Juttu tiivistettynä
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uhkaukset tuhota ensi yönä kaikki Iranin sillat ja voimalaitokset tulee ottaa vakavasti, sanoo Tampereen yliopiston globaalihistorian apulaisprofessori Rinna Kullaa.
Kullaan mukaan iskujen vaikutukset voisivat aiheuttaa humanitaarisen katastrofin. Hän muistuttaa myös, että iskut siviili-infrastruktuuriin täyttäisivät sotarikoksen tunnusmerkit.
Trump on uhannut silta- ja voimalaitosiskuilla, mikäli Iran ei suostu avaamaan öljykuljetuksille elintärkeää Hormuzinsalmea ennen aamukolmelta koittavaa määräaikaa.
Trump on viime viikkoina esittänyt vastaavia uhkauksia useaan otteeseen ja siirtänyt määräaikaa. Nyt retoriikka on ollut poikkeuksellisen kovaa. Tiistaina hän uhkasi Irania ”kokonaisen sivilisaation kuolemalla”.
Yhdysvaltojen puolustusviranomaiset pyrkivät kiertämään sotarikossyytteet laajentamalla iskukohteiden listaa, kertoo yhdysvaltalaislehti Politico. Listalle on lisätty niin sanottuja kaksikäyttökohteita, jotka palvelevat sekä siviili- että sotilastarkoituksia.
Iskut kohdistuisivat todennäköisesti Iranin tiheästi asutulle länsialueelle, jossa sijaitsee suuri osa maan energiantuotannosta. Iran tuottaa suurimman osan sähköstään maakaasulla.
Suurimpia voimalaitoksia ovat muun muassa kaasuvoimalat Damavand Teheranin läheisyydessä, Shahid Salimi Kaspianmeren rannikolla ja Shahid Rajaee sekä vesivoimala Karun-3. Kullaan mukaan Trump voi iskeä myös Bushehrin ydinvoimalaan.
Kartalla näkyvät Iranin suurimmat voimalaitokset sekä Bushehrin ydinvoimala:
Iran siirtää ydinmateriaalia
Hormuzinsalmen avaamisen lisäksi Yhdysvallat on vaatinut Irania lopettamaan ydinohjelmansa, koska se uskoo Iranin kehittävän ydinasetta.
Kullaan mukaan voimalaitoksiin kohdistuvat iskut eivät todennäköisesti tuhoaisi Iranin ydinasepotentiaalia.
Iranilla on arviolta yli 440 kiloa yli 60-prosenttisesti rikastettua uraania, jonka olinpaikasta ulkopuolisilla ei ole tietoa. Ydinasetta varten uraani pitäisi rikastaa edelleen 90-prosenttiseksi.
– Rikastettu ydinmateriaali on niin pienikokoista, että sitä voidaan siirtää jopa lava-autolla, ja siirrot voivat olla jatkuvia, Kullaa sanoo.
Hänen mukaansa Iranilla on pitkä kokemus sodankäynnistä, minkä vuoksi ydinmateriaalin sijainti pidetään tarkasti salassa.
– Vain harvoilla tiedustelupalveluilla on käsitys ydinmateriaalin sijainnista. Jos kohteet olisivat tiedossa, Iran ei pitäisi materiaalia niissä, Kullaa toteaa.
Kullaa nostaa esiin, että jotkut tahot Yhdysvaltain hallinnossa ovat pohtineet jopa ajatusta ydiniskuun turvautumisesta sodan lopettamiseksi.
– Ajatus ydinaseen käytöstä sodan lopettamiseksi on todella pelottava vaihtoehto, mutta sitä ei voi sulkea pois, hän sanoo.
Hän muistuttaa, että ydinasevaihtoehtojen harkitseminen olisi äärimmäisen vakava askel ja vaikuttaisi laajasti Yhdysvaltain liittolaissuhteisiin. Valkoinen talo kiisti tiistaina, että Yhdysvallat harkitsisi ydinaseiden käyttöä.
Kartta näyttää Yhdysvaltain tukikohdat Lähi-idässä:
Trumpilla on vielä diplomaattinen vaihtoehto
Trumpin mukaan neuvottelut ovat edelleen käynnissä välittäjien kautta, mutta keskustelut ovat jumittuneet.
Kullaan mukaan myös Kansainvälisessä atomienergiajärjestössä (IAEA) on pohdittu diplomaattista ratkaisua.
– Yksi mahdollinen ulospääsy olisi Etelä-Afrikan malli, joka voisi olla hyväksyttävä kaikille osapuolille, Kullaa sanoo.
Mallissa Iran luovuttaisi 60-prosenttisesti rikastetun ydinmateriaalinsa Etelä-Afrikalle, jolla on jo ennestään korkeampaan rikastustasoon yltävää materiaalia.
Sopimus voitaisiin toteuttaa Kiinan ja Venäjän tuella. Etelä-Afrikka on BRICS-maa, ja Pakistan voisi toimia puolueettomana välikätenä.
– Tämä voisi olla Trumpille elegantti ratkaisu, jonka hän voisi esitellä diilintekijänä ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssissa New Yorkissa tämän kuun lopulla, Kullaa arvioi.