Juttu tiivistettynä
Oulussa kesäkokousta pitävät sosiaalidemokraatit vaativat hallitusta perumaan päätöksiään ja kohtuullistamaan sosiaali- ja terveysalan järjestöihin kohdistuvia avustusleikkauksia.
– Esimerkiksi Kehitysvammaliitosta on tullut vakavaa viestiä, että toiminta saattaa kokonaan loppua, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.
Suomen ulkopuolella toimiville alkoholin myyjille puolue vaatii velvollisuutta rekisteröityä. Näin etämyydystä alkoholista voidaan kerätä verotuloja.
– Kyse olisi siitä, että pitäisi rekisteröityä myyjäksi, jolloin voidaan tarkistaa, onko verot maksettu, sanoo kansanedustaja Joona Räsänen (sd.).
Räsäsen mukaan arvio etämyynnin vuoksi menetetyistä verotuloista on vaihdellut 60 miljoonasta 250 miljoonaan.
Puolue laskee, että rekisteröityminen toisi julkiseen talouteen vuosittain noin sadan miljoonan euron lisätulot.
Puolue ehdottaa myös mikroyrityksille määräaikaista 25 prosentin verohyvitystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.
Se korottaisi myös hoivaan liittyvien kotipalveluiden kotitalousvähennystä.
– Mitä ikinä budjettiriihessä tehdään, talouskasvu pitää kääntää työpaikoiksi, Räsänen sanoo.
1,5 miljardia muun muassa yhteisöveroalen poistolla
Puolueet ovat tällä viikolla vaatineet toisiltaan kilpaa vaihtoehtoja sille, miten ensi vaalikauden vähintään kahdeksan miljardin euron sopeutus toteutetaan.
SDP vaati edelleen hallitusta palauttamaan työttömyysturvan suojaosat sekä perumaan vuonna 2027 voimaan tulevan yhteisöveron alennuksen.
SDP kertoo, että se keräisi valtion kassaan puolitoista miljardia euroa perumalla tai viilaamalla hallituksen julkista taloutta heikentäviä päätöksiä. Summa kertyisi yhteisöveroalen perumisesta, josta ”säästyisi” 830 miljoonaa menetettyä verotuloa.
Alkoholin etämyyjien rekisteröitymisvelvollisuus toisi edellä mainitut sata miljoonaa. Toinen sata miljoonaa tulisi, kun peruttaisiin yrittäjien YEL-uudistukseen leivottu valtion maksuosuuden kasvattaminen.
Hankintalain toimeenpanon muutoskustannuksista säästyisi 450 miljoonaa, jotka kohdistuvat etenkin kuntatalouteen.
– Meistä siinä ei ole mitään järkeä, varsinkaan kun Euroopan unionissa ollaan tekemässä lainsäädäntöä, joka menisi ihan toiseen suuntaan, Räsänen sanoo.
Myös Purra puuttuisi etämyyntiin
SDP:n tavoin valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) arvioi keskiviikkona perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa, että hallituksen budjettiriihessä pitäisi miettiä keinoja muista EU-maista etämyydyn alkoholin verotuksen tehostamiseen.
Purran mukaan tilanne on suomalaisen alkoholikaupan kannalta epäreilu.
Hallitus on sallimassa alkoholin kotiinkuljetuksen. Purran mukaan yksi ratkaisu olisi, että alkoholia ei saa luovuttaa ostajalle ennen kuin verot on maksettu.
Vasemmistoliiton lista ”täysin todellisuudesta vieraantunut”
SDP:n eduskuntaryhmä pitää vasemmistoliiton keskiviikkona esittelemää yhdeksän miljardin euron veronkorotuslistaa mahdottomana toteuttaa.
– Ainoastaan hengitysvero näemmä jäi sieltä puuttumaan, Joona Räsänen murjaisi SDP:n tiedotustilaisuudessa.
– Sellainen ajatus on täysin todellisuudesta vieraantunut, että tulevien vuosien urakka julkisen talouden kuntoon laittamisessa pystyttäisiin hoitamaan pelkästään menosäästöillä tai pelkästään veronkiristyksillä.
Räsänen kuitenkin myöntää, että todennäköisesti joitakin vasemmistoliiton ehdottamia veronkorotuksia tulee olemaan myös SDP:n esityksessä.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen mukaan vasemmistoliiton veropuheisiin tarvitaan realismia, jos se mielii SDP:n kanssa samaan hallitukseen.
Datakeskusten tuki ei innosta
Hallituksen neuvottelut valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviosta käydään loppuun ensi viikon tiistaina ja mahdollisesti keskiviikkona.
Elokuun alussa Purra totesi valtiovarainministeriön omien budjettineuvottelujen yhteydessä, ettei koko hallituksen riihessä päätetä uusista sopeutuksista. Talouspolitiikan arviointineuvosto tosin arvioi sen jälkeen, että sopeutusten tekemistä tulisi jatkaa vielä syksyn budjettiriihessä.
Hallitus ei ole vielä kertonut, millaisena kesällä päättynyttä datakeskusten tukea jatketaan. Tuki puuttui vielä elokuussa julkistetusta valtiovarainministerin budjettiehdotuksesta.
SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen arvostelee hallituksen suunnittelemaa tukea. Räsäsen mukaan tuki ei edistä uusien keskusten tulemista Suomeen eikä ala itsekään ole riemuissaan tukimuutoksesta.
Räsänen kertoo, että keskusteluissa on pohdittu myös jotain muuta mahdollisuutta edistää datakeskusinvestointeja ja jättää suunniteltu tuki tekemättä.
– Olisiko näille rahoille nyt parempaa käyttöä? Olen ymmärtänyt, että mitenkään varauksetonta tukea esitetty malli ei alalta saa.
Yle Uutisten elokuun tiedon perusteella tuki lisättäneen valtion budjettiin hallituksen esityksen tai lokakuun täydentävän esityksen yhteydessä.
Vanha tuki, sähköveron huojennus, päättyi kesäkuun lopussa. Yritykset saisivat uuden tuen takautuvasti ensi vuonna.
Uuden datakeskustuen kustannus on aiemman kaavailun perusteella vuonna 2027 yhteensä 15 miljoonaa euroa, koska uusi tuki maksettaisiin aluksi vain puolen vuoden ajalta vuodelta 2026.
Vuonna 2028 on tarkoitus olla ensimmäinen uuden tuen täysivuotinen maksatus edeltävän vuoden perusteella, tuki olisi yhteensä 30 miljoonaa euroa.
Lukuja ei ole lopullisesti vahvistettu ja on mahdollista, että ne vielä muuttuvat.
Datakeskusten tuen julkistamista on viivästyttänyt ainakin se, että työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee Suomeen datakeskusrekisteriä, johon rekisteröityminen olisi edellytys tuelle.
Vanhan sähköverotuen kustannus valtiolle oli vuositasolla noin 47 miljoonaa euroa.
Hallitus kiistelee UKK-instituutin rahoituksesta
Valtiovarainministeri Riikka Purran budjettiehdotus leikkaisi terveyteen ja liikkumiseen keskittyvältä UKK-instituutilta ensi vuonna valtaosan avustuksesta tähän vuoteen verrattuna.
Ratkaisu perustuu sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps.) ehdotukseen. Muut hallituspuolueet ovat ainakin toistaiseksi vastustaneet näin suurta leikkausta.
Vuodelle 2027 valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa instituutille ehdotetaan 200 000 euron määrärahaa. Vähennys on 718 000 euroa, miltei 80 prosenttia verrattuna tähän vuoteen.
Vuonna 2026 UKK-instituutti ei kuitenkaan saanut eduskunnan hyväksymää 918 000 euron määrärahaa täysimääräisenä, vaan kymmenyksellä vähennettynä.
Puolustusverolla puolet asehankinnoista
Keskiviikkona SDP esitteli ehdotuksensa viiden vuoden määräaikaisesta puolustusverosta, jolla rahoitettaisiin puolustushankintoja vuosittain miljardilla.
Vero kerättäisiin korottamalla arvonlisäveroja 0,5 prosenttiyksikköä sekä kiristämällä pääomatulojen ja yli 90 000 ansaitsevien marginaaliverotusta.