Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto asetti perjantaina pakotteita kansainväliselle rikostuomioistuimelle ICC:lle. Päätös tehtiin vain tunteja sen jälkeen, kun yksi tuomioistuimen entisistä tuomareista ja ihmisoikeusjuristi Navi Pillay oli saanut Nobelin rauhanpalkinnon.
Nobel-komitean valinta on nähty vahvana tukena kansainväliselle oikeudelle sekä haluna puolustaa häviämisuhan alla olevia instituutioita. Näin arvioi aiemmin perjantaina palkinnon merkitystä Ylen haastattelema asiantuntija.
ICC:n apulaissyyttäjä Nazhat Shameem Khan tuomitsi pakotteet ja sanoi, etteivät ne pysäytä tuomioistuimen työtä.
Myös Euroopaan unioni pitää pakotteita erittäin valitettavina. Euroopan komissio tiedotti tukevansa ICC:n työtä itsenäisenä tuomioistuimena.
ICC sijaitsee Alankomaissa, jonka ulkoministeri Tom Berendsen sanoi, että Alankomaat tekee kaiken tarvittavan ICC toiminnan jatkumiseksi. Yksi mahdollisuus olisi, että Euroopan komissio ottaisi käyttöön estomekanismin, joka kieltäisi eurooppalaisia yrityksiä noudattamasta sanktioita. Alankomaat on pyytänyt EU:ta valmistelemaan sen käyttöönottoa.
Trumpin hallinto on asettanut aiemmin pakotteita sen syyttäjille ja tuomareille.
Perjantain päätös menee huomattavasti pidemmälle, sillä se voi kohdistua myös yrityksiin, jotka tarjoavat palveluja tuomioistuimelle. Trumpin hallinnon uusimmat pakotesuunnitelmat ICC:tä vastaan nousivat esiin syyskuussa.
Reutersin näkemässä lausunnossa ulkoministeri Marco Rubio sanoi, että presidentti Trump ei salli ICC:n asettaa amerikkalaisia syytteeseen.
– Kiellämme liiketoimet tämän omavaltaisen tuomioistuimen kanssa, katkaisemme sen rahoituksen ja vaikeutamme sen toimintaa.
Yhdysvallat on ollut pitkään vihainen ICC:n israelilaisviranomaisista antamista pidätysmääräyksistä. ICC on antanut pidätysmääräyksen muun muassa pääministeri Benjamin Netanjahusta. Sitä on suututtanut myös tuomioistuimen aiempi tutkinta yhdysvaltalaissotilaiden toiminnasta Afganistanissa. ICC on sittemmin lopettanut tutkinnan.
Vuonna 2002 perustettu tuomioistuin käsittelee sotarikoksia, rikoksia ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhia. Sen jäseninä on 125 valtiota, muun muassa kaikki EU-maat ja kaikki Nato-maat Yhdysvaltoja ja Turkkia lukuun ottamatta.
Tuomioistuin on saanut aiemmin vahvaa julkista tukea jäsenmailtaan. Sen kotipaikka on Alankomaissa, joka kuuluu sekä EU:hun että Natoon.
Lähde: Reuters, AFP