Juttu tiivistettynä
Argentiinan presidentti Javier Milei on torstaina nostanut uudella innolla esiin Argentiinan vanhan vaateen saada Britannialle kuuluvat Falklandinsaaret Argentiinalle.
Falklandinsaarten suvereniteetin lisäksi Milei ilmoitti nopeuttavansa pakotteita saarilla toimiville öljy-yrityksille.
Milein innoittajana on toiminut lyhyt kommentti Yhdysvaltain presidentiltä Donald Trumpilta, johon Mileillä on läheinen suhde.
Alkuviikosta toimittaja kysyi Trumpilta, aikooko tämä arvioida uudelleen Yhdysvaltojen kantaa Falklandinsaarten tilanteeseen. Siihen Trump vastasi arvioivansa jokaista kantaa ja tämän olevan vain yksi niistä.
Näin Trump kommentoi maanantaina Falklandin saaria tiedotustilaisuudessaan:
Milei antoi Trumpin kommentille suuren painoarvon.
– Presidentti Trump ilmoitti hiljattain, että Yhdysvallat arvioi uudelleen historiallista kantaansa Falklandinsaarten suhteen. Tämä uhka ei ole vaaraton, Milei sanoi televisiopuheessaan torstaina.
Yle kysyi Teivo Teivaiselta, maailmanpolitiikan professorilta Helsingin yliopistosta, miksi kiista Falklandinsaarista on nyt pompannut esiin.
Milei tekee vaalipolitiikkaa
Falklandinsaaret ovat kuuluneet Britannialle 1800-luvulta asti. Vuonna 1982 Argentiinan sotilasdiktatuuri yritti vallata saaret Britannialta Falklandin sodassa. Sota päättyi Britannian voittoon. Argentiinan sotilashallinto hajosi ja maasta tuli demokratia.
Yhdysvallat tuki sodassa Britanniaa.
Falklandinsaarten herruuden takaisin saamisella on kuitenkin Argentiinassa edelleen laaja kannatus, sanoo Teivainen.
– Milein viesti on suunnattu ennen kaikkea argentiinalaisille äänestäjille.
Argentiinassa on määrä järjestää lokakuussa 2027 yleisvaalit, joissa äänestäjät valitsevat muun muassa presidentin sekä edustajainhuoneen ja senaatin jäsenet. Milei tavoittelee vaaleissa toista presidenttikautta.
Sotilasdiktatuurin muistoa vaalivalle oikeistolle Falklandin sodalla on Teivaisen mukaan talvisodan perintöön verrattava merkitys. Heidän mielestään Falklandinsaaret eli Malvinas, kuten saaria Argentiinassa kutsutaan, kuuluu Argentiinalle.
Myös maan vasemmistolaisille peronisteille on Teivaisen mukaan tärkeää Argentiinan suvereniteetin puolustaminen. Heille Falklandin saarten kuuluminen Britannialle on kolonialismia.
Sitten on maltillinen oikeisto, jolle talous ja sitä ylläpitävä kansainvälinen yhteistyö ovat tärkeitä. He ovat Teivaisen mukaan pyrkineet ottamaan Falkland-kysymykseen keskustelevampaa linjaa. Aiemmin libertaarioikeistolaiseksi identifioituva Milei on ollut lähempänä heitä.
Vaatimalla vahvasti Falklandinsaarten suvereniteettia ja suitsimalla alueella toimivia yhtiöitä hän on lähentynyt sekä argentiinalaista sotilasoikeistoa että vasemmistolaisia peronisteja.
– Ulkoisen vastustajan löytäminen ja lipun alle yhdistyminen on perinteinen vaalitaktiikka, Teivainen sanoo.
Britanniassa Mileitä hiertää myös sen tämänhetkisen hallituksen vasemmistolaisuus, jota Milei halveksuu.
Trump kostaa Britannialle
Trumpin Falklandinsaariin liittyvä uhittelu liittyy Iraniin.
– Britit eivät ole antaneet Yhdysvalloille tukea Iranin sodassa, ja nyt Yhdysvallat on ilmoittanut, etteivät he enää tue Britannian Falklandinsaariin liittyviä vaatimuksia samalla tavalla kuin aiemmin, Teivainen sanoo.
Jo huhtikuussa uutistoimisto Reuters uutisoi Pentagonin sähköpostista, jossa luonnosteltiin kuinka Yhdysvallat voisi rangaista Britanniaa puutteelliseksi kokemastaan tuesta Iranin sodassa vetämällä Yhdysvaltojen tuen pois Britannian suvereniteetilta Falklandinsaarilla.
Britannian ulkoministeri Ed Miliband totesi tänään perjantaina, että Britannian kanta saariin on ”horjumaton” ja että saaret pysyvät brittiläisinä, koska ”se on saarten asukkaiden ylivoimainen tahto”, uutisoi Britannian yleisradioyhtiö BBC.
Myös Trump on muuttunut ja se saattaa kostautua vaaleissa
Teivaisen mukaan kiista Falklandinsaarten ympärillä heijastelee syvempää muutosta Trumpissa ja hänen hallinnossaan.
Trumpin kannattajat ovat kritisoineet esimerkiksi aiempia demokraattihallintoja sekä Bushien hallintoja siitä, että nämä ovat sekaantuneet muiden maiden asioihin levittäessään demokratiaa ja ihmisoikeuksia.
Perinteiseen MAGA-ideologiaan on kuulunut Amerikka ensin ajattelu, jonka mukaisesti Yhdysvaltojen tulee panostaa omaan maahansa.
Trumpin toisella kaudella Yhdysvaltain hallinnon edustajat ovat tukeneet esimerkiksi laitaoikeistoksi luokiteltuja tahoja, jotka pyrkivät muuttamaan Euroopan suunnan.
– He perustelevat sen halulla pelastaa läntinen sivilisaatio. Siinä on jännällä tavalla samantyyppistä asetelmaa ja puhetapaa kuin heidän halveksumillaan demokraateilla ja Busheilla, eli että sekaannutaan ideologisesti muiden maiden asioihin, Teivainen sanoo
Myös Yhdysvalloissa Falkland-kommentointi osuu vaaleja edeltävään aikaan. Maassa pidetään marraskuussa välivaalit.
Toisin kuin Mileille Argentiinassa, Trumpille Britannian suomiminen Falklandsaarten kysymyksellä voi Teivaisen mukaan kostautua.
– Se, että lähdetään rikkomaan välejä läntisen Euroopan maihin, voi viedä Trumpilta tukea perinteisen yhdysvaltalaisen oikeiston piireissä, Teivainen sanoo.
Kilpailu öljystä
Mileitä kiinnostavat myös Falklandin saarten tuntumassa olevat öljyesiintymät.
Noin 200 kilometrin päässä saarista sijaitseva Sea Lion -öljykenttä sisältää merkittävän määrän öljyä, arviolta 1,7 miljardia barrelia.
Toinen Falklandin saarten läheisyydessä toimivista ja Milein sanktiopolitiikan kohteeksi joutuvista öljy-yhtiöistä on brittiläinen Rockhopper Exploration, toinen israelilainen Navitas Petroleum.
Niiden on määrä aloittaa öljynporaus Sea Lion -öljykentällä kahden vuoden kuluessa. Tätä Argentiina ei Milein mukaan voi sallia.
Perinteisesti Milei on suhtautunut Israeliin erittäin myönteisesti.
Teivaisen mukaan tämä on osoitus siitä, että politiikassa ja taloudessa rintamalinjat eivät ole yksiselitteisiä.