Jari Ehrnroothin kolumni: Mahdollisuuksien tasa-arvon lisäksi tarvitaan vaatimusten tasa-arvo
Jokaisen yksilön on saatava kohdata riittävän selkeä, kiistaton ja pysyvä kehittymisen paine, koska vain harvat ovat yhtä aikaa kunnianhimoisia, velvollisuudentuntoisia ja sisältä ohjautuvia, kirjoittaa Jari Ehrnrooth.
Tekstissä mahdollisuuksien tasa-arvoa vähätellään leimaavilla ilmauksilla, ja vaatimusten tasa-arvon perusteluihin jää keskeinen tukiaukko. Lisäksi suomalaisen koulutuskulttuurin ja kansainvälisen menestyksen välille esitetään tekstin annettuun tukeen nähden liian suora syy-yhteys.
Ilmaukset "pyhin eettinen dogmi" ja "tasapäistävä taivasunelma" lisäävät mahdollisuuksien tasa-arvon käsittelyyn pilkkaavan ja vähättelevän leiman sen asiasisällön lisäksi. Mekanismi on sanavalinta, ei vastaväitteen sisällön käsittely; kaksi erillistä ilmausta tekee siitä tekstissä toistuvan.
”Tämä on pohjoismaisen hyvinvointimallin kaikkein pyhin eettinen dogmi.”
”Ajatus siitä, että kaikki voisivat lähteä samalta viivalta, on tasapäistävä taivasunelma, jolle ei löydy perusteita reaalimaailmasta.”
selvä
väite siitä, että vain harvat ovat yhtä aikaa kunnianhimoisia, velvollisuudentuntoisia ja sisältä ohjautuvia
Tekstin keskeinen perustelu vaatimusten tasa-arvolle nojaa väitteeseen, että vain harvat ovat samanaikaisesti näitä kolmea ominaisuutta omaavia. Koko tekstistä ei löydy tälle väitteelle relevanttia perustelua, esimerkkiä, kokemusta, vertailua tai attribuutiota; muut kohdat perustelevat vaatimusten hyötyjä, eivät tämän väitteen paikkansapitävyyttä.
”koska vain harvat ovat yhtä aikaa kunnianhimoisia, velvollisuudentuntoisia ja sisältä ohjautuvia”
Teksti siirtyy väitteestä, että tietty arvo puuttuu suomalaisesta koulutuskulttuurista, kausaaliseen päätelmään Suomen jäämisestä maailman kärjestä. Sanaa "siksi" käyttäen se esittää kansainvälisen menestymisen seurauksen, vaikka lainatuissa kohdissa ei anneta tätä yhteyttä tarkentavaa päättelyketjua; kyse on täsmällisestä syy-yhteyden ylityksestä, ei pelkästä voimakkaasta tyylistä.
”Tämä kova ja innoittava arvo puuttuu suomalaisesta koulutuskulttuurista”
”ja siksi me menestymme alkeisopinnoissa mutta jäämme lopulta jälkeen maailman kärjestä.”
Miten kommentit suhtautuivat kolumniin
Kolumnin pääväite
Yhteiskunnan tulee mahdollisuuksien tasa-arvon lisäksi asettaa kaikille yksilöille selkeät ja riittävän korkeat kehittymisen vaatimukset, jotta ihmiset ottavat vastuuta suorituksistaan ja kulttuuri kehittyy.
Mahdollisuuksien tasa-arvoa ei voida täysin saavuttaa, koska ihmisten lahjakkuus ja kulttuurinen pääoma jakautuvat luonnostaan epätasaisesti.
Kehitys perustuu jatkuvaan itsensä ylittämiseen ja tavoittamattomien tavoitteiden tavoitteluun, joten tyytyväisyys saavutettuun heikentää kulttuurin elinvoimaa.
Yksilöiden kehittymistä tulee ohjata yksilöllisesti säätyvillä vaatimuksilla, koska harvat pystyvät ilman ulkoista painetta kunnianhimoiseen ja pitkäjänteiseen toimintaan.
Vaatimusten tasa-arvo edistää yhteiskunnan ja kulttuurin menestystä, koska se kannustaa kaikkia parhaaseen mahdolliseen suoritukseen ja vastuunottoon.
Kommentit
20 %
64 %
15 %
Tykkäykset
100 %
61
Yhteensä
aloituskommenttia
12
Myötäilee kolumnia
20 % kommenteista
1
Osittain myötäilee
2 % kommenteista
39
Kritisoi kolumnia
64 % kommenteista
9
Ei ota kantaa
15 % kommenteista
Myötäilee kolumnia: eniten tykätyt
23. heinäkuuta 2018 klo 11.09
♥ 0
Kiinnostava kannanotto ja näkökulma aivan keskeiseen yhteiskunnalliseen kysymykseen. Länsimainen nuoriso ei aina oikein ymmärrä kuinka paljon globaalissa katsannossa niiltä, jotka elävät tässä huikeassa hyvinvoinnissa, on lupa vaatia. JFK:n kuuluisa lausahdus pitäisi muuntaa globaalille tasolle: älkää kysykö mitä maailmalla on tarjota teille, kysykää mitä teillä on tarjota maailmalle.
23. heinäkuuta 2018 klo 11.38
♥ 0
Vaatimusten tasa-arvoa tämäkin: Jokainen on vastuussa tärkeimmästä eli luonnon tilasta kuten ilmastonmuutoksen hillinnästä ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Ei saa lentomatkailla turhaan, ostaa tavaroita turhaan eikä tuhlata luonnonvaroja muutenkaan (vesi tärkeimpänä).
23. heinäkuuta 2018 klo 12.24
♥ 0
Mahdollisuuksien tasa-arvoon pyrkiminen ei enää ole poliittisten puolueiden eikä ajanmukaisen elämänmenon johtotähti, vaan pelkistetysti tasan annettu mahdollisuus hyvinvoinnissa kellimiseen tylsistyttävää musaa ja stand-up-koomikkojen posmitusta kuunnellen. Moderni elämä on viihdekeskeistä odottamista, että jotain ilmaantuu, annetaan, jaetaan - vastikkeettomasti.
Yhteiskunnan toivotaan ja jopa uskotaan valtion organisoimana voivan kylvää lahjakkuutta ja jopa terveyttä tasaisesti, tasapuolisesti ja keskimääräisesti. Elämisen arvoisessa elämässä tavoitteiden tulisi olla vaikeita saavuttaa; keskinkertaisuuden arvostaminen ja hyväksyminen tuottaa keskinkertaista huonompaa. Taso laskee.
Osittain myötäilee: eniten tykätyt
23. heinäkuuta 2018 klo 17.36
♥ 0
Ehrntoothin halussa asettaa lisätavoitteita niille jotka helposti saavuttavat entiset, on mieltä siltä osin kun on kyse esimerkiksi opiskelusta, urheilusta t.m.s. Mutta vastavuoreisesti vaatimusten tasa-arvo edellyttää kai, että edellisiinkään tavoitteisiin yltämättömien vaatimuksia tulisi helpottaa. Jotenkin minulle tuli kuitenkin vaikutelma, että Ehrnrooth haluaisi "aktivoida" heitäkin vaikka kirjoitti kauniisti ikäänkuin tasa-arvosta.
Kritisoi kolumnia: eniten tykätyt
23. heinäkuuta 2018 klo 12.03
♥ 2
Sattuipa oikeaan aikaan, olen juuri lukemassa Seppo Hentilän kirjaa Pitkät Varjot. Miten hyvin Jari Ehrnroothin ajatusmaailma synkkaakin tuon karmean sisällissodan aikaisten valkoisen Suomen järjen jättiläisten tapaan ymmärtää kansakunnan alempaa kastia, "roskaväkeä", kuten ilmeisesti Jarikin heitä mielellään nimittäisi. Filisofiassaan hän edustaakin sadan vuoden takaista perinnettä. Mies toisesta maailmasta.
Työläisperheen lapsena en voi allekirjoittaa Jari Ehrnroothin käsitystä, jonka mukaan jalot arvot, kuten kunnianhimo, vastuuntunto ja ahkeruus kuuluvat ylemmän luokan verenperintöön, mutta alemmalla ns roskaväellä voidaan aikaansaada vain perusteellisen uudelleenkasvatuksen kautta.
Tässä lähestytään jälleen kuuluisien rotuopin kehittäjien ideologioita, joiden hengessä Jari Ehrnrooth on aiemminkin julkistanut karmaisevia opinkappaleitaan.
23. heinäkuuta 2018 klo 11.27
♥ 1
Jaha taas, ihme juttu että tämän tyypin annetaan kirjoittaa näin näkyvälle paikalle näitä äärioikeiston toimintaa oikeuttavia ja siihen yllyttäviä mukamas filosofisia juttujaan.
23. heinäkuuta 2018 klo 11.34
♥ 1
Näitä pakinoita on aina yhtä innostavan masentavaa lukea... minä luulen, että maailman ongelmat johtuvat pitkälti siitä että koko ajan pitää touhuta niin pirusti; kehittyä. Tämä ”kehitys” kun näkyy johtavan globaaliin kurjuuteen ja luonnon tuhoon. Vedetään vain enemmän lonkkaa, kyllä se siitä. PS. Tolstoin se vasta pahimman luokan viihdettä on...
Kielimalli on luokitellut jokaisen aloituskommentin sen mukaan, myötäileekö se kolumnin pääväitettä tai osaväitteitä vai kritisoiko sitä. Vastauksia muiden kommentteihin ei lasketa, koska niistä ei voi päätellä, kohdistuuko kanta kolumniin vai toiseen kommenttiin. Kun luokitus on epävarma, kommentti lasketaan kannattomaksi.