Heti kun Kanadan pääministeri Mark Carney astui puhujanpöntön taakse Euroopan parlamentissa Strasbourgissa, joku istuntosalissa huusi ”USA! USA! USA!”
Carney naurahti vaivaantuneesti, ja yleisö kohahti.
Huuto paljasti heti syvät jännitteet Kanadan ja Euroopan päättäjien iloisten hymyjen takana:
Carneysta on kuluneen vuoden aikana tullut kansainvälisen politiikan supertähti länsimaissa, koska hän on noussut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vastavoimaksi.
Hän sai EU-parlamentissa sydämellisen vastaanoton. Kun hän saapui istuntosaliin, osa mepeistä puhkesi suosionosoituksiin ja eturivissä istuvat kiirehtivät kättelemään ja ottamaan selfieitä pääministerin kanssa.
Puheessaan Carney ei maininnut suoraan virtahepoa istuntosalissa: ei Trumpia eikä Yhdysvaltoja.
Kenellekään ei jäänyt kuitenkaan epäselväksi, mihin hän viittasi, kun hän puhui Kanadaa ja EU:ta koskevista yhteisistä uhkista: demokraattisten arvojen rapautumisesta, kaupankäynnin valjastamista aseeksi, kansainvälisten järjestöjen heikentämisestä ja tullien käyttämisestä painostuksen välineenä.
Hän nosti uhkiksi myös kiihtyvän ilmastonmuutoksen ja teknologiayhtiöiden hallitsemattoman vallan kasvun.
– Nämä asiat yhdessä ovat raivokas myrsky. Se voi kaataa yhden puun, mutta ei kokonaista metsää.
Carney tarjosi konkretiaa EU-suhteelle
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen yllätti eilen keskiviikkona ehdottamalla, että Kanadasta voisi tulla EU:n historian ensimmäinen ”liitännäisjäsen”.
Carney korosti EU:n ja Kanadan yhteisiä arvoja ja vahvuuksia, ja sanoi, että aloite on tervetullut.
Hän listasi mahdollisia yhteistyön alueita: kriittiset mineraalit, tekoäly, energiaturvallisuus, puolustus, sekä osallistuminen EU:n Erasmus+ -koulutusohjelmaan ja Horizon-tiederahoitukseen.
EU:lla ja Kanadalla on jo olemassa vapaakauppasopimus, joka on allekirjoitettu 10 vuotta sitten. CETA-sopimus ei ole täysimääräisesti voimassa, koska kymmenkunta EU-maata ei ole vielä ratifioinut sitä.
Carney mainitsi puheessaan CETA:n, ja sen täytäntöön saattaminen lienee ensimmäisiä askeleita Kanadan ja EU:n uudella yhteisellä tiellä.
Trumpin uhkaus häilyy taustalla
EU:lla ja Kanadalla on nyt vahva tahto syventää välejään taloudellisesti ja poliittisesti, vaikka mahdollisen liitännäisjäsenyyden sisältö ja merkitys ei ole vielä selvä.
Romanssi sopii yhteen Carneyn visioimaan ”keskisuurten” maiden syvenevään yhteistyöhön vastauksena Yhdysvaltain uhkauksiin ja epäluotettavuuteen.
Presidentti Trump sanoi heti von der Leyenin eilisen ilmoituksen jälkeen, että hän pitää ajatusta Kanadan liitännäisjäsenyydestä ”naurettavana”.
Heti perään tuli uhkaus:
– Jos [EU] tekee niin, ja jos pidän sitä vihamielisenä tekona, asetan Euroopalle todella vakavia tulleja tai lopetan kaupankäynnin monissa asioissa.
Tosiasia on, että juuri Trump on ajanut Kanadaa EU:n syliin koko toisen kautensa kestäneellä uhittelulla, tullimaksuilla ja viimeisimpänä kauppasodalla.
Aiemmin tällä viikolla sanomalehti The Wall Street Journal uutisoi, että Carney itse ehdotti EU:lle liitännäisjäsenyyttä pian sen jälkeen, kun kauppasota Kanadan ja Yhdysvaltojen välillä leimahti elokuussa.
Carney oli puheessaan myös varovainen, kun hän ei maininnut Trumpia tai Yhdysvaltoja nimeltä. Kaikkein kriittisimmän osan puheestaan, yhteisten uhkakuvien luetteloinnin, hän esitti vieläpä englannin sijaan ranskaksi.
Varovaisuus liittyi siihen, ettei Carney halunnut kärjistää tilannetta entisestään tai antaa katetta Trumpin puheille vihamielisyydestä.
Hän vakuutti puheessa ja sen jälkeen pitämässään lehdistötilaisuudessa, että syvenevä yhteistyö on luonteeltaan rakentavaa ja positiivista.
Vuosikymmenen porstuassa seissyt vapaakauppasopimus kuitenkin viestii, ettei yhteistyötä ollut mikään kiire syventää ennen kuin nyt.