– Espanjan hallituksen linjan voi tiivistää näihin sanoihin: ei sodalle.
Näin totesi Espanjan pääministeri Pedro Sánchez keskiviikkona pitämässään televisioidussa tiedotustilaisuudessa.
Se oli vastaus Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille, joka uhkasi Espanjaa kauppasaarrolla sen jälkeen, kun Espanja ilmoitti, ettei se aio tukea Yhdysvaltojen johtamia sotatoimia Irania vastaan.
Käytännössä se tarkoittaa, ettei Espanja anna Yhdysvaltojen käyttää maan eteläosissa sijaitsevia kahta sotilastukikohtaa, Rotaa Cadizissa ja Morón de la Fronteraa Sevillassa.
Pääministeri Sánchez osoitti puheessaan solidaarisuutta Iranin kansalle ja muistutti siviiliuhrien suuresta määrästä sekä kansainvälisen oikeuden noudattamisesta.
Sánchezin mukaan Espanja ei tue Iranin islamistihallintoa, mutta ei myöskään halua, että ”laittomuuksiin vastataan laittomuuksilla.”
Trump sanoi pitävänsä Espanjaa surkeana liittolaisena ja uhkasi lopettaa kaupankäynnin sen kanssa kokonaan.
Sánchez sanoi, ettei Espanja aio toimia Yhdysvaltojen tahdon mukaan vain välttääkseen kostotoimet.
Keskiviikkoiltana Yhdysvallat väitti Espanjan sittenkin hyväksyneen yhteistyön, mutta Espanja kiisti väitteen nopeasti.
Espanjalaiset eivät pidä Trumpista
Trumpin uhkauksen tehon voi kyseenalaistaa.
Yksittäiseen EU-jäsenmaahan kohdistetut sanktiot olisivat juridisesti haastavia, sillä EU:n kauppasopimukset neuvotellaan unionin tasolla. Saksan liittokansleri Friedrich Merz vieraili vastikään Yhdysvalloissa ja kertoo maininneensa asiasta myös Trumpille.
Uhkaukset eivät ole tehonneet Espanjaan ennenkään.
Jo pitkään Trump on arvostellut Espanjan haluttomuutta nostaa puolustusbudjettiaan Naton vaatimalle viiden prosentin tasolle.
Toisen kauden pääministeri Sánchez on osoittautunut poikkeuksellisen sitkeäksi poliittiseksi selviytyjäksi. Hänen hallintokauteensa ovat osuneet pandemia, tuhotulvat ja korruptioskandaalit.
Sánchez jakaa mielipiteitä, mutta hän on suosituin ehdokas seuraavaksi pääministeriksi 40 prosentin kannatuksella.
Yhdysvaltoihin suhtautumisessa hänellä on kansan tuki.
Espanjan tilastokeskuksen tuoreen raportin mukaan lähes 77 prosenttia espanjalaisista suhtautuu Trumpiin kielteisesti. Suurin osa vastanneista pitää Yhdysvaltain presidenttiä uhkana maailmanrauhalle.
Irakin sodan pitkä varjo
Ei sodalle -viestillä on laaja kaikupohja espanjalaisten äänestäjien keskuudessa.
Espanjalaisten kriittinen suhtautuminen Yhdysvaltoja kohtaan ei ole uusi ilmiö, vaan juontaa juurensa vuonna 2003 alkaneeseen Irakin sotaan.
Käännekohta oli, kun silloinen pääministeri José María Aznar tuki yhdessä Britannian Tony Blairin kanssa Yhdysvaltojen johtamaa Irakin sotaa.
Päätös oli Espanjassa äärimmäisen epäsuosittu. Miljoonat ihmiset osallistuivat sodanvastaisiin mielenosoituksiin.
Vuoden 2004 Madridin terrori-iskut syvensivät keskustelua Espanjan roolista sodassa, ja uusi hallitus veti joukot Irakista.
Irakin sodasta tuli Espanjassa symboli sille, mihin Yhdysvaltojen seuraaminen voi johtaa. Moni ajattelee terrori-iskun olleen seurausta Espanjan osallistumisesta Irakin sotaan.
Juniin kohdistuneissa iskuissa kuoli lähes 200 ihmistä.
Espanjalla taloudellista pelivaraa
Espanjalla on myös varaa rohkeuteen, sillä sen talous kasvaa eikä ole yhtä riippuvainen Yhdysvalloista kuin esimerkiksi vientivetoinen Saksa.
Espanja ostaa fossiilisen energian pääosin muualta kuin Yhdysvalloista. Esimerkiksi maakaasu tulee pääosin Pohjois-Afrikan Algeriasta. Espanjan etu on myös uusiutuvan energian lisääntynyt tuotanto. Se antaa Espanjan hallitukselle enemmän liikkumavaraa.
Lisäksi EU:n sisämarkkinat toimivat suojamuurina. Ranskan presidentti Emmanuel Macron vahvisti torstaina keskustelussa Sánchezin kanssa EU:n tuen Espanjalle. Se osoittaa, ettei Espanja ole yksin.
Pääministeri Sánchez on noussut vahvaan arvojohtajan rooliin Euroopassa Trumpin toisen kauden myötä. Espanjan vasemmistohallituksen arvot ja periaatteet poikkeavat selkeästi Yhdysvaltain hallinnon linjasta.
Sánchez on arvostellut Yhdysvaltoja myös Venezuelan entisen presidentin Nicolás Maduron kaappauksesta. Lisäksi hän vastustaa Israelin sotatoimia Gazassa.
Pääministeri on profiloitunut EU-johtajien äänekkäimmäksi USA-kriitikoksi.
Sánchezin johtama vasemmistohallitus on oikeistolaistuneessa Euroopassa jo harvinainen. Kun Italian Giorgia Melonin Italian Veljet -puolue, Ranskan Marine Le Penin Kansallinen liittouma, Saksan Alice Weidelin AfD ja Hollannin Geert Wildersin Vapauspuolue ovat vahvistaneet asemiaan, Espanja edustaa yhä päinvastaista poliittista linjaa.
Vastavoima trumpilaisuudelle
Tiukka linja on jo kahdeksan vuotta Espanjaa hallinneelle ja monista vastoinkäymisistä selvinneelle Sánchezille myös poliittinen peliliike.
Vaikka espanjalaiset ovat huolissaan Trumpin politiikasta, Espanjassakin ääri- ja laitaoikeiston kannatus on kasvanut voimakkaasti. Sánchez yrittää nousta vastavoimaksi trumpilaisuuden leviämiselle paitsi kotimaassaan, myös kansainvälisesti.
Maan oikeisto-oppositio on ottanut Sánchezin lausunnoista kaiken irti ja syyttää pääministeriä transatlanttisten suhteiden vaarantamisesta. Ensi vuodeksi suunnitelluissa parlamenttivaaleissa nähdään, millaisen vastaanoton Sánchezin linja saa ja riittääkö se kolmanteen kauteen.
Ulkopolitiikka voi nousta kampanjoissa aiempaa näkyvämpään asemaan.
Espanjan tulevat vaalit kertovat myös laajemmin, onko periaatteisiin perustuvalle ulkopolitiikalle Euroopassa tilausta, vai vaativatko äänestäjät mukautumista Yhdysvaltojen luomaan uuteen maailmanjärjestykseen.