Juttu tiivistettynä

Trumpin hallinto halusi päättää Iranin sodan yhdellä ainoalla maratonneuvottelulla. Se epäonnistui.

Pakistanissa Islamabadissa eilen käydyt neuvottelut Iranin ja Yhdysvaltain välillä olivat korkeimman tason tapaaminen maiden välillä koskaan Iranin vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen.

Yhdysvaltoja edustanut varapresidentti J.D. Vance oli aamuyöstä väsynyt, mutta suorasanainen:

Neuvottelut näyttävät nyt kariutuneen ainakin kahteen avainkysymykseen: ikuisuusongelmaan Iranin ydinohjelmasta sekä kiistaan Hormuzinsalmen hallinnasta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tapa hakea nopeita ”diilejä” on kansainvälisessä politiikassa äärimmäisen hankala tapa saada aikaan pysyviä tuloksia.

Ajatus siitä, että vuosikymmeniä jatkunut kiista Iranin ydinohjelmasta ratkeaisi yhdessä yössä, oli alun perinkin utopistinen.

Kun asiasta edellisen kerran presidentti Barack Obaman kaudella saatiin kunnollinen sopimus, sitä edelsivät kahden vuoden tiiviit neuvottelut.

Trump irtisanoi Yhdysvallat sopimuksesta ensimmäisellä presidenttikaudellaan, vuonna 2018.

Iranilaisilla on hyvin vähän syytä luottaa siihen, että mikään Trumpin hallinnon kanssa sovittava pitäisi.

Lisäksi he ovat olleet täysin turhautuneita siihen, että ennen sotaa käydyissä neuvotteluissa Trumpin erikoislähettiläs Steve Witkoff ja presidentin vävy Jared Kushner vaikuttivat iranilaisista täysin ammattitaidottomilta ymmärtämään sen enempää geopolitiikkaa kuin ydinvoimaan liittyviä kysymyksiä.

Iranin entisen ulkoministerin Javad Zarifin Foreign Affairs -lehdessä viime viikolla julkaisema artikkeli osoittaa, että ainakin joillakin tahoilla Iranin hallinnossa näyttää olevan halua löytää uskottavia ratkaisuja ydinongelmaan.

Mutta sota näyttää pikemminkin vahvistaneen kovan linjan edustajien asemaa Iranissa.

Trumpilla vaikeita valintoja

Neuvotteluissa välittäjänä toiminut Pakistan korosti tänä aamuna, että tärkeintä on, että tiistaina julistettu kahden viikon tulitauko jatkuu.

Varapresidentti Vance ei sanonut, mitä Yhdysvallat aikoo tehdä neuvotteluiden kariuduttua. Hän antoi ymmärtää, että Iranilla on nyt aikaa päättää, miten se suhtautuu Yhdysvaltain viimeisimpään tarjoukseen.

Presidentti Trumpilla on edessään vaikeita valintoja.

Yhdysvallat voi lähteä pitempiin ja yksityiskohtaisempiin neuvotteluihin Iranin ydinohjelmasta. Sellainen ratkaisu tuskin houkuttaa Trumpia, joka on äärimmäisen turhautunut siitä, että Iran ei hirmuisesta pommituksesta huolimatta osoita minkäänlaisia merkkejä antautumisesta.

Toinen vaihtoehto on se, että sota jatkuu.

Yhdysvalloilla ei kuitenkaan näytä olevan nopeaa sotilaallista ratkaisua siihen, että Iran kykenee edelleen pitämään Hormuzinsalmea suljettuna.

Se on käytännössä johtanut pahimpaan maailmanlaajuiseen energiakriisiin vuosikausiin. Hormuzinsalmen kautta kulkee normaalisti 20 prosenttia maailman öljystä.

Viikkoja jatkunut kuljetuskatko nostaa bensan hintaa, mutta se heijastuu myös koko ajan laajemmin maailman talouteen.

Hormuzinsalmi ei ennen sotaa ollut edes neuvottelukysymys, mutta nyt se Iranin paras valttikortti.

Iran saattaa yrittää saada liikaa

Trump on selvästi etsinyt jo pitkään tietä ulos Yhdysvalloissa erittäin epäsuositusta sodasta, minkä iranilaiset hyvin tietävät.

Mutta voi olla, että Iranin johto yliarvioi oman neuvotteluasemansa.

Sen vaatimuslistat ennen neuvotteluja olivat todella maksimaalisia. Iran vaatii esimerkiksi sotakorvauksia, kaikkein pakotteiden poistamista sekä oikeutta hallita Hormuzinsalmen liikennettä ja kantaa sen kautta kulkevilta laivoilta isoja tullimaksuja.

Ne vaatimukset eivät ole kovin realistisia maalta, joka on viikkoja ollut silmittömän pommituksen kohteena.

Trump saattaa käyttää neuvottelujen kariutumista hyväkseen ja aloittaa entistä rajummat pommitukset, joilla hän uhkaili ennen aselepoa. Iskut Iranin energialaitoksiin ja siviili-infrastruktuuriin ajaisivat maan entistä suurempaan ahdinkoon.

Toisaalta Trumpinkaan intressissä ei ole tuhota Iranin öljyntuotantoa ja siten pahentaa talouskriisiä.

Toiveikkuutta rauhasta luo se, että maat näyttivät nyt aidosti yrittävän rauhaa korkean tason neuvotteluilla. Kommentit neuvotteluiden kariuduttua eivät olleet erityisen aggressiivisia kummaltakaan puolelta.

Sopimuksen syntyminen on edelleen mahdollista, mutta helppoa se ei ole.