BERLIINI Kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kuusi vuotta sitten puhui ensimmäisen kerran halustaan ostaa Grönlanti, maailman johtajat eivät ottaneet häntä vakavasti.
Ajatusta Grönlannin valtaamisesta pidettiin vitsinä myös vuosi sitten, kun Trump heti presidentiksi noustessaan kertoi olevansa valmis käyttämään jopa sotavoimia Grönlannin saadakseen.
Nyt kukaan ei enää naura.
Venezuelan presidentin Nicolás Maduron kaappauksen jälkeen Trump näyttää olevan tosissaan Grönlannin haltuunottopuheissaan.
– Tarvitsemme Grönlantia kansallisen turvallisuuden vuoksi, Trump sanoi maanantaina.
Grönlanti on osa Tanskaa, ja Tanska taas on puolustusliitto Naton ja EU:n jäsen.
Eurooppalaiset valmistelevat kulisseissa jonkinlaista vastatoimenpidettä. Ranskan edustajien mukaan tarkoitus on kuitenkin välttää suora yhteenotto Trumpin hallinnon kanssa.
Neuvotteluja EU-maiden kesken on jo käyty ulkopoliittisen edustajan Kaja Kallasin mukaan. Keinovalikoima vaihtelee EU-huippukokouksen järjestämisestä Grönlannissa aina eurooppalaisten sotilaiden lähettämiseen Grönlantiin.
Kaksi pääsyytä pelkoon
Pelko Trumpin suututtamisesta on suuri. Sille on kaksi perustetta.
Ensinnäkin eurooppalaiset ovat turvallisuudessa vahvasti riippuvaisia Yhdysvalloista. Euroopalle on tärkeää voittaa Trumpin tuki Ukrainalle Venäjää vastaan.
Tilanne on herkkä juuri nyt, kun Trump on vastikään ilmaissut halunsa asettaa Venäjälle lisää pakotteita.
Toinen syy on Euroopan maiden, yritysten ja kansalaisten kohtalokas riippuvuus amerikkalaisista digijäteistä. Monien valtioidenkin tietojärjestelmät ovat niiden varassa.
Piilaakson teknologiayritysten bisnesedut sopivat hyvin yhteen Valkoisen talon nykyisen hallitsijan etujen kanssa. Digialustojen avulla yhdysvaltalaiset voivat pönkittää Euroopan äärioikeistolaisia poliitikkoja ja saavuttaa näin ulkopoliittisia tavoitteitaan.
Trumpin hallinto on jo osoittanut olevansa valmis taistelemaan digijättien oikeuksista myös konkreettisesti.
Viime vuoden lopussa se epäsi matkustusviisumit entiseltä EU-komissaarilta Thierry Bretonilta ja neljältä muulta digipäättäjältä. Yhdysvallat syyttää heitä yrityksistä ”pakottaa” amerikkalaiset sosiaalisen median alustat sensuroimaan mielipiteitä.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ollut EU-maiden johtajista kriittisin Trumpin politiikkaa kohtaan julkisuudessa. Hän tuomitsi torstaina jyrkästi uudenlaisen ”kolonialismin ja imperialismin” kansainvälisissä suhteissa nyky-Yhdysvaltoihin viitaten.
Saksan hallitus pyrkii uudella aikakaudella pidättyväiseen diplomatiaan. Liittokansleri Friedrich Merz on toistaiseksi tyytynyt kutsumaan Yhdysvaltojen Venezuelan-operaatiota oikeudellisesti ”monimutkaiseksi”.
Britannian pääministeri Keir Starmerin linja taas on ollut korostaa, että Grönlannin tulevaisuus on yksinomaan alueen ihmisten ja Tanskan asia.
Media kriittisenä
Eurooppalaiset asiantuntijat ja tiedotusvälineet ovat olleet huomattavasti poliittisia johtajia kriittisempiä.
Analyysien mukaan Trump on oivaltanut, että ainakaan kukaan Euroopassa ei häntä pysäytä.
Viime vuonna Euroopan maat pelkäsivät, että Trump menettää kiinnostuksensa vanhan mantereen turvallisuutta kohtaan. Nyt vuoden ensimmäisinä päivinä eteen on tullut uusi vaara: se että Trump kiinnostuukin alueista, joita on poliittisesti pidetty osana Eurooppaa.
”Näin Trumpin imperialismi uhkaa Eurooppaa”, saksalainen Handelsblatt-talouslehti otsikoi analyysinsa. Lehti kysyy, tuleeko tärkeimmästä ystävästä nyt vihollinen. Mikään ei ole enää ennallaan eikä kukaan ole turvassa, kun hyökkäys Venezuelaan herätti Trumpin ruokahalun.
Tutkivaan journalismiin erikoistunut itävaltalainen Profil-lehti taas arvioi suorasanaisesti, että Yhdysvallat muuttuu Trumpin aikana liittolaisesta viholliseksi.
Ranskalaisen Le Monde -lehden mukaan EU:n poliittisten johtajien uskottavuus kärsisi syvästi, jos he luovuttaisivat Grönlannin ”ilman taistelua” Trumpille. Se heikentäisi Euroopan maita myös Venäjän uhan edessä.
Kun lain ja säällisyyden korvaa maailmassa vahvimman laki, kaikki on mahdollista, Der Spiegel -lehti huomauttaa. ”Onko seuraava askel sitten purkaa Eiffel-torni amerikkalaisten erikoisjoukkojen avulla ja rakentaa se uudelleen Central Parkiin, koska se näyttäisi siellä paremmalta?”
Spiegel löytää myös selviä yhtäläisyyksiä Trumpin linjan ja hirmuhallitsija Hitlerin ”kruununjuristin” ideoiden välillä. Lehden mukaan Trump haastaa vallitsevaa maailmanjärjestystä samanlaisella ajattelulla kuin Hitlerin suosikkiteoreetikko Carl Schmitt.
Eurooppalaiset pääsevät keskustelemaan naamatusten Trumpin hallinnon kanssa lähiviikkoina.
Yhdysvaltojen ulkoministeri Marco Rubio aikoo tavata Tanskan Mette Frederiksenin ensi viikolla. Presidentti Trumpia taas odotetaan runsaan viikon kuluttua Sveitsin Davosiin, jossa maailman politiikan ja talouden eliitti kokoontuu vuosittaiseen talousfoorumiin WEF:iin.