Juttu tiivistettynä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto on viime kuukausina painostanut Kuubaa monin keinoin, ja yksi niistä vaikuttaa koko Karibian terveydenhuoltoon. Yhdysvallat on nimittäin painostanut eri maita katkaisemaan Kuuban kanssa solmimansa lääkäriohjelmat.
Asiasta kertovat esimerkiksi The Guardian Politico ja Al-Jazeera.
Kuuba on vuosikymmeniä tienannut ohjelmalla, jonka kautta se lähettää lääkäreitä eri maihin maksua vastaan. Yhdysvaltojen arvion mukaan lääkärit tuottavat Kuuballe vuosittain noin 5–7 miljardin euron tulot.
Nyt Trumpin hallinto lupaa terveydenhuollon modernisointia, kuten etälääkäripalvelujen kehittämistä ja virtuaalista koulutusta niille, jotka luopuvat Kuuban lähettämästä terveyshenkilökunnasta.
Lisäksi Yhdysvallat on asettanut viisumirajoituksia Kuuban kanssa lääkintäyhteistyötä tekevien maiden hallinnoille ja hallintojen jäsenten perheenjäsenille.
Muun muassa Jamaika, Guatemala, Honduras ja monet muut Karibian ja Latinalaisen Amerikan maat ovat keskeyttäneet Kuuban kanssa sopimansa lääkäriohjelmat.
Pahimmillaan tämä on heikentänyt köyhimpien pääsyä terveydenhuoltoon.
Lääkärit jättivät aukon terveydenhuoltoon
The Guardianin mukaan lääkäriohjelma sai alkunsa vuonna 1960, kun Kuuba lähetti lääkäreitä Chileen auttamaan maanjäristyksen uhreja. Sen jälkeen Kuuba on lähettänyt yli 600 000 lääkäriä, sairaanhoitajaa ja teknikkoa yli 160 maahan.
Kuuba ei julkista virallista dataa ohjelmasta, mutta arvioden mukaan tällä hetkellä yli 20 000 kuubalaista lääkäriä toimii noin 50 maassa. Yhdysvaltojen arvion mukaan kuubalaisia lääkäreitä on 16:ssa läntisen pallonpuoliskon maassa noin 19 000.
Joissakin maissa kuubalaiset muodostavat jopa viidenneksen terveyshenkilöstöstä.
Kaikista eniten kuubalaisia lääkäreitä on työskennellyt Venezuelassa: korkeimmillaan heitä on ollut maassa lähes 30 000.
Juuri vuonna 2004 solmittu lääkärisopimus Venezuelan kanssa teki lääkäreistä Kuuballe merkittävän tulonlähteen. ”Öljyä lääkäreitä vastaan” -nimellä tunnettu sopimus tarjosi Kuuballe puskuria Yhdysvaltojen taloussaartoa vastaan.
Latinalaisen Amerikan maista Meksiko on ilmoittanut suoraan, ettei se suostu luopumaan lääkäriohjelmasta. Meksikon presidentti Claudia Sheinbaum on kuvaillut noin 3 000:ta maassa työskentelevää kuubalaislääkäriä suureksi avuksi, sillä he toimivat usein lääkäripulasta kärsivillä syrjäseuduilla.
Esimerkiksi Väli-Amerikassa sijaitsevan Guatemalan hallitus on ilmoittanut luopuvansa noin 400 kuubalaisesta lääkäristä vuoden loppuun mennessä. Tämän pelätään heikentävän erityisen paljon syrjäseuduilla asuvien alkuperäiskansojen pääsyä terveydenhuoltoon.
Jamaikalla kuubalaislääkäreiden poistuminen on jo aiheuttanut aukkoja terveydenhuoltoon, maan terveysministeri Christopher Tufton sanoo The Guardianille. Köyhimmät potilaat ovat jääneet vaille erikoissairaanhoitoa, kun esimerkiksi julkisen sektorin silmälääkäreistä suuri osa on lähtenyt maasta.
– Joitakin aukkoja on vaikeaa täyttää siksi, että kuubalaisten erikoistuneisuudelle ei ole paikallisia vastineita. Paikalliset lääkärit ovat siis joutuneet tekemään tuplavuoroja erityisesti silmäosastoilla ja syöpähoidoissa, Tufton sanoo.
Tärkein vientituote
Kuuballe ulkomailla työskentelevät lääkärit ovat tärkeä tulonlähde. Tuotot syntyvät siitä, että Kuuba pidättää ulkomaille lähetettyjen lääkäreiden palkoista noin 80 prosenttia.
Yhdysvallat kutsuu lääkäriohjelmaa sen vuoksi 2000-luvun orjuudeksi. YK ja Amerikkojen ihmisoikeuskomissio (IACHR) ovat keränneet todistajanlausuntoja, joiden mukaan ohjelmaan osallistuneet lääkärit ovat kertoneet pakkotyöstä. Siksi myös YK ja IACHR ovat kutsuneet ohjelmaa moderniksi orjuudeksi.
Ohjelmaan osallistuneilta lääkäreiltä on kuulunut myös toisenlaista viestiä.
Kanadalaisen Dalhousien yliopiston Latinalaisen Amerikan tutkimuksen emeritusprofessri John Kirk on haastatellut yli 270:tä kuubalaista terveystyöntekijää.
– Yksikään heistä ei sanonut, että heidät olisi pakotettu työhön, Kirk sanoo The Guardianille.
Kuubalainen The Guardianin haastattelema lääkäri Yanili Magdariga Menéndez sanoo, ettei ohjelma ole orjatyötä.
Menéndez vietti viisi vuotta Venezuelassa 2010-luvulla. Hän kertoo, että Venezuelassa käteen jäi hallinnon vähennyksien jälkeen noin tuhat dollaria kuussa. Kuubassa palkka olisi ollut noin 40 dollaria kuussa.
Mitä Trump haluaa Kuubalta?
Yhdysvallat on pitänyt Kuubaa talous- ja öljysaarrossa kuukausien ajan, mikä on aiheuttanut saarivaltiossa vakavan polttoaine- ja sähköpulan sekä syventänyt humanitaarista kriisiä.
Keskiviikkona Yhdysvallat nosti murhasyytteet entistä presidenttiä, 94-vuotiasta Raúl Castroa vastaan. Syytteet juontavat juurensa vuonna 1996 sattuneeseen tapaukseen, jossa Castron väitetään antaneen käskyn kahden siviilikoneen alasampumisesta.
Sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli tammikuussa siepannut Kuuban liittolaisen, Venezuelan presidentti Nicolás Maduron, Trump sanoi Kuuban olevan ”seuraava”. Trump sanoi viimeksi keskiviikkona haluavansa ”vapauttaa Kuuban”.
Erityisesti kuubalaistaustaisen ulkoministerin Marco Rubion puheissa on kuulunut toive vallanvaihdosta Kuubassa.
Näin hän kommentoi Kuubaa esimerkiksi 13. toukokuuta:
Kuuban vallankumouksesta asti maata johtanut Castrojen dynastia, eli Fidel ja Raúl Castron jälkeläiset ja lähipiiri, vetelevät yhä naruista. Raúl Castron seuraajakseen valitsemaa Miguel Díaz-Canelia pidetään lähinnä Castrojen pyrkimyksenä esittää maan siirtyvän kohti siviilihallintoa.
– Castron nimellä on Yhdysvalloissa valtava symbolinen merkitys. Siksi Trump voisi haluta olla se presidentti, joka kaatoi Yhdysvaltoja vuosikymmeniä vastustaneen Castrojen hallinnon, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen arvioi Ylelle.
Yhdysvallat jatkaa Kuuban painostamista mieluummin taloudellisin keinoin kuin sotilaallisesti, Teivainen arvioi. Venezuelan operaatio oli onnistuminen, mutta hyökkäys Iraniin sujui paljon heikommin.
– Tavoite lienee se, että Kuuba alkaisi epätoivoissaan myöntyä Yhdysvaltojen vaatimuksiin. Sellaisia voisivat olla talousuudistukset ja yhdysvaltalaisten yritysten toimintamahdollisuuksien lisäämiset, poliittisten vankien vapauttaminen ja poliittiset vapaudet.