Kajaanin kaupungin tulos painui viime vuonna pakkaselle 12 miljoonaa euroa. Miinusmerkkistä tulosta selittää pääasiassa Kainuun soten mittava alijäämä sekä Vuorikadun kampuksen laajennukseen ja peruskorjaukseen käytetyn rahaston purku. Kainuun soten alijäämäiseen tilinpäätökseen vaikuttivat keskeisesti palkojen harmonisointiin eli yhdenmukaistamiseen liittyvä varaus, koronan taloudelliset vaikutukset ja yleinen kustannusten kasvu.
Kajaanin kaupungin mukaan kaupungin oman toiminnan ja talouden osalta poikkeuksellisesta koronavuodesta selvittiin pelättyä paremmin. Esimerkiksi lainamäärä laski hieman edellisvuodesta. Lainaa kaupungilla oli vuoden lopussa 126,9 miljoonaa euroa, eli 3 471 euroa asukasta kohden. Määrä on valtakunnallista keskitasoa.
Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten nettoinvestoinnut olivat viime vuonna 50,5 miljoonaa euroa. Suurin investointi oli 25 miljoonan euron pääomasijoitus kaupungin omistamaan Kajaanin Energiatuotanto Oy:öön, joka osti 50 prosenttia Kainuun Voima Oy:n osakekannasta UMP Energy Oy:ltä. Kajaani omistaa nyt yksin kaikki Kajaaninjoen voimalat ja Renforsin rannan energiatuotannon.
Valtionosuudet kasvoivat edellisestä vuodesta 19 prosenttia, eli noin 19,8 miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääosin valtion kunnille osoittamista koronatuista.
Viime vuoden aikana kaupunki sopeutti talouttaan. Säästöä syntyi 1,8 miljoonaa euroa, kun tavoite vuodelle 2020 oli 1,7 miljoonaa euroa. Talouden sopeuttamista jatketaan myös tänä vuonna. Kajaanin kaupungin talouden yleisnäkymät ovat alijäämäisestä tuloksesta huolimatta varovaisen positiiviset.
Lisää Kainuun uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.