Intian pääministeri Narenda Modi ja Kiinan presidentti Xi Jinping tapasivat sunnuntaina Kiinan Tianjissa Shanghain yhteistyöryhmän eli SCO:n kokouksessa.
Jättiläisvaltioiden suhteet ovat pitkään olleet jäiset, mutta asetelma on muuttunut rajusti sen jälkeen, kun Valkoisen talon isäntä vaihtui tammikuussa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on nöyryyttänyt Intiaa kahdella tavalla.
Tällä viikolla astuivat voimaan Trumpin määräämät 25 prosentin ylimääräiset rangaistustullit Intialle, jotka tulivat jo aiemmin säädetyn 25 prosentin tullin päälle. Tavaratuonnille Intiasta Yhdysvaltoihin on nyt voimassa yhteensä 50 prosentin tulli.
Trump perusteli rangaistustulleja sillä, että Intia ostaa öljyä Venäjältä. Mutta lukuisat muutkin maat ostavat edelleen Venäjän öljyä, Kiina jopa enemmän kuin Intia. Silti tullit on suunnattu nimenomaan Intiaa vastaan.
Toinen Intiaa suuresti loukkaava asia on Trumpin lähentyminen Intian perivihollista Pakistania kohtaan. Intia ja Pakistanin välillä puhkesi toukokuussa neljän päivää kestänyt sotilaallinen yhteenotto.
Trump väittää välittäneensä maiden välille rauhan, minkä Intia on jyrkästi kiistänyt. Intian mukaan Trumpilla ei ollut asiassa roolia, mutta se ei ole estänyt Trumpia väittämästä jo ainakin 40 kertaa, että juuri hän ratkaisi konfliktin.
Pakistan on käyttänyt hyväksi tilannetta ja sanoo ehdottaneensa Trumpille Nobelin rauhanpalkintoa. Pakistanin tosiasiallisena johtaja pidetty marsalkka Asim Munir kävi Valkoisessa talossa lounaalla ja lupaili Trumpia kiinnostavia mineraalidiilejä.
Trump on myös sanonut haluavansa välittää Kashmirin ikuisuuskiistassa, mikä sekin on loukannut Intiaa, joka ei halua ulkopuolisten puuttuvan konfliktiin.
Yhdysvaltain huolella rakennettu ulkopoliittinen linja päreiksi
Yhdysvallat on 2000-luvun alusta, presidentti George W. Bushin ajoista alkaen pyrkinyt vahvistamaan suhteitaan Intiaan.
Intia on nähty kumppanina islamistiterroristien vastaisessa taistelussa ja ennen kaikkea vastapainona Kiinalle.
Yhdysvalloissa nähdään yli puoluerajojen, että maan suurin haaste tulevaisuudessa on Kiina.
Edellinen presidentti Joe Biden pyrki koko kautensa vahvistamaan huolella Yhdysvaltain liittolaissuhteita Aasiassa.
Vaikka Bidenin hallinto oli huolissaan Intian muuttumisesta Modin aikana yhä autoritaarisemmäksi, suurempi huoli oli Intian valumisesta Kiinan leiriin.
Biden järjesti Modille poikkeuksellisen näyttävän valtiovierailun Washingtoniin kesäkuussa 2023. Viesti oli selvä: Intian tulisi olla nimenomaan Yhdysvaltain liittolainen ja ystävä.
Nyt tuo huolellisesti tehty työ on valumassa hukkaan, kun Trump uhkailee ja nöyryyttää maailman väkirikkainta valtiota.
Intia on hankalassa asemassa
Intian ulkopolitiikan pitkä linja jo kylmän sodan ajoilta on ollut pysyä ulkona muiden suurvaltojen välisissä kiistoissa, kylmän sodan aikaan se korosti rooliaan blokkien ulkopuolisena sitoutumattomana maana.
Viime vuosikymmeninä Intia on pyrkinyt matkustamaan monilla rattailla yhtä aikaa. Se kuulu sekä Yhdysvaltain johtamaan Aasian Quad-turvallisuusryhmään että Kiinan ja Venäjän vetämään Shanghai yhteistyöryhmään. Nyt Trumpin poukkoileva ulkopolitiikka on pakottamassa Intiaa vaikeaan tilanteeseen.
– Me emme voi sokeasti luottaa henkilöön, joka ei itse tiedä, mitä hän aikoo huomenna sanoa, Intian entinen Washingtonin suurlähettiläs Navtel Sarna kuvasi Economist-lehdessä.
Intian ja Kiina suhde on edelleen hyvin vaikea
Intian suhde Kiinan on ollut pitkään suorastaan jäinen.
Maat kävivät kuolonuhreja vaatineen rajakahakan vuonna 2020. Maiden tuhansien kilometrien pituinen raja on pitkään ollut osin kiistanalainen.
Kahakan jälkeen esimerkiksi suorat lennot Kiinan ja Intian välillä ovat olleet poikki.
Nyt Xi ja Modi vakuuttavat, että rajakiistojen ei saa antaa häiritä maailman kahden väkirikkaimman valtion suhteita. Lentoyhteydetkin ovat palaamassa.
Maat haluavat viestiä Washingtoniin, että suurvaltaliittoumat ja maailmanjärjestys voivat toimia myös ilman Yhdysvaltoja.
Tosiasiassa Intia ei varmasti halua Kiinan ja Venäjän johtamaa uudenlaista maailmanjärjestystä, jossa Yhdysvallat vetäytyisi taka-alalle.
Intia on ohittanut Kiinan väkiluvussa ja tehnyt monia onnistuneita talousuudistuksia. Silti Kiinan talouden koko on edelleen moninkertainen Intiaan verrattuna. Intia ei tule edes optimistisimmissa talousarvioissa ohittamaan Kiinan taloutta vuosikymmeniin.
Intia on lisäksi taloudellisesti hyvin riippuvainen tuonnista Kiinasta. Kauppa on vahvasti epätasapainossa, Kiinan vienti Intiaan on yli kahdeksankertaista verrattuna Intian vientiin Kiinaan.
Intia on liikkeissään toistaiseksi varovainen
Yhdysvaltain valtavat tullit eivät ole Intialle yhtä vakava ongelma kuin monelle muulle maalle.
Sen talous ei ole samalla tavalla vientiriippuvainen kuin esimerkiksi Vietnamin.
Intia vie ennen kaikkea palveluita. Esimerkiksi koodauksen ja muiden IT-palveluiden myynti on hyvin suurta, mutta niihin tullit eivät iske.
Intialla on silti kova halu kehittää myös teollisuustuotantoa. Varsinkin sen toiveet saada amerikkalaisten yritysten kokoonpanoteollisuutta siirtymään Kiinasta Intiaan koki tullien myötä ison kolauksen.
Intia on toistaiseksi toiminut varoen. Se ei ole antanut periksi Trumpin kauppasotavaatimuksille, mutta toisaalta varonut kiihdyttämästä kauppasotaa.
Modi on tehnyt selväksi, ettei Intia ole etääntymässä myöskään Venäjästä, kuten Trump haluaa.
Sen jälkeen, kun Trump julkisti uudet tullinsa, Modi on keskustellut ”ystävänsä” Vladimir Putinin kanssa puhelimessa ainakin kahdesti. Intia näkee suhteet Venäjään tärkeinä sekä suurvaltatasapainon että Intian energiaturvallisuuden takia.
Intia on ylpeä suurvalta, joka haluaa, että sitä kohdellaan sellaisena. Mutta sillä on edelleen suuria heikkouksia, se on esimerkiksi riippuvainen asetuonnista muista maista.
Yhdysvallat on vuosikymmeniä yrittänyt vakuuttaa Intiaa siitä, että sen kannattaa nojata nimenomaan amerikkalaisiin.
Nyt Intiassa perinteinen näkemys siitä, että sen on parempi tasapainoilla eri suurvaltojen välillä, on vahvistunut. Mutta useilla rattailla yhtä aikaa matkustaminen ei ole käynyt ainakaan helpommaksi.