Naton entinen pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoo tuoreessa kirjassaan Vahtivuoroni, miten nopeita Donald Trumpin liikkeet olivat tämän ensimmäisellä presidenttikaudella.
Yhdysvaltain presidentin vaikutusvalta Natossa on keskeinen, sillä Yhdysvallat on sotilasliiton suurin valtio ja sillä on suurimmat asevoimat.
Trump oli esimerkiksi vähällä heittää Islannin ulos Natosta, kirjasta selviää.
Tavatessaan Trumpin tämän presidenttikauden alussa vuonna 2017 Stoltenberg esitteli Nato-jäsenten puolustusbudjetteja ja sanoi, että Islanti tuskin tulee yltämään Naton menotavoitteisiin, sillä maalla ei ole omia asevoimia.
– Mitä me oikeastaan teemme Islannilla, Trump kysyi Stoltenbergin mukaan.
Silloinen puolustusministeri Jim Mattis selitti Trumpille, että Islannin lento- ja laivastotukikohdat olivat tärkeässä sijainnissa.
– Hyvä on, sitten annamme Islannin jatkaa jäsenyyttään, Trump sanoi.
Islanti on Trumpin palattua presidentiksi ollut huolissaan asemastaan Natossa, vaikka Trump ei ole julkisesti puuttunut Islannin asioihin.
Mattis erosi oltuaan puolustusministerinä vuoden. Heti alussa hän oli Stoltenbergin mukaan usein eri mieltä Trumpin kanssa.
Stoltenberg kertoo kirjassaan myös, kuinka Mattis esimerkiksi puolusti sukupuolivähemmistöjen tasavertaista asemaa Yhdysvaltain asevoimissa. Trump on toisella kaudellaan erotuttanut sukupuolivähemmistöjen puolesta puhujia puolustushallinnosta.
Stoltenbergin linja: Ei silmien pyörittelyä tai masentuneita huokauksia
Trump keskittyi ensimmäisellä kaudellaan erityisesti siihen, että jäsenet käyttäisivät enemmän rahaa puolustukseensa.
– Miksi meidän tulisi suojella valtioita, jotka eivät ole halukkaita maksamaan omasta turvallisuudestaan, Stoltenberg kertoo Trumpin sanoneen heti kauden alussa..
Muiden maiden mielestä Trump halusi alentaa Naton suojelurahasopimukseksi liitosta, jossa maat sitoutuvat uhrauksiin toistensa puolesta, Stoltenberg tulkitsee.
Stoltenbergin kirjan perusteella Trump suhtautui budjetteihin kuin ne olisivat Naton jäsenmaksu.
Stoltenberg kertoo valmistelleensa Naton organisaatiota Trumpin aloitukseen: ”Annoin selvät määräykset siitä, että masentuneet huokailut sisäisissä kokouksissa eivät olleet hyväksyttäviä. Ei Trumpin twiittien tai nettiklippien esittelyä silmien pyöritysten kera. Ei ivallista naureskelua videoille, ei vitsejä golfinpeluusta tai olemuksesta.”
Jotta Trump suhtautuisi Natoon myönteisesti, tähän oli tärkeä luoda hyvä yhteistyösuhde.
Trumpin puhe Euroopalle: MUST PAY
Asiat alkoivat mennä riitaisaan suuntaan heti ensimmäisellä kerralla, kun Trump saapui Eurooppaan tapaamaan Nato-johtajia huippukokoukseen kesällä 2017 ja samalla uuden Naton päämajan avajaisiin.
Ensi töikseen Trump arvosteli Stoltenbergille kiinteistösijoittajan taustallaan, että Nato oli valinnut päämajalleen liian kalliit arkkitehdit.
Trumpin oli ollut Stoltenbergin tietojen mukaan tarkoitus pitää sopuisa puhe, mutta matkan varrella tämä oli kirjoittanut muistivihkoonsa uuden puheen ydinkohdat.
Stoltenberg sanoo erottaneensa vihkosta paksulla mustalla tussilla kirjoitettuja sanoja: MUST PAY, on maksettava, ja NOT FAIR, ei reilua.
Jo Barack Obaman presidenttikaudella Nato otti tavoitteekseen, että kaikki maat käyttävät puolustukseen vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan. Tavoite saavutettaneen lopulta tänä vuonna, yksitoista vuotta tavoitteen asettamisen jälkeen.
Obama oli kutsunut sanalla free riders, vapaamatkustajat, niitä Euroopan maita, jotka eivät panneet omaan puolustukseensa riittävästi rahaa vaan luottivat Yhdysvaltojen apuun.
Bolton: ”Tämä ei ole mikään vitsi”
Trump vei asian pidemmälle. Hän sanoi, että Yhdysvallat ei takaisi maiden turvallisuutta, jos Eurooppa ja Kanada eivät käyttäisi lisää rahaa.
Pahiten Trumpin ja Euroopan Nato-johtajien välit kärjistyivät seuraavana vuonnam 2018, Naton huippukouksessa. Julkisuudessa raportoitiin tuolloin, että Trump uhkasi Natosta lähtemisellä. Stoltenberg valottaa kirjassaan, mitä kokouksessa todella tapahtui.
– Tämä ei ole mikään vitsi. Presidentti Trump on vakavissaan sanoessaan, että Yhdysvaltojen tulisi maksaa yhtä paljon kuin Saksan, Stoltenberg kertoo Trumpin silloisen turvallisuusneuvonantajan John Boltonin varoittaneen etukäteen.
Stoltenberg kuvaa Trumpin pauhanneen kokouksen alussa Naton päämajan rakentamisesta.
Trumpin mielestä oli ollut järjetöntä rakentaa lasirakennus, bunkkeri olisi ollut parempi, ja tilaakin oli liikaa. Hän väitti Yhdysvaltain maksaneen kolmen miljardin rakennuskuluista 90 prosenttia.
Stoltenberg korjasi rakennuksen maksaneen miljardin, mistä Yhdysvaltojen osuus oli 22 prosenttia, minkä jälkeen Trump toisti väitteensä 90 prosentista.
Tuon jälkeen Bolton neuvoi jälleen Stoltenbergia: presidentin kanssa ei pidä ryhtyä väittelemään, etenkään numeroista.
– Siitä ei ole apua, Bolton oli sanonut.
Bolton sai potkut vuotta myöhemmin, erimielisyyksien takia.
”Nyt kaikki romahtaa”
Huippukokouksessa Trump toden teolla hermostui siitä, että Euroopan maat eivät vielä 2018 käyttäneet kahta prosenttia puolustukseensa. Hän vaati ”Angelaa”, Saksan liittokansleri Angela Merkeliä, maksamaan eli Saksaa käyttämään puolustuksensa kaksi prosenttia ”nyt.”
Trump oli sanonut poistuvansa kokouksesta, koska hänellä ei ollut enää syytä olla paikalla.
Stoltenberg kertoo ajatelleensa, että nyt kaikki romahtaa.
”Tästä voi tulla se kokous, jossa Nato uppoaa, ajattelin. Se tapahtuu minun vahvivuorollani. Nato toimi seitsemänkymmentä vuotta, mutta ei enää 12. heinäkuuta 2018 jälkeen”, Stoltenberg kirjoittaa.
Ratkaisevalla hetkellä silloinen Hollannin pääministeri Mark Rutte onnistui kuitenkin valaisemaan Trumpille, että Naton maat ovat jo kasvattaneet puolustusmenojaan 33 miljardia euroa. Tämä kelpasi voitoksi Trumpille.
Trump halusi, että Stoltenberg kertoo julkisuuteen jäsenten kasvattaneen puolustusmenojaan Trumpin ansiosta.
Kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Trump kertoi jäsenmaiden maksaneen 33 miljardia lisää. Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron taas sanoivat, ettei mitään uutta sitoumusta ollut tehty.
Stoltenberg kertoo vastailleensa epäselviä CNN:n haastattelussa, sillä hän ei voinut selventää johtajien eri tulkintoja, jotta hauras yhteisymmärrys ei hajoaisi.
Mark Ruttesta tuli tänä vuonna Naton pääsihteeri, ja hän on saanut lisänimen Trump-kuiskaaja.
Stoltenberg: Trumpin logiikkaa ei voinut sivuuttaa
Trump kiristi saksalaisia puolustusrahoista useaan otteeseen ja uhkaili yhdysvaltalaisten sotilaiden vetämisellä Saksasta. Koska Saksa käytti tuolloin puolustukseensa alle tavoitellun kaksi prosenttia, Trump sanoi puolittavansa Saksassa olevien joukkojen määrän.
Lopulta hän ei toteuttanut uhkaustaan.
Kirjasta selviää, että Stoltenberg ei voinut puolustaa kaikkia Trumpin tekemisiä ja sanomisia. Siksi hän tyytyi toistelemaan, että Trumpin puheilla on ollut vaikutusta.
Toisaalta Trump kysyi suoria kysymyksiä, joissa oli logiikka, jota ei voinut sivuuttaa. Trump myös sanoi suoraan asioita, joita muut eivät uskaltaneet sanoa.
”Trump rikkoi poliittista korrektiutta, ja se tuntui vapauttavalta”, Stoltenberg kirjoittaa.
Tänä kesänä Haagin huippukokokouksessa Nato sitoutui viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Luku oli presidentiksi palanneen Trumpin vaatimus.
Trump on palannut myös ajatukseen joukkojen vähentämisestä Euroopasta. Toistaiseksi tarkemmista suunnitelmista ei ole kerrottu.