Yhdysvalloissa odotetaan nyt presidentinvaalien pääehdokkaiden, republikaanien Donald Trumpin ja demokraattien Hillary Clintonin, kolmatta ja tällä erää viimeistä televisioväittelyä.

Ylen live chatissa ulkomaantoimittajamme Mika Hentunen ja Antti Kuronen vastailivat lukijoiden kysymyksiin Yhdysvaltojen vaaleista.

Paljon kiinnostusta tuntuivat herättävän muun muassa demokraattien ehdokkaaseen Hillary Clintoniin liittyvät Wikileaks-vuotosivustolla julkaistut asiakirjat.

Ohessa on muutamia chatissa esiin nousseita kysymyksiä ja toimittajiemme vastauksia niihin.

Voiko Wikileaks vielä kääntää vaaliasetelmat päälaelleen?

Antti Kuronen: Kiinnostava kysymys. Yhdysvaltain viranomaiset ja Valkoinen talo ovat ilmoittaneet, että he uskovat Venäjän hakkeroineen demokraattipuolueen palvelimet. Venäjän toimesta sähköposteja on ilmeisesti välitetty Wikileaksille, joka niitä on julkaissut. Itsekin olen miettinyt sitä, onko jokin "uutispommi" säästetty loppusuoralle. On täysin mahdollista, että Wikileaksin kautta vuodatetaan vielä jotain, joka voi vaikuttaa vaaliasetelmaan.

Mitä väliä sillä on, onko Venäjä Wikileaks vuotojen takana?

Antti Kuronen: Mielestäni toisen valtion vaalien häiritseminen ja tietomurrot ovat vakavia asioita. Esimerkiksi jos vastaavaa tapahtuisi Suomen seuraavissa vaaleissa, olisi se varmasti ikävä asia. Viittaan vielä tänään julkaistuun juttuun, jossa käsittelemme Wikileaks-vuodoissa selvinneitä tietoja.

Kuinka tietoisia amerikkalaiset ovat kolmannen puolueen vaaliehdokkaista?

Antti Kuronen: Eivät kovin. Neljä vuotta sitten olin vihreiden varapresidenttiehdokkaan tilaisuudessa, koska Cheri Honkala on suomensukuinen. Tilaisuus oli todella pienimuotoinen, ihmiset toivat itse pientä purtavaa mukaan sinne. Muistaakseni vihreiden presidentinvaalibudjetti oli pari miljoonaa. He keräsivät rahaa 5 ja 10 dollarin lahjoituksin. Pienpuolueet eivät saa osallistua vaaliväittelyihin, mikä on mielestäni ongelmallista demokratian kannalta.

Vaikka gallupit puoltavatkin Clintonia, niin voivatko kolmannen puolueen ehdokkaat kuitenkin muuttaa vaalien lopputulosta merkittävästi?

Antti Kuronen: Vaikuttaa epätodennäköiseltä, mutta onhan se toki täysin mahdollista. Etenkin jos osavaltion äänet menevät hyvin tasan, voi vuoto kolmanteen puolueeseen olla ratkaiseva. Aikoinaan Ross Perot keräsi paljon ääniä ja vaikutti vaaleihin. (Liikemies Ross Perot pyrki presidentiksi vuonna 1992 riippumattomana ehdokkaana ja 1996 Reformipuolueen ehdokkaana.)

Miten uskonto vaikuttaa ehdokkaiden kannatukseen?

Mika Hentunen: Uskonnolliset ryhmät eivät ole yksiselitteisesti kummankaan puolella, mutta selvästi enemmistö muslimeista ja mustista kristityistä on Clintonin kannalla. Trumpilla on kannatusta valkoisten evankelisten keskuudessa, mutta ei siinä määrin kuin yleensä republikaaniehdokkailla.

Miten merkittäviä presidentinvaaleissa ovat alueelliset erot?

**Mika Hentunen: **Yhdysvallat on jossain määrin jakautunut alueellisesti – esimerkiksi raskaan teollisuuden Länsi-Virginia on selvästi Trumpin kannalla. Enemmänkin jako on sosio-ekonominen ja muiden äänestäjäryhmien välinen: valkoinen työväenluokka on selvästi Trumpin kannalla, naiset selvästi Clintonin jne.

Kuinka paljon on niin sanottuja Trumpin piilokannattajia, jotka kannattavat häntä itse vaaleissa, mutta eivät uskalla sanoa sitä ääneen? Miten esimerkiksi tavallinen republikaani, joka kokee selkeästi Trumpin puheet epämielyttäviksi, suhtautuu asiaan?

Mika Hentunen: Trumpilla on varmasti paljon kannattajia – varsinkin Keskilännessä – jotka äänestävät periaatteesta republikaania. Tarkkaa tietoa asiantuntijoillakaan ei tunnu olevan, kuinka paljon heitä on – ja kuinka moni jää vaaleissa kotiin. Hillary Clinton on mielipiteitä tiukasti jakava persoona, ja moni äänestää Trumpia vain siksi, ettei halua enää Clintoneja Valkoiseen taloon. Perinteisesti republikaanit ovat olleet puolueuskollisia, mutta näiden vaalien yksi ilmiö on nimenomaan ollut se, että monet ovat avoimesti asettuneet puolueen omaa ehdokasta vastaan.

Trumpin kannattajia yhdistävät konservatiiviset arvot, huoli työpaikoista, raskaan teollisuuden tulevaisuudesta ja yleisen turvallisuustilanteen heikentymisestä. Moni, joita itse hiljattain Yhdysvalloissa haastattelin, kertoi äänestävänsä juuri arvojen takia Trumpia – heille persoonallisuus ei ollut ratkaisevaa. Jotkut sanoivat, että Trumpin johtajaominaisuudet ja bisnestuntemus ovat tärkeitä.

Mitä tapahtuu Trumpin hävittyä? Hajoaako republikaanipuolue? Voiko tästä alkaa demokraattien hegemonia?

Mika Hentunen: Republikaanit on jo nyt hajaantunut eri ryhmittymiin, esimerkiksi uskonnolliseen oikeistoon ja muihin. En usko, että Trump tekee enää merkittävää uutta eroa. Demokraattien hegemonia on mahdollinen, jos he voittavat myös samaan aikaan pidettävissä kongressivaaleissa – eli saavat haltuunsa Valkoisen talon sekä kongressin edustajainhuoneen ja senaatin. Mittausten mukaan nyt näyttää kuitenkin siltä, että senaatti voi siirtyä demokraateille.

Onko teillä mitään valistunutta veikkausta mitkä nousevat pääteemoiksi seuraavassa ulkopolitiikkaa koskevassa väittelyssä? Olisiko jotain tiettyä aihetta, johon voisi itse kiinnittää huomiota kotisohvalla?

Antti Kuronen: Trump on nostanut esiin Iranin kanssa tehdyn ydinasesopimuksen moneen kertaan. Varmasti hän siitä veistää. Toinen Trumpin keppihevosista on ollut Kiinan kritisoiminen. Suomalaisten kannalta keskustelu Venäjästä on erittäin kiinnostava. Esimerkiksi syytteet siitä, että Venäjä on tietomurtojen taustalla, noussee esiin. Tässä ehdokkaat ovat hyvin eri linjoilla. Myös Natoon liittyvät kysymykset ovat luonnollisesti tärkeitä Suomelle, joka on Naton rauhankumppani.

Olisiko Trumpin voittaessa pelkona, että Yhdysvallat lakkaisi sotimasta muualla maailmassa? Miten aseteollisuus sitten pärjäisi?

Antti Kuronen: Kiinnostava kysymys. Hillary on sanonut jatkavansa Obaman ulkopoliittisella linjalla. Tosin on arvuuteltu, että hän olisi hiukan valmiimpi konflikteihin kuin Obama. Trump sen sijaan on sanonut, että Yhdysvaltojen tulee välttää puuttumasta maailmanpolitiikkaan voimakeinoin, paitsi silloin kun se on Yhdysvaltain intresseissä. Toivon, että ensi yön vaalikeskustelu, joka käsittelee ulkopolitiikkaa, tuo lisävastauksia ehdokkaiden ulkopolitiikkaan.

Kuinka suuren vaikutuksen Trumpin aiemmat Nato-puheet saavat jos hän voittaa vaalit?

Antti Kuronen: Saa nähdä. Ensi yönä on vaaliväittely, jonka aiheena on muun muassa ulkopolitiikka. Kyllähän Trumpin Nato-kannanotot ovat levittäneet hermostuneisuutta liittolaismaissa. Trumpin kannat ovat kuitenkin vaihdelleet. Ilmeisesti hän haluaa Nato-jäsenien panostavan enemmän puolustukseensa. Toisaalta hän on väläytellyt jopa mahdollisuutta, että Japani ja jotkut muut jäsenvaltiot hankkisivat ydinaseen. Uskon kuitenkin, että ulkopolitiikassa monet räväkät ulostulot jäävät toteuttamatta, kun henkilö astuu virkaan. Ulkopolitiikka on niin monimuotoinen asia. Jo sillä, mitä Yhdysvaltain presidentti lausuu on valtava merkitys. Esimerkiksi uusien ydinasevaltioiden luominen olisi todella jyrkkä käännös ydinaseiden vähentämiseen tähtäävässä politiikassa, jota Yhdysvallat on pitkään ajanut.

Mikä on televisioväittelyn merkitys vaaleille?

Mika Hentunen: Väittelyn lopputuloksen arvioiminen riippuu varmaan katsojista. Asiantuntija-arviot Yhdysvalloista ovat olleet sen suuntaisia, että näissä vaaleissa väittelyjen merkitys on ollut ehkä aiempaa suurempi. Ensimmäistä väittelyä seurasi ennätykselliset yli 80 miljoonaa tv-katsojaa! Veikkaisin, että tämän viimeisen väittelyn katsojamäärä jää selvästi pienemmäksi, mutta varmasti sillä on paljon merkitystä lopputuloksen kannalta. Varsinkin, jos jompi kumpi ehdokkaista heittää jonkin uutisen peliin.