Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on lähettämässä kansalliskaartin joukkoja kahteen uuteen kaupunkiin. Hänen sanojensa mukaan tarkoituksena on torjua valtoimenaan laukkaavaa rikollisuutta.
Trump on toisella virkakaudellaan käyttänyt kansalliskaartia tavalla, joka on herättänyt laajaa arvostelua. Tässä jutussa etsimme vastaukset viiteen peruskysymykseen.
1. Minne Trump on lähettänyt ja aikoo lähettää kansalliskaartin?
Tähän mennessä vain kahteen kaupunkiin, mutta tähtäimessä on monia muita demokraattijohtoisia kaupunkeja.
Kansalliskaarti tarkoittaa Yhdysvaltain asevoimien alaisuudessa toimivia, kunkin osavaltion omia sotilasreservijoukkoja. Heitä voidaan kutsua palvelukseen akuuteissa osavaltiotason kriiseissä ja joissain tapauksissa myös liittovaltiotasolla.
Kuluneen vuoden aikana Trump on komentanut kansalliskaartin Kalifornian Los Angelesiin ja pääkaupunkiin Washingtoniin.
Tällä viikolla kansalliskaartin sotilaita lähetetään Tennesseen Memphisiin. Viikonloppuna Trump teki päätöksen määrätä joukkoja myös Oregonin Portlandiin.
Alla olevat kartat näyttävät, mihin kaupunkeihin Trump on jo lähettänyt ja päättänyt lähettää kansalliskaartin joukkoja, sekä mihin hän on lisäksi sanonut haluavansa joukkoja lähettää.
Kaikki kaupungit ovat ”sinisiä” eli ne ovat demokraattien kannatusaluetta, jossa Kamala Harris voitti viime vuoden presidentinvaaleissa.
Kyseisiä kaupunkeja johtaa myös demokraattipormestari, vaikka Memphis ja New Orleans sijaitsevatkin republikaanijohtoisissa osavaltioissa.
2. Mitä kansalliskaartin lähettäminen tarkoittaa?
Trump käyttää kansalliskaartia poikkeuksellisella tavalla.
Yleensä kansalliskaartia määrätään nopeasti auttamaan äkillisissä paikallisissa kriiseissä, kuten luonnonkatastrofeissa. Trump haluaa kuitenkin laajentaa kaartin toimivaltaa poikkeuksellisella tavalla: torjumaan rikollisuutta ympäri maata liittovaltion mandaatilla.
– Kun presidentti toistuvasti käyttää joukkoja liittovaltion tarkoituksiin, siitä syntyy monimutkainen vyyhti ja ongelma, sanoo Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta.
Jännitteitä syntyy hänen mukaansa osavaltion ja liittovaltion valtaoikeuksien sekä paikallisen virkavallan ja kansalliskaartin toimivallan välille.
– Lisäksi syntyy melkoinen jännite, kun puolustusvoimia politisoidaan toteuttamaan valtionpäämiehen omia päämääriä, Heiskanen sanoo.
Vaikka Trump pyrkii venyttämään kansalliskaartin toimivaltaa, sen joukot toimivat yhdessä osavaltion paikallisviranomaisten kanssa ja tietyin rajoituksin. Kansalliskaartin joukot saavat esimerkiksi käyttää aseita ainoastaan itsepuolustukseen.
3. Onko Trumpilla oikeus lähettää kansalliskaartia eri kaupunkeihin?
Kyllä ja ei.
Presidentillä on oikeus määrätä kansalliskaartia kaduille joissakin rajatuissa tapauksissa, kuten tukahduttamaan kansannousua. Useimmiten kaartin lähettäminen vaatii kuitenkin osavaltion hyväksynnän.
Pääkaupunki Washington on erillinen kaupunki, joka ei kuulu mihinkään osavaltioon. Sen erityisaseman vuoksi presidentillä on kaupungissa kansalliskaartin määräämisoikeus ja joukot ovat suoraan presidentin alaisuudessa.
Kansalliskaartin lähettäminen osavaltioihin liittovaltion asialla taas vaatii kuvernöörin hyväksynnän.
Esimerkiksi Tennesseen republikaanikuvernööri Bill Lee on toivottanut tällä viikolla saapuvat joukot tervetulleiksi Memphisiin.
Kalifornian demokraattikuvernööri Gavin Newsom taas vastusti joukkojen lähettämistä Los Angelesiin. Joukot tulivat silti, mutta paikallinen oikeusistuin linjasi syyskuussa, että Trumpin hallinto toimi asiassa laittomasti.
Oregonin osavaltio taas haastoi Trumpin hallinnon oikeuteen heti sen jälkeen, kun tämä ilmoitti viikonloppuna aikeistaan lähettää kansalliskaartin Portlandiin.
Myös esimerkiksi Illinois’n demokraattikuvernööri J. B. Pritzker on vastustanut tiukasti hallinnon aikeita lähettää kansalliskaarti Chicagoon. Trump on sittemmin laittanut nämä aikeet jäihin, kertoo uutiskanava CNN.
4. Onko Trumpin syy lähettää joukkoja perusteltu?
Professorin mukaan Trumpin puheet rikollisuuden torjunnasta eivät kestä päivänvaloa.
Trumpin pääasiallinen perustelu kansalliskaartin lähettämiselle demokraattijohtoisiin kaupunkeihin on niissä rehottava väkivaltarikollisuus, jolle paikallisviranomaiset eivät voi mitään. Todellisuus on kuitenkin monisyisempi.
– Tilastojen valossa tämä perustelu ei kestä päivänvaloa, Heiskanen sanoo.
Yhdysvalloissa valtaosa suurimmista kaupungeista on demokraattijohtoisia. Esimerkiksi eniten murhia tapahtuu demokraattien johtamissa kaupungeissa, jotka sijaitsevat republikaanien johtamissa osavaltioissa, selvitti uutissivusto Axios FBI:n tuoreiden tietojen perusteella.
Tällainen kaupunki on esimerkiksi Memphis, johon kansalliskaarti tällä viikolla saapuu.
Enemmistö osavaltioista, joiden kaupunkeihin Trump haluaa kansalliskaartin määrätä, ovat kuitenkin demokraattijohtoisia. Ne kiistävät tarvitsevansa liittovaltion joukkojen apua rikollisuuden torjunnassa.
Väkivaltarikosten määrä onkin ollut laskusuunnassa monissa suurissa yhdysvaltalaiskaupungeissa.
Trump on myös perustellut kaartin komentamista liittovaltion rakennusten turvaamisella rikollisjoukoilta. Oregonin oikeusministerin Dan Rayfieldin mukaan 200 sotilaan määrääminen vartiomaan yhtä hallintorakennusta Portlandissa ”ei ole normaalia”.
Heiskasen mukaan poikkeuksellisten toimien käyttö rikollisuuden torjuntaan on osa presidentin ajamaa laajempaa teemaa, jossa hän puolustaa monenkirjavia sisä- ja ulkopoliittisia toimia kansallisen turvallisuuden takaamisella.
– Jo vaalikampanjassaan Trump rakensi uhkakuvia rikollisuudesta ja siirtolaisten invaasiosta.
5. Mikä on Trumpin perimmäinen tavoite?
Trump kohdistaa toimia poliittisiin vastustajiinsa.
Professori Heiskanen huomauttaa, että Trumpin tikunnokkaan nostamat kaupungit ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta niitä yhdistää ainakin yksi selkeä asia: ne ovat demokraattien vahvaa kannatusaluetta. Suurin osa niistä on demokraattijohtoisten osavaltioiden suurimpia kaupunkeja.
Nekin kaupungit, jotka sijaitsevat republikaanijohtoisissa osavaltioissa, ovat demokraattien johtamia ja monimuotoisia kaupunkeja.
Oregonin Portland on väkiluvultaan kaukana Yhdysvaltojen suurimmista kaupungeista, mutta se tunnetaan asenteiltaan erittäin liberaalina ja progressiivisena kaupunkina.
– Nämä toimet ovat selkeästi kohdistuneet Trumpin poliittisiin vastustajiin. Ei siitä pääse mihinkään, Heiskanen sanoo.
Professori muistuttaa, että hiljattain salamurhatun oikeistopersoona Charlie Kirkin hautajaisissa Trump sanoi suoraan vihaavansa vastustajiaan.
– Trump ei millään tavalla pyri lieventämään kärjistämistä, vaan kärjistäminen on hänen poliittisen ohjelmansa ydin.
Heiskasen mukaan sotilaiden määrääminen partioimaan Yhdysvaltojen suurkaupunkien kaduille tuskin lisää kansalaisten turvallisuuden tunnetta, vaan vaikutus on todennäköisesti päinvastainen.
Lähteet: AP, Reuters