Shanghain yhteistyöjärjestö on malli uudentyyppisille kansainvälisille suhteille. Näin muotoili maanantaiaamuna Kiinan presidentti Xi Jinping SCO-järjestön huippukokouksen puheenvuorossaan Kiinan Tianjinissa.

Uudentyyppisillä suhteilla Xi tarkoittaa etääntymistä länsikeskeisyydestä ja maailmasta, jossa Yhdysvallat on toisen maailmansodan jälkeen ollut keskipisteenä.

Tilalle Kiina haluaa moninapaisen maailman, jossa sen oma painoarvo korostuu.

Nämä viisi asiaa huippukokousta kertovat, että Kiina panee uuden vaihteen päälle tavoitteen saavuttamiseksi.

1. Kiina käyttää hyväkseen Trumpin Yhdysvaltojen jättämää tyhjiötä

Miksi Kiina juuri nyt näkee hetkensä koittaneen? Tärkein syy on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.

Kansainväliseen politiikkaan on syntymässä Yhdysvaltojen kokoinen aukko, kun se vieraannuttaa kumppaneitaan. Trumpin johdolla maa on vetäytymässä kansainvälisestä johtajan roolistaan.

Kun Yhdysvallat vielä samaan aikaan lietsoo maailmanlaajuisia kauppasodan liekkejä, Kiinalla tuskin on otollisempaa hetkeä kerätä kannatusta näkemykselleen, että länsikeskeisyyden aika on maailmassa ohi.

Trumpia nimeltä mainitsematta Xi sanoi, että nykyisestä maailmanjärjestyksestä löytyy kiusaamisen henkeä.

2. Sisäiset erimielisyydet syrjään yhteisen hyvän saavuttamiseksi

Xi kehotti puheessaan jäsenmaita tekemään yhteistyötä ja jättämään erimielisyydet taakse. Tämä olisi Shanghain hengen mukaista.

Hän itse toimii kokouksessa näiden sanojen mukaisesti.

Kokous on tarjonnut foorumin Xille ja Intian pääministerille Narendra Modille painaa reset-nappulaa keskinäisissä suhteissa, joita Himalajan rajakiistat ovat painaneet.

Nämä ovat Shanghain yhteistyöjärjestön jäsenmaat

Alkuperäisjäsenet:

Kiina, Venäjä, Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan

Muut täysjäsenet:

Uzbekistan, Intia, Pakistan, Iran, Valko-Venäjä

Tarkkailijajäsen:

Mongolia

Kumppanimaat:

Sri Lanka, Turkki, Kambodža, Armenia, Azerbaidžan, Nepal, Egypti, Qatar, Bahrain, Saudi-Arabia, Kuwait, Arabiemiraatit, Malediivit, Myanmar

Tätäkin lähentymistä on vauhdittanut Trump, kun viime viikolla hänen määräämänsä 50 prosentin tullit Intialle tulivat voimaan. Ne ovat rangaistus siitä, että Intia ostaa Venäjän öljyä.

Näin Trump kuitenkin työntää liittolaistaan Kiinan syliin. Kiinan ja Intian lähentymisellä on turvallisuus- ja talouspoliittisia vaikutuksia Aasiassa.

Tekemistä tosin riittää siinä, että SCO:n jäsenmaista Intia ja Pakistan saisivat laitettua omat erimielisyytensä syrjään.

3. Rahaa sanojen tueksi

Kiina on valmis laittamaan rahaa tavoitteensa tukemiseksi.

Xi käytti puhetta hyväksi edistääkseen järjestön sisäisen kehityspankin perustamista mahdollisimman nopeasti.

Tämä tukisi jäsenmaiden yhteistyötä ja turvallisuutta. Kiina on itse valmis antamaan jäsenmaille lähivuosien aikana miljardiluokan lainoja.

Rahalla on taipumus vauhdittaa ystävyyttä ja tavoitteiden saavuttamista.

Mailla on halua myös edistää itsenäisen maksujärjestelmän luomista, joka ei olisi altis pakotteille ja riippuvainen nykyisestä kansainvälisestä pankkijärjestelmästä.

Tavoite on esillä myös BRICS-maiden kesken, joka on laajempi ja enemmän talouteen painottuva yhteistyöjärjestö kuin alueellisempi SCO.

4. Kädenojennus globaalille etelälle

Kiina tarjoaa itseään tukipilariksi kehittyville maille. Kiina on ollut jo vuosia länsimaita etevämpi luomaan ja pitämään yllä suhteita globaaliin etelään.

Illallispuheessaan sunnuntaina Xi lupasi, että Shanghain yhteistyöjärjestö ”lisää ponnisteluja globaalin etelän vahvistamiseksi”.

Kun länsimaat tuskailevat siirtomaamenneisyytensä ja maahanmuutto-ongelmiensa kanssa, pelikenttä on entistä avoimempi Kiinalle.

Tuskin tarvitsee yllättyä, jos Shanghain yhteistyöjärjestö saa uusia täys- tai liitännäisjäseniä globaalista etelästä

Kun monissa kansainvälisissä yhteyksissä päätöksiä tehdään ääni per maa -periaatteella, Kiinalla tulee olemaan monta myötämielistä tukijaa myös Shanghain yhteistyöjärjestön ulkopuolella.

5. Venäjä näyttää pieneltä

Vaikka Venäjä on Kiinalle merkittävä kumppani, Tianjinin kokous on saanut sen näyttämään pieneltä.

Presidentti Vladimir Putinilla ei ollut ainakaan julkisesti tarjota muuta kuin väsynyttä, vanhaa mantraa Ukrainan sodan syistä ja seurauksista.

Kiinalle Venäjä on hyödyllinen käsikassara, mutta samalla varoittava esimerkki. Neuvostoajan jälkeinen kaaos ja taantuminen niin taloudellisessa kuin teknologisessa kehityksessä ovat kaikkea sitä, mitä Kiina haluaa välttää oman yhteiskuntansa uudistuessa.

Tavallaan Kiina kohtelee Venäjää kuin siirtomaata: halpa raaka-aineiden tuottaja, joka pitkään on saanut katsella kehittyvän Kiinan takavaloja.

Heikko Venäjä antaa Kiinalle vapauksia sanella yhteistyöjärjestössäkin tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi.