Juttu tiivistettynä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa useita Euroopan maita uusilla tuontitulleilla Grönlannin vuoksi.
Kymmenen prosentin tuontitullit tulisivat voimaan 1. helmikuuta alkaen. Kesäkuun alusta ne nousisivat 25 prosenttiin.
Millainen isku uudet tullit olisivat toteutuessaan Suomen taloudelle ja elinkeinoelämälle?
Vielä selvitty vähällä
Danske Bankin seniorianalyytikko Antti Ilvosen mukaan tähän saakka tullien suorat vaikutukset Yhdysvaltojen vientiin ovat olleet pelättyä maltillisemmat.
– Jos katsoo, että miten ne ovat vaikuttaneet Suomen tai EU vientiin Yhdysvaltoja kohtaan, niin vaikutus on ollut todellisuudessa hyvin vähäinen.
Esimerkiksi USA:n osuus Suomen viennistä on pysynyt edelleen noin 10 prosentissa. EU-maille heinäkuussa asetetut 15 prosentin tullit ovat siis rasittaneet amerikkalaisten ostovoimaa, mutta eivät vielä EU-maiden kilpailukykyä.
Ennen Trumpia tullit olivat nollasta muutaman prosenttia.
Myös Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki on havainnut saman.
− Trump uhkaa nyt korottaa tulleja ensin kymmenellä prosenttiyksiköllä, mutta senkin negatiivinen vaikutus olisi lyhyellä aikavälillä vielä lievä. Pidemmällä aikavälillä vaikutus kuitenkin kasvaisi, hän sanoo tiedotteessa.
Pahempaa edessä
Yksi selkeä vaikutus viennin takkuamisesta olisi ainakin talouskasvun hidastuminen.
Danske Bankin Ilvosen mukaan jos tullit nousisivat 25 prosenttiin, EU:n bruttokansantuote laskisi noin 0,25 prosenttia.
– Sekään ei olisi vielä maailmanloppu. EU-maiden tullitaso kuitenkin kipuaisi maailman mittapuulla korkeimpaan päähän, ja silloin sen negatiivinen vaikutus meidän kilpailukyvylle voisi olla voimakkaampi kuin mitä on toistaiseksi nähty.
Suurista talouksista ainoastaan Kiinalla, Intialla ja Brasilialla on voimassa yli 25 prosentin tullit, ja näistä erityisesti Kiinan osuus USA:n tuonnista on laskenut jo tässä vaiheessa tuntuvammin.
Charly Salonius-Pasternak kehottaa videolla EU:ta koventamaan linjaansa suhteessa tulliuhkauksiin:
Tulleja voisi yrittää kiertää Belgian kautta
Yritykset voisivat yrittää pelastaa amerikanvientiään kiepsauttammalla reitit uusiksi.
Muualla maailmassa Trumpin tulleja on jo tässä vaiheessa kierretty reitittämällä kaupankäyntiä matalamman tullitason talouksien kautta. Nykyinen tulliuhkaus jättäisi tämän mahdollisuuden myös EU:lle, sillä rannikkovaltioista esimerkiksi Belgia on jäämässä ilman lisätullia.
Houkutus on ilmeinen, mutta siitä tulisi Ilvosen mukaan kissa ja hiiri -leikkiä sanktioiden takia.
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkijan roolista konsulttiyhtiö Nordic West Officen toimitusjohtajaksi siirtynyt Charly Salonius-Pasternak pitää myös ”matalatullimaan kautta reitittämistä” vaikeana.
– Nykyisin sellainen on paljon vaikeampaa, koska alkuperämaaleimausta on sekä Bidenin että Trumpin hallinnon aikana kiristetty. Sitä ei vain voi viedä jonkun maan kautta ja saada alempi tulli, koska alkuperämaa on Suomi.
Entistä korkeampi tullitaso voisi puolestaan ”pakottaa” jotkut yritykset siirtämään tuotantoaan Suomesta Yhdysvaltoihin. Harkinta voi olla edessä ainakin heillä, joille Yhdysvaltain markkina on todella tärkeä, mutta joiden tuotteiden kysyntä ei kestä ihan mitä tahansa hinnan nousua tullin takia.
Lue lisää: Maskulainen yritys miettii tuotannon siirtoa Yhdysvaltoihin – Keskuskauppakamari uskoo edelleen parempaan tullidiiliin
− Toistaiseksi tiedossa ei ole, että tuotantoa olisi Suomesta suurissa määrin siirtynyt. Siirto on myös vaikeampaa pienille vientiyrityksille, joilla ei ole resursseja asettua uusille markkinoille nopealla aikataululla, Finnveran Kotamäki arvioi.
Korvaavia markkinoita syytä etsiä
Tärkeintä eurooppalaisyrityksille olisi kuitenkin löytää uusia markkinoita.
– Helppoja on, jos katsoo Aasiaan kuten Japaniin, Etelä-Koreaan ja mahdollisesti Kiinaan. Miksipä ei myös vähemmälle huomioon jääneestä Latinalaisesta Amerikasta. Jos vapaakauppa-alue toteutuu, siellä on suuret potentiaaliset markkinat, Salonius-Pasternak sanoo.
Lue lisää: Mercosur-kauppasopimus ratkaisevassa äänestyksessä 25 vuoden neuvottelujen jälkeen
Finnveralla oli vuoden 2024 lopussa vientitakuuvastuita Etelä- ja Keski-Amerikassa yhteensä vajaat 3 miljardia euroa.
− Finnvera on taannut vientiä 15 alueen maahan, mukaan lukien kaikki Mercosur-maat, ja lähes yhtä monilla markkinoilla suunnitteilla on uusia vientihankkeita. Alueella on merkittävä potentiaali suomalaisille vientiyrityksille monilla teollisuudenaloilla, Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä sanoo tiedotteessa.
Planmeca: Tullit aiheuttavat hankaluuksia
Hammashoidon teknologiaa valmistavalle suomalaiselle Planmecalle Yhdysvallat on iso markkina-alue.
Esimerkiksi viime lokakuussa Planmeca sopi monivuotisen sopimuksen yhdysvaltalaisen The Aspen Group -yritysryhmän kanssa. Planmeca toimittaa kuvantamisratkaisuja Aspen Dental -hammasklinikoille, johon kuuluu Yhdysvalloissa noin 1 100 vastaanottoa.
Trumpin tullipolitiikka onkin näkynyt ennen kaikkea liiketoimintaa haittaavana epävarmuuden kasvuna.
– Juuri kun tilanne hetkeksi tasaantui, joudutaan taas uudenlaiseen epävarmuuteen, sanoo Planmecan markkinointijohtaja Janne Hällfors.
Amerikkalaisasiakkaille ei ole myöskään tarvinnut kompensoida, ainakaan vielä, tullien aiheuttamaa korkeampaa hintaa alennuksilla.
– Tällä toimialalla on oltu viime ajat samassa veneessä. Tulleja on kohdistettu eurooppalaisiin ja aasialaisiin yrityksiin, ja toisaalta Yhdysvalloissa on hyvin vähän sellaista tuotantoa, missä me kilpaillaan, Hällfors jatkaa.
Uudet tullikorotukset voivat jo muuttaa tilannetta.
– Ne aiheuttaisivat toteutuessaan varmasti hankaluuksia. Pää on kuitenkin hyvä pitää kylmänä, kuten tähänkin saakka, ja katsoa rauhassa mitä sieltä oikeasti tulee, Hällfors sanoo.
19.1 klo 20.00 Artikkeliin lisätty Charly Salonius-Pasternakin video