Iranin hallinto näyttää päättäneen lopettaa väkivaltaisesti maassa puhjenneet mielenosoitukset, sanoo Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren.

Laajat protestit ovat jatkuneet lähes kaksi viikkoa. Viranomaiset ovat katkaisseet suurimmaksi osaksi internetyhteydet, mutta ihmisoikeusjärjestöt ja länsimediat ovat saaneet tietoja ainakin kymmenien ihmisten kuolemista turvallisuusjoukkojen käsissä.

– Valitettavasti nyt mennään samaa rataa kuin aiemmissa mielenosoituksissa, Susanne Dahlgren arvioi Ylelle videohaastattelussa.

Hän viittaa vuoden 2022 mielenosoituksiin, jotka alkoivat nuoren naisen, Mahsa Aminin, kuolemasta poliisin käsissä. Myös tuolloin Iranin viranomaiset estivät netin käytön ja aloittivat sen jälkeen rajun väkivallan mielenosoittajia vastaan.

– Tarkoitus on pelotella ihmiset takaisin kotiin, pois kaduilta. Tämä on tapa, jolla pappishallinto on kukistanut aiemmat mielenosoitukset myös 2010-luvulla, Dahlgren sanoo.

Hän arvioi, että väkivalta tulee lähipäivinä jatkumaan ja laajenemaan.

BBC: Sairaalat eivät pysty hoitamaan potilastulvaa

Britannian yleisradioyhtiö BBC on haastatellut kahden sairaalan työntekijöitä, joiden mukaan potilaita on tullut niin paljon, ettei kaikkia pystytä hoitamaan.

Yhdysvaltalaiselle Time-lehdelle puhunut lääkäri puolestaan kertoi kuuden teheranilaisen sairaalan raportoineen torstaina 217 ihmisen kuolleen, suurimman osan heistä ampumahaavoihin.

Ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch kertoivat eilen perjantaina varmistaneensa, että Iranin viranomaiset ovat tappaneet vähintään 28 mielenosoittajaa ja sivullista 13 kaupungissa. Uhrien joukossa on lapsia.

Amnestyn mukaan viranomaiset ovat käyttäneet aseita rauhanomaisten mielenosoitusten hajottamiseen. Sotilaat ovat myös pidättäneet mielivaltaisesti satoja siviilejä ja muun muassa pakottaneet ihmiset tekemään niin sanottuja ”tunnustuksia”, joita on näytetty televisiossa, Amnesty kertoo.

Iranin hallinto on sekä vahvoilla että heikoilla

Iranin vallankumouskaarti varoitti tänään lauantaina, että turvallisuuden varmistaminen on sille ”punainen viiva” eli ehdoton raja, jota ei saa ylittää. Myös Iranin armeija ilmoittaa suojelevansa kansallisia etuja ja julkista omaisuutta.

Iranin hallinto on mielenosoittajien suhteen sekä vahvoilla että heikoilla, Susanne Dahlgren sanoo.

Iranin hallinto on aseistautunut vahvasti ulkoista ja sisäistä vihollista vastaan. Sisäinen vihollinen ovat nyt kaduilla mieltään osoittavat ihmiset.

Toisaalta hallinto on heikoilla, koska iranilaisista yhä suurempi osa on tyytymättömiä nykymenoon. He ovat kyllästyneitä surkeaan taloustilanteeseen ja pyrkivät nyt horjuttamaan uskonoppineiden valtaa. Tyytymättömiä on eri kansanryhmissä, eri sukupolvissa ja yhteiskuntaluokissa.

Dahlgrenin mukaan mielenosoitukset eroavat muutaman vuoden takaisista siten, että mukana on nyt enemmän keskiluokkaa, muun muassa kauppiaita ja hallinnossa työskenteleviä.

– Jonkin verran on merkkejä siitä, että mielenosoittajien tueksi on asettunut ihmisiä jopa turvallisuuskoneiston piiristä. Tällä hetkellä ei kuitenkaan voi sanoa, että olisi tapahtumassa laajempaa hallinnon sisäistä murenemista, Dahlgren sanoo.

Onko Trumpilla harkinnassa ”Venezuelan malli”?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on varoittanut puuttuvansa asiaan, jos Iranin hallinto käyttää väkivaltaa mielenosoittajia vastaan. Viime kesäkuussa Yhdysvallat iski kolmeen ydinlaitokseen Iranissa.

Trumpin hallinnossa keskustellaan tällä hetkellä erilaisista tavoista reagoida, Dahlgren arvioi. Hän ei usko, että Yhdysvallat olisi toistamassa viime kesän tapaisia iskuja.

Tuolloin kansa ryhmittyi Iranissa hallinnon taakse vastustamaan ulkoista hyökkäystä. Tältä pohjalta samankaltaiseen iskuun ei Trumpin hallinnossa uskota, Dahglren sanoo.

Sen sijaan keskusteluissa saattaa Dahlgrenin mukaan olla niin sanottu Venezuelan malli. Venezuelassa Yhdysvallat sieppasi viime viikonloppuna presidentti Nicolás Maduron täsmäiskussa.

– Tällaisessa mallissa Yhdysvallat kaappaa maan johtajan ja ilmoittaa muulle hallinnolle, että sen on ryhdyttävä yhteistyöhön – tai muuten Yhdysvallat hyökkää. Sen jälkeen avattaisiin öljyvarat amerikkalaisyhtiöille ja tehtäisiin maahan nukkehallinto, Dahlgren kuvaa.

Iranissa tällaisen operaation ilmeinen kohde olisi ylin hengellinen johtaja Ali Khamenei, joka käytännössä johtaa maata. Khamenei on väittänyt viime päivien mielenosoittajien olevan Yhdysvaltain asialla.

Yhden ihmisen sieppaaminen ei kuitenkaan riittäisi Iranin uskonnollisen hallinnon valtarakennelman hajottamiseen, Dahlgren sanoo.

– Hallinnon väkivaltakoneisto ulottuu niin syvälle Iranin yhteiskuntaan, että pelkällä ajatollahin viemisellä pois ei voi saada yhteiskuntaa haltuunsa.