Juttu tiivistettynä
Norjan Nobel-komitea lähetti tämän vuoden rauhanpalkintoa jakaessaan selvän viestin maailmalle: kansainvälinen oikeus, siitä huolehtivat tuomioistuimet ja niiden henkilökunta tekevät merkittävää työtä.
Palkinnon saa eteläafrikkalainen juristi Navanethem ”Navi” Pillay, jolla on komitean mukaan ollut keskeinen rooli siinä, että sotarikoksia, kansanmurhia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan käsitellään oikeudessa.
85-vuotias Pillay on tehnyt mittavan uran, ja toimii nyt kansainvälisen tuomioistuimen ICJ:n tilapäisenä tuomarina Myanmarin kansanmurhaa koskevassa jutussa.
– Tietysti tämä on viesti, että kansainvälinen laki ja sen instituutiot ovat rauhanomaisemman maailman kulmakivi, sanoi Nobel-komitean puheenjohtaja Jørgen Watne Frydnes palkinnonsaajan julkistamisen jälkeen.
Nobel-komitean mukaan sotia ja konflikteja on nyt enemmän kuin pitkään aikaan. Samalla kansainväliseen lakiin kuitenkin kohdistuu valtavia paineita, ja sen instituutioita vastaan hyökätään.
Rauha vaatii oikeutta, Frydnes sanoi puheessaan.
Ura alkoi Etelä-Afrikassa
Pillay kasvoi köyhässä ympäristössä Etelä-Afrikassa apartheidin aikana. Uransa alkuvaiheissa hän puolusti apartheidin vastustajia.
Myöhemmin hän työskenteli tuomarina ylioikeudessa Etelä-Afrikassa, Ruandan sotarikoksia tutkineen tuomioistuimen puheenjohtajana, tuomarina kansainvälisessä rikostuomioistuin ICC:ssä ja YK:n ihmisoikeusvaltuutettuna.
Äskettäin hän toimi puheenjohtajana YK:n itsenäisessä tutkintakomissiossa, joka arvioi, että Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa.
– Hän on näyttänyt historiallisissa kansainvälisissä oikeustapauksissa, että oikeudelliset keinot voivat ehkäistä sotaa ja väkivaltaa, Frydnes sanoi.
Hänen mukaansa Pillayn itsenäisyytensä, asiantuntemuksensa ja periksiantamattomuutensa ovat tehneet hänestä yhden aikamme ”arvostetuimmista kansainvälisistä juristeista”.
Kenelle Nobel-komitea viesti?
Nobel-komitean puheenjohtaja Frydnesin mukaan viesti kansainvälisen oikeuden merkityksestä on suunnattu niille, jotka horjuttavat kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja sen instituutioita ja hyökkäävät niitä vastaan.
Tiedossa on, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump himoitsee Nobelin rauhanpalkintoa – ja hän kutsui viime kuussa kansainvälistä rikostuomioistuinta ICC:tä YK:ssa ”hallitsemattomaksi instituutioksi” ja ”Amerikka-vastaiseksi”.
Trumpin hallinnon on kerrottu valmistelleen pakotteita kansainvälistä rikostuomioistuinta ICC:tä kohtaan.
Aiemmin Yhdysvallat asetti pakotteita 13 ICC:n työntekijälle, joista yhdeksän on tuomareita. Frydnes ilmeisesti viittasi tähän puheessaan mainitsemalla, että tuomareita kohtaan voidaan asettaa pakotteita nykyilmapiirissä.
Pillay itsekin viittasi Trumpiin kuultuaan tänään saamastaan Nobelin rauhanpalkinnosta. Hän vitsaili viestipalvelu X:ssä julkaistulla videolla, että saattaisi jakaa palkinnon Trumpin kanssa, ”jos taputatte vielä lisää”. Videon julkaisi Amnesty Internationalin pääsihteeri, ja siinä taputettiin Pillaylle.