Juttu tiivistettynä
Viime perjantaina Yhdysvaltain korkein oikeus teki merkittävän päätöksen, jonka mukaan presidentti Donald Trumpin määräyksestä perityt tuontitullit ovat laittomia.
Lainvastaiseksi todetulla tavalla ehdittiin periä maahantuontiyrityksiltä noin 175 miljardia dollaria. Nyt maassa on alkanut kiistely maksetaanko rahat takaisin vai ei. Joka tapauksessa rahojen palauttaminen näyttää vaativan monimutkaisen oikeuskäsittelyn.
Suomen pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen pitää olennaisen tärkeänä, että Yhdysvaltain hallinto pitää kiinni yksityisestä omistusoikeudesta, eikä lähde mielivaltaisesti omimaan yritysten rahoja.
– Kaikkien länsimaisten kehittyneiden maiden kehittyneisyyden ydin on omistusoikeuksien turvaaminen, Kurronen kiteyttää.
Nordea-pankin pääanalyytikko Jan von Gerich pitää myös olennaisena, miten luotettavana Yhdysvaltain hallintoa pidetään.
– Kyllähän omistusoikeudet ja instituutioiden pysyvyys ja vakaus ovat niitä tekijöitä, jotka tekevät Yhdysvalloista houkuttelevan sijoituskohteen. Jos usko tähän menisi, niin varmasti sillä olisi huimia vaikutuksia.
Molemmat ekonomistit kuitenkin muistuttavat, että toistaiseksi tilanne on rauhallinen. Kurrosen mukaan Yhdysvaltain instituutioihin kohdistuva uhka on lieventynyt, kun korkein oikeus asetti rajat Trumpin vallankäytölle.
Kysymys rahojen takaisinsaannista ratkotaan oikeudessa, mikä voi viedä vuosia. Tässä ajassa sijoittajat ovat voineet unohtaa jo koko asian, von Gerich pohtii.
Yhdysvalloilla menee melko hyvin
Yhdysvaltain talous porskuttaa eteenpäin varsin hyvin, von Gerich arvioi.
– Ei ensisijassa maan hallinnon toimien takia, vaan ehkä niistä riippumatta, hän lisää.
Yhdysvallat on edelleen ylivoimainen markkina-alue, jolle ei ole kilpailijoita. Eurooppa yrittää kasvattaa osuuttaan maailmankaupasta tekemällä merkittäviä kauppasopimuksia esimerkiksi Etelä-Amerikan maiden ja Intian kanssa, mutta nämä eivät nosta Eurooppaa vielä Yhdysvaltain veroiseksi.
Lisäksi Yhdysvalloilla on merkittävä etu, joka lisää sen luotettavuutta velkojen takaisinmaksajana, von Gerich muistuttaa. Yhdysvalloilla on liittovaltion hallinnoima yhtenäinen finanssipolitikka uskottavan keskuspankin rinnalla.
EU:lla ei ole vastaavaa mekanismia. Jokaisella maalla on omat joukkovelkakirjat. EU:n omat velkakirjamarkkinat ovat vasta kehittymässä, eikä yhteistä finanssipolitiikkaa ole.
Lisäävätkö vai vähentävätkö tullit investointeja?
Presidentti Trump on asettanut tulleja vauhdittaakseen investointeja Yhdysvaltoihin. Hänen logiikkansa mukaan yritysten kannattaa siirtää tuotantonsa Yhdysvaltoihin välttääkseen tullit maahantuoduista tuotteista.
Nopeaan tahtiin muuttuvat tullitasot eivät hätkäytä talousasiantuntijoita. He muistuttavat, että investointien toteuttaminen kestää kauan. Jos yritys alkaa nyt suunnitella investointia Yhdysvaltoihin, voi maassa olla sen toteutuessa jo toinen presidentti.
Von Gerichin mukaan eniten ulkomaisia yrityksiä motivoivat investoimaan Yhdysvaltoihin maan suuret kotimarkkinat ja talouden pitkään jatkunut hyvä kehitys.
Pörssit ovat nousseet viime vuosina nopeasti, joskin tänä vuonna nousu on tasaantunut.
Asiantuntijat huomauttavat, että huiman pörssinousun taustalla on pieni joukko etenkin tekoälyn kehittämiseen keskittyneitä yrityksiä. Niiden kurssit ovat nyt huipussaan. Muiden kurssit eivät ole nousseet merkittävästi.
Rauenneita hankkeita
Presidentti Trump on kehuskellut, kuinka suuria investointisuunnitelmia eri yrityksillä on Yhdysvaltoihin. Samaan aikaa eräät suuret autoyhtiöt, kuten Ford ja Volkswagen ovat peruneet investointihankkeitaan, osittain Trumpin tullipolitiikan vuoksi.
Suomen pankin ekonomisti Sanna Kurrosen mukaan tämä ei ole epätavallista. Yhtiöt pyrkivät miellyttämään istuvaa hallintoa ja kertovat epärealistisista investointihankkeista.
Samalla tavalla Joe Bidenin hallintokaudella yhtiöt kertoivat tekevänsä vihreän siirtymän hankkeita, mutta käytännön teot jäivät vähäisiksi.
– Siinäkin nähtiin, että yritykset puhuivat enemmän kuin tekivät.
Velkataakka ja työvoimapula suurimmat uhat
Yhdysvaltain valtiontalouden valtaisa velkamäärä on kasvava riski, mutta maan suuri talous on kestänyt sen toistaiseksi.
Trumpin ajatus tulleista oli, että niillä maan alijäämää saataisiin pienennettyä. Toistaiseksi menestys on ollut vähäistä, ja korkeimman oikeuden päätös vei pohjan pois lähes koko politiikalta. Velka siis kasvaa jatkuvasti.
– Jos vaje on jotain kuutta prosenttia BKT:sta, niin ei tarvitse olla mikään suuri talousasiantuntija nähdäkseen, että ei tämä ole kestävää pitkällä aikavälillä, von Gerich toteaa.
Yhdysvaltain joukkovelkakirjojen korot ovat hyvä talouskriisin mittari. Korot ovat hieman nousseet, mutta eivät merkittävästi.
Merkittävämpi hyppäys ylöspäin nähtiin huhtikuun alussa, kun Trump julkisti mielivaltaisiksi tulkitut tullitasot. Koronnousun jälkeen Trump nopeasti perääntyi tulleistaan, jolloin tilanne rauhoittui.
Ulkomaankaupan osuus Yhdysvaltain taloudesta on siis suhteellisen pieni. Von Gerich haluaakin nostaa esiin kotimaiseen kauppaan liittyvän uhkakuvan, joka on merkittävämpi. Kyse on Trumpin aggressiivisesta maahanmuuttopolitiikasta, jonka seurauksena maahan on syntymässä työvoimapula.
Tämä voi heikentää Yhdysvaltain kasvunäkymiä huomattavasti ja siten huolestuttaa investointeja harkitsevia yrityksiä, hän arvioi.
Korjaus: 27.2. klo 9.33 Yhdysvaltain etu EU:hun verrattuna on liittovaltion hallinnoima yhtenäinen finanssipolitikka uskottavan keskuspankin rinnalla.