HEIMAEY/REYKJAVIK Pläts. Pläts. Pläts. Turskan selkäruodot rääppeineen putoilevat liukuhihnalta muovilaatikkoon. Parhaat lihat on jo irrotettu, mutta nämäkin kalanpalat muuttuvat lopulta ruuaksi.

Uimarakkoa syödään Portugalissa, kalanpäitä Aasiassa.

Meno on muutenkin kansainvälistä: kalanjalostamon koneiden ääressä seisoo lähinnä maahanmuuttajia.

Tehtaalla leijuva tuoreen kalan haju on kuitenkin islantilaisuuden tuoksu. Siksi noin puolet saarivaltion asukkaista ei halua Islannin liittyvän EU:hun.

Miksi liittyä, kun Islannilla on jo yhteistyön parhaat palat, kysyy Sverrir Haraldsson. Hän on kala-alan yritys VSV:n kansainvälisten toimintojen johtaja.

Islannin Vestmannasaarilla toimiva VSV on yksi maan suurimmista kalastusyhtiöistä. Se sai alkunsa 80 vuotta sitten, kun sata kalastajaa löi hynttyynsä yhteen. Nyt merestä nousee kalaa kuuden aluksen voimin, ja jalostamosta lähtee kalatuotteita ympäri maailmaa. Suomeenkin tehtiin aiemmin silliä.

Sverrir Haraldsson perustaa EU-vastaisen näkemyksensä siihen, että Islanti on osa Euroopan talousaluetta. EU on tärkeä kumppani, sen enempää ei tarvita.

– Saamme tällä hetkellä lähes kaikki edut ilman velvoitteita, joita täysi EU-jäsenyys toisi mukanaan, Haraldsson sanoo.

Haraldsson pelkää, että EU:n yhteinen kalastuspolitiikka veisi Islannilta oikeuden määrätä omista kalavesistään ja saaliin koosta. Näkemys on kalansaalista eläville ja syrjäseuduilla asuville islantilaiselle tyypillinen.

Donald Trump lisäsi kierroksia

Kaupungeista löytyy vastakkaisia kantoja. Yli puolet islantilaisista asuu Suur-Reykjavikin alueella.

Pääkaupunkilaisten mielissä pyörivät kalahuolien sijaan rahahuolet, joita ruokkii Islannin nopea inflaatio. Keväällä paikallinen ammattiliitto laski, että Islanti on ohittanut Sveitsin maailman kalleimpana valtiona.

EU-jäsenyyden kannattajien joukossa moni kannattaa myös rahaliittoa. Eurolta toivotaan vakautta verrattuna omaan pieneen valuuttaan.

Toinen kyllä-puolella painava perustelu liittyy Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpiin.

Vaikka Islannin hallitus päätti äänestyksen järjestämisestä jo ennen Trumpin toista presidenttikautta, Trumpin ailahtelu on luonut keskustelulle uuden kehyksen.

Islannilla ei ole omaa armeijaa, joten sotilasliitto Nato ja kumppanuus Yhdysvaltain kanssa ovat sille perustavanlaatuisen tärkeitä.

Viime vuosina Trump on uhkaillut naapurisaarta Grönlantia, mikä on ravisuttanut koko arktisen alueen turvallisuutta. Yhtäkkiä Islannin sijainti Euroopan ja Yhdysvaltain välissä ei ole vain etu vaan myös mahdollinen uhka.

Trumpin Yhdysvallat on etääntynyt Euroopasta myös arvoiltaan. Siksi moni katsoo kohti Eurooppaa.

Näin tekee muun muassa reykjavikilainen Gró Einarsdóttir. Hän aikoo äänestää kyllä, vaikka tytär Vanda Káradóttir onkin päättäväisesti sitä vastaan.

– Luotan Eurooppaan enemmän kuin Yhdysvaltoihin. Haluan, että Islanti lähentyy Eurooppaa arvoissa ja lisää yhteistyötä, Einarsdóttir sanoo.

Mies on kuulemma eri mieltä. Hän tulee maanviljelijäperheestä, jonka korviin on kantautunut kokemuksia muun muassa suomalaisilta maanviljelijöitä, Einarsdóttir kertoo.

Äänestyksestä tulossa äärimmäisen tiukka

Lauantain kansanäänestys on vasta alkuaskel Islannin EU-tiellä. Islantilaisilta ei kysytä EU:hun liittymisestä vaan siitä, pitäisikö neuvotteluja jatkaa. Ne ovat olleet tauolla jo 13 vuotta.

Viimeisimmissä mielipidemittauksissa kyllä-puoli on ollut hienoisessa johdossa, mutta edes islantilaisasiantuntijat eivät uskalla veikata tulosta.

– Tilanne on äärimmäisen tasainen. Kansa on vahvasti jakautunut kahtia, minkä vuoksi ennustaminen on mahdotonta, sanoo Bifröstin yliopiston politiikan professori Eirikur Bergmann.

Jos keskusteluja jatketaan ja niissä edetään, edessä on vielä toinen kansanäänestys varsinaisesta jäsenyydestä.

Kalatehtaan Sverrir Haraldsson uskoo, että puhuminen EU:n kanssa olisi turhaa. Hän ei voi kuvitella tilannetta, että EU:n 27 jäsenmaata sallisivat Islannille tarpeeksi suuren poikkeuksen yhteisistä säännöistä.

Muitakin näkemyksiä on.

EU:n kalastuskomissaari Costas Kadis on sanonut Financial Times -lehden haastattelussa, että EU voisi tarjota Islannille poikkeuksia kalastuspolitiikastaan jouduttaakseen jäsenyysprosessia.

EU:lle Islanti olisi mainevoitto

Islanti olisikin EU:lle houkutteleva jäsenehdokas. Vaikka se olisi jäsenmaana pieni, se on vauras ja vakaa demokratia, joka sijaitsee strategisesti keskeisellä paikalla.

Pohjoisen maan jäsenyysaie muuttaisi narratiivia unionin laajentumisesta: nyt kurotettaisiin myös länteen, ei ainoastaan itään.

Erityisesti Suomelle ja muille unionin Pohjoismaille Islannin jäsenyys olisi mieluisa. Joukosta puuttuisi enää Norja, missä Islannin äänestystä seurataan tarkoin. Myös Norjassa EU:sta on puhuttu viime aikoina enemmän ja kiinnostuneemmin kuin vuosiin.

Verrattuna jäsenyyttä hakeviin itäisiin maihin Islannin jäsenyys olisi monilta osin läpihuutojuttu, sanoo politiikan professori Eirikur Bergmann.

Hän huomauttaa, että Islanti noudattaa jo nykyisellään suurinta osaa EU:n lainsäädännöstä. Yhteismarkkina-alueen lisäksi Islanti kuuluu vapaan liikkuvuuden Schengen-alueeseen.

Bergmann listaa neljä politiikan aluetta, joiden muutoksista Islannin pitää neuvotella: kalastus, maatalous, rahapolitiikka sekä tietyt puolustus- ja turvallisuuspolitiikan osa-alueet.

Lopulta kaikki saattaa kilpistyä juuri kaloihin.

Jos unioni ei ole valmis poikkeuksiin kalastukseen liittyen, neuvotteluja on turha jatkaa, arvioi Bergmann. Islanti ei tule suostumaan EU:n yhteiseen kalastuspolitiikkaan sellaisenaan.

Kalastus on maalle keskeinen elinkeino, mutta myös perustava osa islantilaista identiteettiä. Bergmannin mukaan EU-kysymys onkin islantilaisille ennen kaikkea tunneasia.

Bergmann muistuttaa, että Islanti itsenäistyi Tanskasta vasta vuonna 1944. Kansalaisten poliittinen identiteetti muotoutui yli sata vuotta kestäneessä itsenäisyystaistelussa.

– Tämä on Islannille hyvin eksistentiaalinen kysymys. Islanti varjelee itsenäisyyttään erittäin tarkasti. Osa tätä ajattelua on, ettei Islannin pitäisi enää koskaan alistua vieraan vallan alle, Bergmann sanoo.

Vieras valta olisi tässä tapauksessa EU. Kalat taas ovat olleet Islannin itsenäisyyden tae.

– Islantilaisten menestys läpi historian on aina kulkenut käsi kädessä kalastusteollisuuden menestyksen kanssa, kalatehtaan Sverrir Haraldsson sanoo.