Vasemmistoliitto jää ulos velkajarrusovusta, joka koskee tulevien vuosien alijäämätavoitteita. Asiasta kertovat Ylen lähteet.

Parlamentaarinen työryhmä piti tänään aamusta viimeisen kokouksen, jossa käytiin tulevien vuosien sopeutustarpeita läpi. Kaikki muut eduskuntapuolueet ovat sovussa mukana.

Yksi syy vasemmistoliiton irtaantumiseen sovusta voi johtua siitä, että parlamentaarinen työryhmä esittää rahoitusasema- eli alijäämätavoitetta, joka on 2–2,5 prosenttia vuodelle 2031.

EU vaatii, että Suomella saa olla korkeintaan 2,6 prosentin alijäämä vuonna 2031. Parlamentaarisen työryhmän ja EU:sta tulevan vaatimuksen ero on euroissa 300 miljoonaa.

Tavoitetta voi pitää tiukkana, sillä Suomen alijäämä oli 4,4 prosenttia vuonna 2024. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan se on jäämässä tälle tasolle myös tulevina vuosina, ellei uusia päätöksiä velkaantumisen hillitsemiseksi tehdä.

Vasemmistoliitto hylkäsi myös aiemmin parlamentaarisen sovun velkajarrusta. Puolue piti velkajarrun kansallisia sääntöjä tiukempina kuin EU:sta tulevia velvoitteita.

Vasemmistoliiton mukaan tällaisiin sääntöihin sitoutuminen ei ole järkevää, koska jatkuvat sopeutukset voivat johtaa kurjistumisen kierteeseen.

Ensi vaalikautta koskevat tavoitteet tulevat EU:n finanssipoliittisista säännöistä. Kansalliset säännöt koskevat vasta ensi vaalikauden jälkeistä aikaa.

Työryhmä pääsi sopuun myös pitkän aikavälin tavoitteesta

Työryhmä on päässyt sopuun myös ensi vuodesta vuoteen 2033 ulottuvasta keskimääräisestä alijäämätavoitteesta, joka on kolme prosenttia.

Keskimääräinen alijäämätavoite tarkoittaa sitä, että alijäämä saa olla joinakin vuosina kolmea prosenttia suurempi, mutta muina vuosina alijäämää pitää pienentää vastaavassa suhteessa.

Työryhmä on laskenut erilaisia arvioita sille, kuinka suuria sopeutuksia alijäämätavoite vaatisi vuodesta 2026 ensi vaalikauden loppuun, pelkästään ensi vaalikaudella ja vielä tätä pidemmällä aikavälillä. Sopeutuksilla viitataan julkisen talouden leikkauksiin ja veronkorotuksiin.

Sopeutussummat ovat vaihdelleet paljon työryhmän työskentelyn aikana. Ylen tietojen mukaan sopeutustarve on 8–11 miljardia euroa, jos se lasketaan vuodesta 2026 lähtien aina vuoteen 2031 asti.

Vuosien 2027–2031 välillä puhutaan puolestaan noin 8,3–9 miljardia euron sopeutuksesta ja pelkästään ensi vaalikaudella 7,4–8,3 miljardista eurosta.

Useista puolueista muistutetaan Ylelle, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen loppukauden päätökset vaikuttavat siihen, kuinka paljon ensi hallituskaudelle jää sopeutettavaa.

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että EU:n komissio vaatii Suomea tekemään vielä 0–1,4 miljardin sopeutukset vuonna 2027. Syynä on se, että Suomi on joutunut niin sanotulle tarkkailuluokalle eli liiallisen alijäämän menettelyyn.

Mikäli Orpon hallitus tekee lisäsopeutuksia, se helpottaa seuraavan hallituksen taakkaa.

Osaltaan tämän vuoksi SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) on vaatinut hallitusta tekemään sopeutuksia ensi vuonna 1,4 miljardin euron edestä.

Lindtman onkin vaatinut, että hallituksen pitäisi perua ensi vuodelle kohdistuva yhteisöveron alennus. Valtiovarainministeriön arvion mukaan veronalennus vähentää 830 miljoonan euron edestä valtion verotuloja.

Samaa on vaatinut myös keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.