Juttu tiivistettynä

Israelin tekemä isku maailman suurimmalle kaasukentälle Iranissa on herättänyt kysymyksiä siitä, ovatko Israel ja Yhdysvallat samalla linjalla Iranin sodassa.

Huomiota on herättänyt presidentti Donald Trumpin ja pääministeri Benjamin Netanjahun lausunnot, joiden mukaan Israel toimi iskussa itsenäisesti ilman Yhdysvaltojen tietämystä tai hyväksyntää.

Trump kommentoi iskua kirjoittamalla, että Israel päätti ”vihan vallassa” iskeä South Parsin kaasukenttään.

– Lausunto oli aika toruva Israelia kohtaan. Trump ehkä halusi pikkuisen näyttää kaapin paikkaa, kommentoi maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta.

– Toisaalta Trump myönsi, että nyt hän ei ole ollut maestrona johtamassa orkesteria, vaan siellä on sooloiltu ilman hänen tahtipuikkojensa antamaa signaalia.

Teivainen kuitenkin sanoo, ettei ole selvää, kuka sodan tahtipuikkoa todellisuudessa heiluttaa.

Vaikka julkilausumat antavat ymmärtää yllättävästä iskusta, todellisuudessa toiminta voi olla luultua koordinoidumpaa.

– Ei ole mitenkään ilmeistä, että joko Yhdysvallat tai Israel veisi nyt tätä sotaa.

Trump haluaisi jo lähteä, mutta Israel pitää kiinni sodasta

Trumpilla ja Netanjahulla on kuitenkin erilaiset tavoitteet sodassa, Teivainen sanoo. Israel haluaisi syventää ja eskaloida konfliktia enemmän kuin Yhdysvallat.

Trump haluaa todennäköisesti hillitä iskuja energiakohteisiin, jotteivät bensan ja energian hinnat nouse pilviin – tästä muodostuisi hänelle ongelma välivaaleissa.

Israel taas tavoittelee sen vanhan vihollisen, Iranin, laajamittaista tuhoa.

– Trump todennäköisesti mielellään pakkaisi kamat ja vetäisi joukot pois, jos hän pääsisi julistamaan voittoa, Teivainen sanoo.

Israelin näkökulmasta sodan laajentaminen voi olla hyväkin asia, Teivainen sanoo.

– Ettei käy niin, että Yhdysvallat vetäytyy, ja Israel jää yksin päätöksen kanssa, jatkaako se Iranin nuijimista vai ei.

Konfliktin jatkaminen hyödyttäisi Netanjahua, jolla on niskassaan syyteuhat kotimaassaan ja maailmalla kansainvälinen pidätysmääräys.

– Kaikkea tällaista voi lykätä helpommin, kun sota on meneillään. Mutta en halua liioitella sitä, että Netanjahu vain laskelmoi omaa etuaan.

Israel näki tilaisuutensa tulleen

Yhdysvallat on tullut jossain määrin yllätetyksi sodassa. Iranin kyky vastata ja halu laajentaa sotaa Persianlahden maihin on ollut suurempi kuin mitä Yhdysvallat odotti.

Täsmäiskua toivonut Yhdysvallat on saattanut jäädä jumiin sotaan.

Teivainen arvelee, Israel on pyrkinyt hyödyntämään Trumpin kauden tarjoamaa mahdollisuutta kukistaakseen Iranin.

Hän sanoo, että Trump on tehnyt useita Israelia myötäileviä päätöksiä, mutta pitkällä aikavälillä kansalaismielipide saattaa kääntyä kriittisemmäksi Yhdysvaltain perinteistä Israel-tukea kohtaan.

– Aika moni asia viittaa siihen, että Israelissa on arvioitu, että juuri nyt on mahdollisuuksien ikkuna saada päävastustaja Iran tuhottua ja saada siihen Yhdysvallat mukaan.

Iranin sota on siten Israelin pitkälle hiotun ulko- ja turvallisuuspoliittisen koneiston toiminnan tulos.

– Yhdysvaltain improvisoitu, ilmeisesti ei kovin asiantunteva johto ja neuvottelijat ovat kokemattomuutensakin vuoksi saattaneet olla vähän heikommilla strategisissa peleissä.

Onko Yhdysvallat siis höynäytetty mukaan sotaan?

– Onhan siellä ihan aikuisia ihmisiä, vaikka ovatkin kokemattomia. Yhdysvalloilla on ollut ihan omastakin takaa kaikenlaista uhoa Iranin ja ylipäätään islamismin ja Lähi-idän suhteen.