Juttu tiivistettynä
Yhdysvallat asetti yli 80 valtiolle uudet tuontitullit tänään perjantaina. Uutta tulleissa olivat lähinnä perustelut, sillä EU-maille tullitaso pysyy entisellään 10 prosentissa.
Presidentti Donald Trump määräsi uudet tullit, koska edellisten määräaika päättyi varhain perjantaiaamuna Suomen aikaa. Päättyneiden tullien perusteena olivat ”kansainväliset maksutaseongelmat”. Vanhojen tullien jatkamiselle Trumpin olisi pitänyt saada kongressin hyväksyntä.
Kongressin sijaan Trump turvautui taas luovaan laintulkintaan.
Trump löysi tarkoituksiinsa sopivan pykälän vuoden 1974 kauppalaista. Sen mukaan Yhdysvaltojen presidentti voi asettaa tullimaksuja maille, jotka toimivat ”kohtuuttomasti” ja rasittavat siten Yhdysvaltojen taloutta.
Trumpin hallinnon tekemässä arvioinnissa tällaisiksi tahoiksi määriteltiin kaikkiaan 60 kauppakumppania, jotka olivat myös edellisten tullien kohteina. EU-alue kokonaisuudessaan muodostaa yhden kumppaneista.
Yhdysvaltain kauppapoliittisen edustajan toimisto perusteli tulleja sillä, että kyseiset maat eivät torju riittävästi pakkotyötä tuotantoketjuissaan.
Tullivenkoilu on tullut jäädäkseen
Elinkeinoelämän keskusliiton Timo Vuori ei uudesta tullikuviosta hätkähdä. Vuori on EK:n kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja.
– Tämä oli hyvin ennakoitu ratkaisu sen jälkeen, kun alkuvuodesta korkein oikeus tyrmäsi Trumpin edellisten tullien lainmukaisuuden. Trumpin hallinto laittoi nopeasti uudet väliaikaiset tullit voimaan, ja nyt niille vain haettiin uusi sääntöpohja.
Tullit ovat tulleet jäädäkseen, Vuori arvioi.
– Trumpin hallinto haluaa käyttää näitä tulleja ja pakottaa niillä investointeja ja työpaikkoja Yhdysvaltoihin. Vaikka tullien onnistumisesta on hyvin vähän näyttöjä tullut tälläkään kertaa.
Täytyykö suomalaisten yritysten reagoida tilanteeseen?
– Yritykset ovat varmaan jo oppineet Trumpin ensimmäisellä ja toisellakin kaudella, että epävarmuus jatkuu. Tällainen 10–15 prosentin tullitaso on se, johon amerikkalaisten asiakkaiden kanssa on jo sopeuduttu.
Vuori toivoo, että EU ja Yhdysvallat pääsevät jatkossa vielä sopimukseen teräs-, lääke- ja autoalan erityistulleista, joita pitäisi hänestä madaltaa.
Vuorta huolettaa, että Euroopan komission tuoreet sakot Googlelle saattavat herättää Trumpin hallinnossa vastatoimia. Google sai torstaina 890 miljoonan euron seuraamusmaksut kilpailun vääristämisestä omien palveluidensa eduksi.
– Jää nähtäväksi, tuleeko Yhdysvalloista uusia tulliuhkauksia vai jotakin muuta uhkailua, Vuori sanoo.
Löyhiä syytöksiä pakkotyöstä
EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Kaja Kallas pöyristyi uusien tullien perusteluista.
On epäselvää, miksi Trumpin hallinto päätti perustella tullimaksuja juuri pakkotyöllä tuotantoketjuissa.
Nykyaikainen orjuus – eli pakkotyö ja pakkoavioliitot – on Yhdysvalloissa verrattain yleistä Euroopan suuriin maihin nähden.
Uusien tullien perustelut tosin koskivat pakkotyötä tuotteiden koko tuotantoketjussa, kun taas Kallas tulkitsi ne syytöksenä nimenomaisesti Euroopan työoloja kohtaan.
EK:n Vuori sanoo Trumpin hallinnon käyttäneen ”kauppapoliittista mielikuvitusta” uusien tullien sorvaamisessa. Hän pitää tullien perusteluja kaukaa haettuina.
– EU on sitoutunut pakkotyöhön liittyvään sääntelyyn ja kansainvälisen työjärjestön ILO:n normeihin paremmin kuin Yhdysvallat, Vuori arvioi.