Kari Enqvistin kolumni: Maailma kulkee ohitsemme – Euroopan on aika yhdistyä valtioksi

Tämä on ollut pitkään jo selviö: nykymuotoinen EU ei pärjää maailman tyrskyissä. Järkevin tapa vahvistaa Suomen ja Euroopan asemaa on siirtyminen kohti liittovaltiota. Se ei tarkoittaisi itsenäisyyden menettämistä. Hyvä esimerkki on USA, joissa osavaltioilla on valtavasti sanottavaa keskeisissä asioissa ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Mutta liittovaltio mahdollistaisi monin tavoin Euroopalle vahvemman aseman maailmanpolitiikassa ja sujuvoittaisi päätöksentekoa tärkeimmissä asioissa.

Hyvä kolumni. Eurooppa pyrkii epätoivoisesti pitämään kiinni idealismistaan, joka ei ole kovinkaan hyvää kauppatavaraa maailmalla käytännössä. Se on johtanut mm. tilanteeseen, jossa muut suurvallat katsovat oikeudekseen toimia eri pelisäännöillä. Suomessakin todetaan voimattomina, ettemme voi puuttua asioihin, kun silmiemme edessä tärvellään omaisuuttamme ja loukataan rajojamme. Jotkin iänikuiset sopimukset estävät meiltä terveen järjen käytön yms. Esimerkkejä ei tarvitse mainita. Tai EU:n toiminta on halvaantunut jonkun pienen jäsenmaan pitäessä härskisti vankinaan koko yhteisöä alunpitäenkin aikansa ideaaleihin sääntöihin nojaten. En väitä, etteikö tämä olisi ajatuksellisesti ylevää, mutta sillä hävitämme idean eurooppalaisesta äänestä ja vaikutusvallasta. Tai olemme sen jo tehneet.

Asiassa on kaksi puolta. Kolumnisti on oikeassa, että Euroopan on ryhdistäydyttävä ja käytävä toimiin niin sotilaallisia kuin taloudellisiakin uhkia vastaan. Monissa asioissa tarvitaan yleiseurooppalaisia, sitovia päätöksiä. Liittovaltiokehitys voisi olla yksi ratkaisu, mutta... Kuten USA:ssa, sen on sallittava tietyissä rajoissa osavaltioiden erilaisuus. Jopa merkittävätkin erot. Esimerkiksi jenkeissä on koillisessa sijaitsevia pikkuvaltioita, joissa elintaso ja taloudellinen sekä sosiaalinen infrastruktuuri ovat tyystin erilaisia kuin vaikkapa Alabamassa tai New Mexicossa. Ilmasto-olot ovat jo eri valtioissa toisenlaiset. Kuten olisi Euroopassakin. Eli erilaisuus on sallittava, lakien sallimissa rajoissa. Ihmisiä yhdistävät tekijät olisi siis löydettävä muuta kautta. Lisäksi meillä on massiivisia ongelmia korruption ja EU-tasoisten sääntöjen noudattamisessa. Niissä kansallinen etu ohittaa EU-määräykset. Toisaalta, jos liittovaltion määräyksistä tehtäisiin pakottavia, miten varmistettaisiin että ne olisivat oikeudenmukaisia eri jäsenmaiden kannalta? Eivät nämä ole ainoita ongelmia, mutta jo pelkkä keskustelu sääntöjen uusimisesta varmistaa sen, ettei liittovaltiokehitys ole lähivuosien asia. Kohta siirrämme taas kelloja talviaikaan. Siitäkin on puhuttu EU:n tasolla vuosia. Jos näin pieni asia takkuaa, miten sitten suuremmat?

Enqvist ehdottaa siis itsenäisyyden lopullista luovuttamista. Suomi ei ole enää käytännössä itsenäinen. Lait määrittää EU ja kv sopimukset, omistus on globaalia, maahan voi tulla elämään ilmaiseksi mistä tahansa, kun vain pääsee rajalle. Teoriassa nyt on vielä mahdollista ottaa itsenäisyys takaisin ilman sotia. Liittovaltiosta se ei enää onnistuisi. Ristiriitaista, että samat ihmiset puolustavat muiden kansojen oikeutta omaan valtioon, haluavat sen pois suomalaisilta. Henkilökohtaisesti kannattaisin silti liittovaltiota, jos se mahdollistaisi aidosti vapaan liikkuvuuden, samat velvollisuudet, edut ja oikeudet koko alueella samalla tavoin kuin kotimaassa muutettaessa ilman byrokratiaa.

Todella kiinnostava idea. Huomaan, että ensimmäinen reaktioni on voimakas inhon tunne, joka ehkä juontaa juurensa nationalistisesta hengestäni. Olen kuitenkin kovin kiinnostunut maailman suurista imperiumeista, varsinkin Roomasta. Yhtenäisenä Eurooppa voisi nousta maailman mahdiksi sekä taloudellisesti että kulttuurisesti. Toisaalta Eurooppa on täynnä erilaisia kansoja ja kulttuureja, ja yhtenäisen Euroopan tehtävänä pitäisi olla turvata valtioiden kulttuurien olemassaolo. Olen itsekin pohtinut Euroopan liittovaltiota, mutten ole keksinyt hyvää keinoa tasapainottaa yhteistä ulko- ja puolustuspolitiikkaa ilman, että kansat menettäisivät liikaa suvereenisuuttaan. Suuria riskejä ovat vallan keskittyminen suurimmille valtioille ja EU:n massiivisen byrokratiakoneiston kasvu äärettömyyksiin. Toisaalta olen toivonut jotakin vastapainoa Yhdysvaltojen ylivaltaan lännen kulttuurikamppailussa.

Ei tule eu valtio toimimaan on kymmeniä eri kieliä ja kulttuureja. Joka maalla on omat vuosisatoja vanhat toimintatavat.Ei toiminut neuvostoliitto vaikka oli kaikilla sama kieli. Väkisin yritettiin kasvattaa samaan muottiin sopivia ihmisiä Keskusjohtoisesti, meinasi tulla sisällissota. Hajosi kuin sepän eväät Eu:lle käy samoin kauppa liittona voisi toimia. Nykyisin toimii kuin tuomioistuin jakelee määräyksiä ja uhkavaatimuksia milloin mistäkin.