautta velan määrän hallinta paranee.

Velkamäärä asukasta kohden on Seinäjoella maan keskitasoa korkeampi ja ollut viime vuosina jatkuvasti kasvava, joten käänne on sinänsä merkittävä. Itänen sanoo, että velkamäärä per asukas pieneni 5199 eurosta 5185 euroon.

– Se on 14 euroa per asukas, eli ei se paljon ole, mutta kun vertaa aiempien vuosien tilanteeseen, niin onhan se erittäin hyvä käänne. Myös vuoden 2021 kehitys näyttää samansuuntaiselta, sanoo Itänen.

Isoja ja pieniä arjen tekoja

Vuosi 2019 oli Seinäjoen taloudelle huono. Se on vaatinut toimenpiteitä. Viime vuonnakin kaikista toimialoista löytyi tiivistettävää.

– Noin 10 miljoonaa euroa tasapainotettiin omilla toimilla, sanoo Itänen.

Itänen kertoo, että arjen sujuvuuteen ja tehokkuuteen on saatu toimivia käytäntöjä. Monenlaisia - pieniä ja suuria. Hankinnoista säästettiin noin 1,5 miljoonaa euroa, henkilöstöstä saatiin säästöjä miettimällä, mitkä tehtävät on pakko täyttää ja mitkä ei, ja myös digitaalisilla ratkaisuilla on esimerkiksi tehostettu ajankäyttöä.

Koronavuosi ja etenkin kevään sulku toivat myös säästöjä. Esimerkiksi matkustamisesta on säästynyt ainakin puoli miljoonaa, kun kokoukset ovat siirtyneet etäkokouksiksi.

Kestävämmällä pohjalla

Kiiskilä kehuu kaupungin organisaatiota ja on tyytyväinen tulokseen. Hän silti painottaa, että yhden vuoden luvuista ei tehdä johtopäätöksiä, vaan tärkeämpää on pidemmän aikavälin kehitys. Kiiskilä korostaa hyvää taloudenpitoa ja kaupungin hyvän julkisuuskuvan merkitystä.

– Keskeisiä ovat pitovoima- ja vetovoimatekijät, että kaupunki kasvaa, tulee lisää asukkaita ja yrityksiä jatkossakin, sanoo Kiiskilä.

Kiiskilän mukaan kaupungin talous kääntyi kestävämmälle pohjalle vuonna 2020. On kuitenkin selvää, että kuluvakin vuosi on vielä koronan takia täynnä epävarmuustekijöitä. Valtiolta tuskin saadaan tänä vuonna yhtä merkittävää tukipottia, mutta sen sijaan sairaanhoitopiireille sitä on luvassa.

– Sairaanhoitopiirien jonojen purkuun valtiolta tulee 450 miljoonan euron tukipaketti kolmelle vuodelle, kertoo Itänen.

Se tarkoittaa sitä, ettei koronan aikana kasvaneiden jonojen purku tule kokonaan kuntien maksettavaksi.

Täältä löydät Seinäjoen tilitiedot vuodelta 2020.

Tällainen oli vuoden 2019 tilinpäätös: Seinäjoen kaupungin talous kääntyi huonompaan suuntaan

Lue myös: Seinäjoen talous halutaan plussalle ensi vuonna – "Tunnelin päässä näkyy valoa, eikä se ole vastaantuleva juna"