Juttu tiivistettynä
Yhdysvaltojen korkeimmalta oikeudelta odotetaan tiistaina päätöstä siitä, ovatko presidentti Donald Trumpin viime vuonna määräämät tullit laillisia. Kyse on merkittävästä päätöksestä, joka määrittää presidentin valtaoikeuksien rajoja.
Päätös ei välttämättä kuitenkaan tuo helpotusta Suomen ja muiden viikonloppuna uusien tulliuhkailujen kohteeksi joutuneiden maiden tilanteeseen, arvioi Yhdysvaltain politiikan tutkija Maria Lindén Ulkopoliittisesta instituutista.
– Se voi antaa meille jonkinlaisen hetkellisen helpotuksen, mutta en ole henkilökohtaisesti hirveän toiveikas, että se ratkaisisi tätä ongelmaa, joka Suomella ja monella muulla Pohjois-Euroopan maalla on juuri nyt käsissään, Lindén sanoo.
Lindén huomauttaa, että Trumpin hallinto on todennäköisesti varautunut jollain tavalla siihen, ettei korkein oikeus asetu tukemaan sen linjaa. Trumpin tulleja käsittelevä oikeuden istunto käytiin jo viime syksynä ja silloin myös ideologisesti hallintoa lähellä olevilta tuomareilta kuultiin kriittisiä kysymyksiä.
Tästä huolimatta Lindén ei usko, että korkein oikeus asettuisi täysin vastahankaan Trumpin hallintoa vastaan.
– Jos korkein oikeus tekee Trumpille epämieluisan päätöksen ja toteaa, ettei tämä tapa ole hyväksyttävä, niin ratkaisu kuitenkin muotoillaan niin huolella, että siinä jäisi hänelle mahdollisuus säilyttää kasvonsa ja jatkaa yrittämistä jollain toisella tavalla, Lindén pohtii.
Tällöin kysymykseksi jää, kuinka kauan hallinnolla kestää keksiä seuraava perustelu. Tiedossa on, että korvaavia keinoja kyllä löytyy, mutta pääsääntöisesti ne ovat hitaampia ja rajoitetumpia kuin nyt annetut linjaukset.
Ulkopolitiikka tarjoaa laajemmat mahdollisuudet tullien käyttöön
Trump on toisen kautensa aikana itsevaltaisesti asettanut tulleja muille maille, vaikka Yhdysvaltojen perustuslain mukaan päätökset tulleista ja verotuksesta kuuluvat yksinomaan kongressille.
Trump on kiertänyt tämän vetoamalla vuonna 1977 säädettyyn lakiin kansainvälisestä taloushätätilanteesta. Sen perusteella presidentti voi Yhdysvaltain taloutta suojatakseen määrätä tulleja lähes ilman rajoitteita.
Viime keväänä hätätila oli huumausaineena käytetyn fentanyylin maahantuonti. Tulleja määrättiin Kanadalle, Kiinalle ja Meksikolle.
Myöhemmin Trump on katsonut hätätilan koskevan kaupan epätasapainoa tai poliittisten liittolaistensa kohtelua.
Nyt Trump heiluttaa tullikorttia kahdeksalle Euroopan maalle Grönlannin vuoksi.
Lindén huomauttaa, että Grönlannin kohdalla Trump on selkeästi linjannut tullit ulkopoliittiseksi työkaluksi. Aiemmissa tapauksissa tullit on markkinoitu niin neuvottelutaktiikkana, ulkopoliittisena vipuvartena kuin talouspoliittisena toimena.
– Korkeimman oikeuden käsittely koskee presidentin roolia talouspolitiikassa, jossa nämä tullit mielletään veroiksi. Mutta kun puhe on Grönlannista, niin siinä on kyse nimenomaan täysin yksiselitteisesti ja avoimen suorasti ulkopoliittisen vipuvarren hakemisesta, Lindén toteaa.
Ja tämä meidän suomalaisten kannalta harmi.
– Korkein oikeus on Yhdysvalloissa todennäköisesti haluttomampi rajoittamaan presidentin liikkumavaraa nimenomaan ulkopoliittisten vipuvarsien hakemisessa kuin talouspolitiikassa, Lindén toteaa.
Korkeimmalla oikeudella on pelkästään hävittävää
Korkeimman oikeuden päätöstä ehdittiin odottaa jo viime viikolla. Oikeus ei kuitenkaan käsitellyt asiaa edellisessä kokouksessaan, mikä herätti spekuloinnit siitä, että päätöksen tekeminen olisi vaikeampaa kuin mitä viime syksyn käsittely antoi ymmärtää.
Lindèn arvelee, että korkein oikeus pyrkii välttelemään tilannetta, jossa se päätyisi suoraan vastakkain Trumpin kanssa. Pelkona on, että Trump päättäisi olla noudattamatta oikeuden päätöstä, mikä romuttaisi entisestään korkeimman oikeuden jo valmiiksi kriisissä olevaa arvovaltaa amerikkalaisten silmissä.
– Näyttää siltä, että siellä tehdään hyvin huolella muotoiltuja päätöksiä, joihin mahdollisesti jätetään tarkoituksella porsaanreikiä, jotta voidaan ulospäin näyttää siltä, että ollaan edelleen oikeusvaltiota ylläpitämässä ja korkein oikeus ei ole luovuttanut kaikkea valtaa oikeuslaitokselta presidentille, Lindén sanoo.
Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden pitäisi nyt antaa päätös, joka miellyttää presidenttiä, mutta samalla kunnioittaa oikeusvaltion periaatteita. Tämä voi muodostua mahdottomaksi tehtäväksi.
– Jos kansalaiset kokevat, että instituutio on täysin kykenemätön tai haluton asettumaan presidenttiä vastaan ja lain puolelle sellaisissa asioissa, joissa presidentti toimii lainvastaisesti, niin kyllä silläkin saadaan arvovalta tuhottua.
Institutionaalisen arvostuksen lisäksi panokset ovat korkeat. Lopulta kyse on siitä, onko Yhdysvallat enää oikeusvaltio vai ei.